Asemakaavan muutos, nro 12997, 47.KO, Mellunmäen keskus

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 18.11.2025 päivätyn ja 29.9.2026 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12997 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelia 47225, 47230 ja 47329 sekä katu- ja erityisalueita (muodostuu uusi kortteli 47387).

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2019-001658

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Mellunmäen metroaseman ympäristön rakentumattomien tonttien sekä nykyisen HOAS:in opiskelija-asuntolan ja K-Supermarket Masin tilalle suunnitellaan uutta eläväistä keskustaa, joka koostuu neljästä tiiviisti rakennetusta keskustakorttelista, uudesta bussiliikenneterminaalista sekä uusista aukio- ja katutiloista. Kaavamuutoksen myötä metroaseman ympäristöstä kehittyy aito lähikeskusta ja viihtyisä kohtauspaikka alueen eri ikäisille asukkaille, joukkoliikenteen matkustajille, alueella työssäkäyville ja alueen palvelujen käyttäjille. Suunnitelma on osa kokonaismuutosta, joka käynnistyi aiemmalla kaavamuutoksella metroaseman pohjoispuolelle mahdollistetusta Laakavuoren korttelitalosta ja Vantaan ratikan raitiotieyhteydestä.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 9 650 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 1 120 k-m². Alueen nykyisillä korttelialueilla on yhteensä 17 350 k-m² asumista, 7 750 k-m² liiketilaa ja 1 000 k-m² julkista palvelutilaa. Asukasmäärän lisäys on noin 550 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 40 uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisun tavoitteena on Mellunmäen metroaseman ympäröivän alueen kehittäminen tiiviiksi alueelliseksi lähikeskukseksi ja merkittäväksi julkisen liikenteen solmukohdaksi yleiskaavan 2016 mukaisesti. Tavoitteena on myös vastata kaupunkirakenteen merkittävään tiivistämiseen Vantaan ratikan myötä, ja katutilan sekä liikennejärjestelmän muutokseen Vantaan Länsimäessä Länsimäentien varrella.

Mellunmäen keskustan suunnitelmana on täydentää kaupunkirakennetta asemanseudulla asuinkerrostaloilla, uudella opiskelija-asuntolalla, liike- ja palvelutiloilla ja edistää uusien raideliikenteen yhteyksien rakentumista alueella. Suunnitelmien pääpainona on luoda hyvät jalankulun yhteydet, sujuvat julkisen liikenteen vaihdot sekä korkealaatuisia kaupunkitiloja, joille liike- ja yhteistilat avautuvat.

Erityisenä tavoitteena korttelia 47329 koskien on mahdollistaa 12.3.2025 jatketun tonttivarauksen mukaiset rakennushankkeet. Kaavaratkaisu on korttelin osalta laadittu kumppanuuskaavoituksena Fira Rakennus Oy:n, Urban Partners Oy:n (entinen Nordic Real Estate Partners Oy) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr:n kanssa. Kaava mahdollistaa tonttivarauksen mukaisesti enintään 5 100 k-m² laajuisen hoiva-asumisen yksikön sekä enintään 4 900 k-m² laajuisen opiskelija-asuntolan.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on parantaa kävelyn, oleskelun ja viihtymisen olosuhteita Mellunmäen keskuksessa. Liikennesuunnittelussa panostetaan alueen asukkaiden ja siellä asioivien turvalliseen ja sujuvaan liikkumiseen. Mellunmäen keskus on jatkossakin Itä-Helsingin keskeinen joukkoliikenteen solmukohta metron, bussiterminaalin ja tulevan Vantaan ratikan takia. Lisäksi raideverkon osalta varaudutaan pitkällä aikavälillä Jokeri 2:n ja Vantaan ratikan jatkeeseen. Pyöräliikenteen verkosto täydentyy tavoiteverkon mukaiseksi Länsimäentiellä.

Asemakaava on tehty, koska Mellunmäen metroaseman ympäristö on jäänyt keskeneräiseksi vuodelta 2012 voimassa olevassa asemakaavassa mahdollistettujen hybridikorttelien jäätyä toteutumatta.

Suunnitelmassa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että alueesta syntyy monipuolinen, toimiva ja turvallinen liikenteen ja palvelujen solmukohta, joka on urbaani ja imagoltaan Mellunmäen kaupunkikuvaan sopivan värikäs. Keskeisenä tavoitteena on, että kaavan myötä metroaseman ympäristön aukio- ja katutilojen laatu kohoaa merkittävästi, alueelle saadaan merkittävästi lisää kaupallisia lähipalveluja ja alueelle syntyy vetovoimaisia asuntoja. Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua on herättänyt mm. rakentamisen tehokkuus ja korkeus sekä kävelysillan ja alikulkujen poistuminen.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8059). Asemakaava mahdollistaa kävelyn, oleskelun ja viihtymisen olosuhteiden kehittymisen Mellunmäen keskuksen alueella. Bussiliikenne järjestetään uudelleen siirtämällä bussit Mellunmäenraitio-nimiselle joukkoliikennekadulle. Vantaan ratikan päätepysäkki sijoittuu metrosillan pohjoispuolelle. Mellunmäen keskuksen tiivistäminen yleiskaavan mukaiseksi lähikeskukseksi edellyttää jalankulun ja pyöräilyn reittien uusimista, sujuvuutta ja turvallisuutta unohtamatta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Mellunmäen metroaseman ympäristöön mahdollistuu eläväinen keskusta, jossa on hyvät joukkoliikenteen vaihtoyhteydet, kaupallisia lähipalveluja sekä monipuolisesti erilaisia asuntoja. Kaavan myötä metroasemaa ympäröivät kadut ja aukiot uusitaan kokonaan entistä toimivammiksi ja viihtyisämmiksi. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Mellunmäen metroaseman ympäristöön rakentuu viihtyisä ja toimiva keskus, jossa on kaupallisia lähipalveluja, vetovoimaisia asuntoja ja hyvät joukkoliikenteen vaihtoyhteydet. Kaavan mukainen täydennysrakentaminen luo Mellunmäelle uuden näyttävän ja tunnistettavan urbaanin keskuksen ja katu- ja aukiotilojen uusiminen nostaa yleisten alueiden laatua merkittävästi.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet 22.9.2020.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueen nykyinen toiminnallinen ja liikenteellinen keskipiste on Mellunmäen metroasema sekä metrosilta, jonka ympärille korttelialueet jäsentyvät. Metrosillan alla on polkupyöräpaikkoja ja metroaseman edusta-aukio. Metroasemalla on aukiotasolla kioski. Metrolaitureille kuljetaan liukuportailla, portailla tai hissillä.

Metroaseman eteläpuolella on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) IV-kerroksinen kerrostalo, jossa on kaksi liikehuoneistoa Hetanaukion tasolla. Mellunmäentien vieressä on K-Supermarket Masin liikerakennus, jossa on päivittäistavarakaupan lisäksi Alko ja apteekki sekä pysäköintipaikkoja kellarissa ja katolla. Kattopaikat ovat liityntäpysäköintikäytössä. Metrosillan pohjoispuolella on rakentumaton tontti, jolla on tilapäinen liityntäpysäköintialue. Sillan eteläpuolella on bussiterminaali, liityntäpysäköintialue, grillikioski ja polttoainejakeluasema. Suunnittelualueen länsiosan läpi osittain Länsimäentien päällä kulkee 110 kV:n voimajohtolinja.

Leveiden katutilojen ja laajojen pysäköinti- sekä terminaalikenttien johdosta alueen kaupunkikuva on ilmeeltään korostuneen autiota liikennetilaa.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9391 (05.01.1990), 8600 (16.11.1984), 12898 (23.10.2024), 12421 (12.05.2022), 12026 (23.11.2012).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1984–2024). Niissä tontti 47329/2 on merkitty asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (AL). Tontti 47230/1 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) ja tontit 47230/2 ja 3 on merkitty asuin-, liike- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi, jonka maantasokerrokseen tulee sijoittaa julkisten palveluiden tilaa ja/tai liiketilaa (ALY). Tontti 47225/4 on ajantasakaavassa erityisasumisen korttelialue (AKS). Korttelien väliin on merkitty rautatiealue metroasemaa varten (LR-mea). Suunnittelualue sisältää myös aukio- ja katualueita mm. bussiliikenneterminaalia ja Vantaan ratikan päätepysäkkiä varten sekä Länsimäentien länsipuolella suojaviheralueen (EV).

Koko alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Esirakentaminen pitää sisällään katualueiden esirakentamistarpeet. Pääosin ne ovat kevennyksiä ja pilaristabilointia.

Kadut ja liikennealueet koostuu kaduille kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä. Merkittävimmät katukustannukset kohdistuvat Mellunmäentielle, Kontulantielle ja Länsimäentielle.

Puistot ja viheralueet pitää sisällään Aarrepuistoon ja Mellunmäenpuroon kohdistuvat rakentamiskustannukset.

Yhdyskuntateknisten verkostojen kustannukset on esitetty verkostojen haltijoille. Jatkosuunnittelussa tarkentuu niiden kustannusten jakautuminen kaupungin ja verkoston haltijoiden kesken.

Taitorakenteiden investointikustannukset sisältää metrosillan melunsuojarakenteen arvioidun kustannuksen. Melunsuojarakenteesta on laadittu erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisesti valittava vaihtoehto päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Riippuen vaihtoehdosta, arvioitu kustannus on 1–5 milj. euroa.

Investointikustannukset:

• Esirakentaminen 4 100 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 14 900 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 3 600 000 euroa
• Taitorakenteet 3 000 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 25 600 000 euroa.

Muut kustannukset:

• Vesihuoltoverkosto 5 700 000 euroa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 400 000 euroa
• Sähköverkosto 470 000 euroa
• Televerkosto 500 000 euroa

Tulovaikutukset

Tämän asemakaavan uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden n. 10 milj. euroa. On lisäksi huomioitavaa, että tämän kaavan mukainen Mellunmäen keskustan kehittäminen palvelee myös ympärille myöhemmin kaavoitettavia kehyskortteleita. Kehyskortteleiden arvioitu rakennusoikeuden arvo on karkeasti 20–25 milj. euroa. Kehyskortteleissa kaupungille aiheutuvat investointikustannukset ovat hyvin maltilliset.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 18.11.2025. Lautakunta päätti 25.11.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 4.12.2025–15.1.2026.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 4 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat keskuksen rakentamisen tehokkuuteen ja suunniteltuun asukasmäärään, kaupallisten palveluiden tarpeellisuuteen, ylikulkusillan sekä alikulkujen poistamiseen, bussiliikenneterminaalin toimivuuteen, liityntäpysäköinnin riittävyyteen, pyöräilyjärjestelyjen sujuvuuteen, opiskelija-asuntolarakennuksen arkkitehtuuriin, Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmassa esitettyyn puropuistoon sekä metrosillan alaiseen toiminta-alueeseen, sekä metron aiheuttamiin runkomelu- ja tärinähaittoihin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että alueen rakentamisen tehokkuutta ja suunniteltua asukasmäärää on madallettu. Saadun palautteen lisäksi muutosta ovat perustelleet tarkentuneet arviot kortteleiden taloudellisesta toteutettavuudesta sekä omistusasuntotuotannon edellytyksistä hybridikortteleissa metroaseman välittömässä läheisyydessä. ALP-kortteleiden kaavamerkintöjä on väljennetty, jotta alueen toteutumisessa voidaan paremmin huomioida alueelle sopiva asuminen, palvelu- ja liiketoiminta. Länsimäentien ja Aarteenetsijäntien risteys on esitetty kiertoliittymäksi. Meluselvitystä on täsmennetty ja metrosillalle mahdollistetaan uusi melusuojarakenne. Julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa on täydennetty Vantaan ratikan päätepysäkin ympäristön osalta ja pysäkin ympäristöön on suunniteltu lisää viihtyisää ja puustoista aukiotilaa. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helen Sähköverkko Oy
• Lupa- ja valvontavirasto
• Säteilyturvakeskus

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat olemassa olevan kaupunkirakenteen ominaispiirteiden huomioimiseen, palo- ja pelastusturvallisuuteen, kunnallisteknisten johtojen huomioimiseen, purettavan alueellisen muuntamon korvaamiseen, rakentamisen ilmastovaikutuksiin, liikennemelun ja tärinän torjuntaan sekä 110 kV voimajohdon säteilyturvallisuuteen. Huomautukset on otettu huomioon siten, että rakennusten mittakaavaa on pienennetty lähemmäs ympäröivän kaupunkirakenteen mitoitusta, kaavaratkaisussa on mahdollistettu metrovaunupalon riskeihin nähden erilaisia suunnitteluratkaisuja, määräys omatoimisesta pelastautumisesta on lisätty kaavakartalle, kunnallistekniset johdot on huomioitu osana kaavan valmistelua ja tiedot jatkosuunnittelua varten on annettu katusuunnittelun lähtötiedoiksi, muuntamon korvaaminen huomioidaan korttelin 47225 jatkosuunnittelussa annetun kaavamääräyksen pohjalta, ilmastovaikutuksia on täsmennetty, meluselvitystä on täsmennetty ja metrosillalle on kaavaratkaisussa mahdollistettu uusi melusuojarakenne. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

This decision was published on 05.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §