Tilinpäätös vuodelta 2018, sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 tilinpäätöksen.

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.

Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia noudattaen. Sosiaali- ja terveystoimen käyttötalousmenot ja tulos muodostuivat yhteenlaskettuina seuraaviksi:

Koko sosiaali- ja terveystoimialan menoihin oli varattu vuoden 2018 talousarviossa 2 060,6 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan toteutuneet menot olivat 2 062,9 milj. euroa, joka ylitti käytettävissä olevat määrärahat 2,3 milj. eurolla.

Toimialan toteutuneet tulot olivat 216,8 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 24,4 milj. eurolla. Pääosa tulojen ylityksestä koostui täyden korvauksen perusteella saaduista valtion korvauksista. Tulojen merkittävä ylitys johtui tulojen kirjausmuutoksesta kirjanpitolain mukaiseksi maksuperustaisesta kirjaamisesta suoriteperustaiseksi kirjaamiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin, muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat) sekä muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä perityistä korvauksista.

Talousarvion määrärahatarkastelu talousarviokohdittain

Sosiaali- ja terveyspalvelut (5 10 01)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin oli talousarviossa varattu määrärahaa 1 453,6 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 1 453,4 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 0,2 milj. eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulomääräraha oli 164,6 milj. euroa. Toteutuneet tulot olivat 183,3 milj. euroa, joten tulot ylittyivät 18,7 milj. eurolla. Merkittävämmin ylittyivät täyden korvauksen perusteella saadut valtion korvaukset, jotka ylittivät budjetoidun tason 19,5 milj. eurolla. Täyden korvauksen perusteella saatujen valtion korvausten ylitys johtui pääosin tulojen kirjaustavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin sekä muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat). Myös muilta kunnilta ja kuntayhtymistä perityt korvaukset ylittivät budjetoidun tason 2 milj. eurolla. Asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut alittivat budjetoidun tason 10,3 milj. eurolla.

Menolajeittain merkittävämmin talousarvion ylittivät asiakaspalvelujen ostot 13,7 milj. eurolla ja muiden palvelujen ostot 7,1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason 24,8 milj. eurolla.

Palvelukokonaisuuskohtaiset toteutumat (ilman tulospalkkiota ja tammikuussa takautuvasti maksettua kertaerää) olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan osalta seuraavat:

*Toimialan yhteisten budjetti sisältää henkilöstömenoissa koko toimialan tulospalkkiovarauksen.

Palvelukokonaisuuksien menototeumat eivät sisällä henkilöstölle maksettua tulospalkkiota eikä takautuvasti tammikuussa maksettua KVTES:n kertaerää, yhteensä noin 16,2 milj. euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti budjetin noin 10,8 milj. eurolla. Pääosa perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen ylityksestä koostui lastensuojelun ylityksestä 10,4 milj. euroa ja vammaistyön ylityksestä 3,8 milj. euroa. Lastensuojelussa ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (sijoituksen sosiaalityön kuntouttavan laitoshoidon ja kuntouttavan perhehoidon ostot sekä läheisverkostosijoitusten kulukorvaukset). Myös vammaistyössä ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (henkilökohtaisen avun palveluseteli, asumisen ja työ- ja päivätoiminnan ostot sekä työ- ja päivätoiminnan kuljetukset).

Alitusta syntyi nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä 3 milj. euroa asiakaspalvelujen ostoissa sekä henkilöstökuluissa. Myös palvelukokonaisuuden yhteisissä määrärahoissa näkyy kirjanpidollisesti alituksena 1,2 milj. euron varaus, joka toteutui palveluissa.

Terveys- ja päihdepalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti tulosbudjetin noin 0,7 milj. eurolla. Terveysasemat ja sisätautien poliklinikan budjetti ylittyi 0,4 milj. euroa, päivystys 2,5 milj. euroa ja terveys- ja päihdepalvelujen yhteiset 0,2 milj. euroa. Psykiatria- ja päihdepalveluissa budjetti alittui 1,3 milj. eurolla ja suun terveydenhuollossa 1,1 milj. eurolla.

Terveys- ja päihdepalveluissa budjetin suurimmat ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoista, yhteensä noin 2 milj. euroa, sekä muista ostoista 1 milj. euroa. Alitusta puolestaan oli henkilöstömenoissa noin 2,4 milj. euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) toteutui lähes budjetin mukaisesti, kun ylitystä oli 0,2 milj. euroa.

Hallinnon tulosbudjetti (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) alitti budjetin 3 milj. eurolla. Hallinnon alitukset koostuivat pääosin muiden palvelujen ostoista 2 milj. euroa ja henkilöstömenoista 1,7 milj. euroa. Ylitystä oli hallinnon osalta vuokrissa.

Toimialan yhteiset alitti budjetin 25,1 milj. euroa (todellinen alitus 10,1 milj. euroa, koska yhteisiin oli budjetoitu tulospalkkiovaraus 15 milj. euroa). Toimialan yhteisillä pystyttiin kompensoimaan palvelukokonaisuuksien ylityksiä.

Henkilöstölle maksettiin tulospalkkiota sivukuluineen 12,4 milj. euroa tavoitteiden toteutuessa 97,5-prosenttisesti.

Toimeentulotuki (5 10 02)

Toimeentulotuen menoihin oli talousarviossa varattu 20,5 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 16,9 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 3,6 milj. eurolla. Alitusta syntyi täydentävässä toimeentulotuessa 2,4 milj. euroa, ennalta ehkäisevässä toimeentulotuessa 0,6 milj. euroa ja kotouttamistuessa 1,8 milj. euroa. Toimeentulotuen tulomääräraha oli 9,4 milj. euroa. Tulojen toteuma oli 7,8 milj. euroa, joka alitti talousarvion 1,6 milj. eurolla. Tulojen alitus syntyi kotouttamistuen arviota vähäisemmästä tulojen toteumasta.

Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (5 10 03)

Vastaanottokeskuksille ja muille valtion korvaamille maahanmuuttopalveluille oli talousarviossa varattu määrärahaa 14,5 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 17,8 milj. euroa, joten menot ylittyivät 3,4 milj. euroa. Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen menot ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta laskutettavia eriä, jotka laskutetaan täysimääräisesti.

Vastaanottokeskusten tulomääräraha oli 15,2 milj. euroa ja toteuma oli 25 milj. euroa. Tulojen ylitys 9,8 milj. euroa koostuu pääosin tulojen kirjaamistavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi.

Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen talousarvio on nettobudjetoitu ja sitova toimintakate oli 0,7 milj. euroa. Tulojen ylityksen vuoksi toimintakate oli 7,2 milj. euroa, joka ylitti sitovan toimintakatteen 6,5 milj. eurolla.

Apotti ja Sote-maakuntauudistus (5 10 04)

Apotti ja Sote-maakuntauudistukselle oli varattu talousarviossa määrärahaa 6,3 milj. euroa ja toteuma oli 5,1 milj. euroa, joten menot alittivat budjetin 1,2 milj. euroa. Tulomääräraha oli 3,3 milj. euroa, mutta tuloja kertyi vain 0,7 milj. euroa, joten tulot alittivat 2,6 milj. euroa. Tulojen vähyyden vuoksi nettobudjetoidun talousarviokohdan toimintakate alitti 1,32 milj. euroa sitovan toimintakatteen.

Apotti ja Sote-maakuntauudistuksen vuoden 2018 talousarviovalmistelun aikana oletettiin Sote- ja maakuntalakien tulevan voimaan vuoden 2018 aikana ja maakuntavalmisteluun resurssisopimuksella osallistuvien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden määrän arvioitiin olevan suurempi kuin lopulta toteutui.

Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen alittamaan maakuntauudistuksen talousarviokohdan 1,32 milj. eurolla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (5 10 05)

HUS-kuntayhtymän talousarviokohdalle oli varattu määrärahaa 565,7 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 569,7 milj. euroa. Talousarvion toteutuma oli 569,7 milj. euroa, joten määrärahat ylittyivät 4 milj. eurolla. Ylitystä pienensi Töölön sairaalan myynnistä saadut tulot, joista Helsingin osuus oli 13,5 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan osalta ylitys oli 17,5 milj. euroa.

Helsingille tuotetun HUSin oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrä ja laskutus on ollut talousarviossa arvioitua suurempaa ja myös muun palvelutuotannon laskutus (mm. ostopalvelut, palveluseteli) ylitti talousarvion.

Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen ylittämään HUS-talousarviokohdan määrärahat 4,0 milj. eurolla.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa 2018 olivat seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:

1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja lisätään ja kehitetään peruspalveluissa, ja lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja kehitettiin. Lastensuojeluasiakkaiden määrä väheni vuoteen 2017 verrattuna 422 asiakkaalla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä nousi 564 asiakkaalla.

2. Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 20 % suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Palvelutarpeen arviointi oli tehtynä 37,97 %:lla nuorten ja aikuissosiaalityön palvelun asiakkaista. Suhteessa viime vuoden asiakasmäärään kasvua tapahtui 38,4 %.

3. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osuus kasvaa 2 %-yksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite ei toteutunut. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osalta vuoden 2018 tavoite tarkoittaa, että kehitysvammalain perusteella 23,2 prosenttia kehitysvammaisten asumispalveluja saavista asiakkaista on tuetuissa asumispalveluissa vuoden lopussa. Tavoite ei aivan toteutunut, ja tuetuissa asumispalveluissa oli 22,1 prosenttia asiakkaista (232 asiakasta asumispalvelujen 1052 asiakkaasta).

Kaikkiaan kehitysvammaisten asumispalveluja saaneiden määrä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 64 asiakkaalla (6,4 %). Kehitysvammaisten oma laitoshoito purettiin vuoden 2018 aikana ja osa asiakkaista siirtyi heidän tarpeidensa mukaisesti asumispalvelujen autettuun asumiseen. Autetun asumisen asiakasmäärä kasvoi vuoden 2017 lopusta marraskuuhun 2018 2,9 prosenttia (18 asiakkaalla, yhteensä autetussa asumisessa 632 asiakasta). Koska osa asiakkaista siirtyi autettuun asumiseen, ei tuetun asumisen suhteellisen osuuden kasvua saavutettu asumispalveluissa.

Lisäksi osa kehitysvammahuollon asiakkaista on sijoitettu tuettuun asumiseen sosiaalihuoltolain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumisen asiakasmäärä (82 asiakasta) on kasvanut 17 prosenttia vuodesta 2017 (ShL:n mukainen asuminen ei ole mukana asumispalvelujen luvuissa).

Kehitysvammaisten asumispalveluihin piti valmistua Jätkäsaaren palveluasumisryhmä helmikuussa 2018, mutta talo valmistuu vasta helmikuussa 2019, jolloin sinne muuttaa 7 tukiasukasta. Kaupungin asuntotuotannosta toivottuja tukiasuntoja ei ole saatu käyttöön yhtä paljon kuin toivottiin.

4. Potilas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3< 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Tavoite ei toteutunut. T3 oli 16 vuorokautta vuoden 2018 lopussa. Selittäviä tekijöitä tavoitteen toteutumattomuudelle oli useita.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 74 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 14 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Tämä ei ole kuitenkaan vielä oleellisesti vähentänyt tavanomaisten kiireettömien vastaanottojen kysyntää (T3), kun palvelujen kysyntä kokonaisuudessaan on samanaikaisesti kasvanut.

Rekrytointia tehostetaan muun muassa lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille järjestettyjen tapahtumien yhteydessä ja parantamalla nuorten lääkäreiden tukea ja ohjausta. Yhä suurempaa osaa kysynnästä pyritään hoitamaan sähköisillä palveluilla. Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin avulla varmistetaan, että asiakkaat ohjautuvat tarpeensa mukaiselle työntekijälle, jotta käytettävissä oleva lääkärityövoima saadaan kohdistettua oikein. Myös lääkäreiden palkkausta tulee arvioida osana lääkäritilanteen parantamista. Lisäksi ostopalveluja käytetään tarvittaessa tilapäisesti.

5. Asiakas pääsee hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle alle kolmessa kuukaudessa (T3< 90 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Tavoite toteutui. Suun terveydenhuollon hammaslääkärin kiireettömän vastaanoton (ns. 3R tutkimusaika) kolmannen vapaan ajan (T3) mediaanin keskiarvo oli 66 vuorokautta.

6. Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla.

Tavoite toteutui. Hoitopäivien lukumäärä suhteessa kaikkien avohoitopotilaiden lukumäärään väheni 0,4 yksikköä.

7. Kotona asumista tuetaan palveluita vahvistamalla niin, että kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Kotona asuvien palveluja on vahvistettu. Kvartaaliseurannassa kasvuprosentti kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuudesta koko väestöryhmään verrattuna vaihteli välillä 0,16‒0,5 % päätyen 0,16 %:n kasvuun vuoteen 2017 verrattuna.

8. Laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Laitoshoidossa olevien osuus laski 0,4 % ja palveluasumisessa olevien osuus nousi 0,3 %.

9. Sähköinen asiointi kasvaa vähintään 20 % vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui. Sähköinen asiointi lisääntyi 21 % vuoteen 2017 verrattuna.

10. Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja kotihoidossa vuoteen 2017 verrattuna.

Tavoite toteutui.

11. Ehkäisevän toimeentulotuen budjetista kohdennetaan ehkäisevänä tukena vähintään 45 % lapsiperheille.

Tavoite toteutui. Lapsiperheiden osuus ehkäisevää toimeentulotukea saaneista oli 48 %.

Palvelujen määrälliset tavoitteet ja toteuma (kaikissa suoritteissa käynti sisältää vain käynnit, hoitoasiointi eriteltynä valituissa palveluissa)

* sisältää sekä psykiatrian vuodeosastohoidon että kuntoutuspsykiatrian vuodeosastohoidon

** ei sisällä päättyneitä päihdehuollon hoitojaksoja

*** sisältää vain pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen

**** sisältää vain pitkäaikaisen ympärivuorokautisen laitoshoidon

Määrällisissä tavoitteissa suurin poikkeama oli kotihoidon muussa asioinnissa. Kotihoidon muu asiointi sisältää etäkäynnit, joiden määrä ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa hoitovuorokaudet kasvoivat ja voimakkainta kasvu oli laitoshoidossa.

Muiden määrällisten suoritteiden osalta poikkeama ei merkittävää tai edustaa strategisessa tarkastelussa positiivista kehitystä kuten terveysaseman hoitajan vastaanoton muu asiointi, jossa kasvu on ollut voimakasta sähköisessä asioinnissa.

Investointitalous

Määrärahaa käytettiin 10,4 milj. euroa. Käytettävissä oli yhteensä 15,1 milj. euroa, joka koostui talousarvioon varatusta 10,65 milj. eurosta ja edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnetyistä 4,4 milj. euron ylitysoikeudesta. Merkittävimpiä tietotekniikan investointeja ovat olleet järjestelmien ja tietoliikenneverkon ylläpitokehityshankkeet sekä työasemien uusiminen. Merkittävimpiä muita hankintoja ovat olleet Kalasataman kalusteet, lääkelaitteet, valvonta- hälytysjärjestelmät sekä hammashoitoyksiköiden uusiminen. Määrärahaa jäi käyttämättä 4,7 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.03.2019 § 52

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

This decision was published on 17.04.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §