Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS) vuosille 2020–2023, Uudenmaan ELY-keskus
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2020–2023
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2020–2023 seuraavan lausunnon:
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla jo vuosia. Vuonna 2019 perustienpidon rahoitus on ollut ennätysalhainen, 85 miljoonaa euroa. ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitustasoa tulisi nostaa, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla maantieverkon, siltojen ja raskaan liikenteen tarpeellisista investoinneista. Liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin rahoitus ei ole riittänyt. Riittämättömän rahoituksen vuoksi huonokuntoisten päällysteiden osuus kasvaa jatkuvasti.
Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.
Valtion osallistuminen tieverkon kehittämiseen siten, että se tukee MAL 2019 -suunnitelmassa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja.
Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa.
Toiminta ja tavoitteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020–2023 korostuu liikenteen rooli kokonaisvaltaisena palveluna. Liikennestrategiaan 2025 kootut tavoitteet on konkretisoitu hyvin neljän toimintalinjauksen avulla, mutta rahoituksen niukkuus asettaa haasteita tavoitteiden toteutumiselle. Helsinkiin esitettyjen investointien määrä on erittäin pieni suhteessa liikkujien ja tavaraliikenteen määrään.
Suunnitelmassa korostuu myös turvallinen liikkuminen. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa etenkin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee suuresti ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.
Maanteiden meluntorjunnan parantaminen jää suunnitelmassa liian vähälle huomiolle. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa vielä nykyisestä, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Nykyisten vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen pitäisi sisältyä suunnitelmaan.
Investointikohteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020-2023 on tiehankkeita Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain valtatie 7:n Puroniityn sillan ja valtatie 3:n Pirkkolantien siltojen peruskorjaukset. Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka puuttuvat suunnitelmasta, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2020–2023:
- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelu pitäisi käynnistää viipymättä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2023.- Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2022.- Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.- Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2023–2024.- Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet on esitetty HSL:n KUHA -suunnitelmassa.
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2020–2023 on mahdollista antaa lausunto 31.10.2019 mennessä. Lausunnot on tällöin mahdollista ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia.
Suunnitelman sisällöstä
Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla on Suomen vilkkaimmin liikennöidyn ja valtakunnallisesti merkittävimmän alueen tienpito. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteensuunnitelma 2020–2023 kattaa Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet. Liikennevastuualueeseen kuuluu yli 9 000 km maanteitä. Suunnitelmassa kuvataan alueen tienpidon talouden ja toiminnan reunaehdot sekä painopisteet ja siinä on esitetty toimenpiteet, jotka tiedossa oleva tienpidon rahoitus mahdollistaa. Suunnitelmassa ei esitetä suurimpia useiden miljoonien eurojen kehittämishankkeita, joiden toteutus vaatii käytännössä eduskunnan myöntämää erillisrahoitusta. Suunnitelmaa laadittaessa nykyisen hallituksen hallitusohjelma ja linjaukset eivät olleet vielä selvillä.
Tienpitoa on jo pitkään toteutettu yhä niukkenevin budjettivaroin, vaikka alue on jatkuvasti kasvussa. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle on osoitettu määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikennepalveluihin.
Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2019 on noin 85 miljoonaa euroa. Määräraha käytetään pääosin tiestön päivittäiseen kunnossa- ja ylläpitoon. Tieverkon parantamisinvestointeihin ei ole osoitettu lainkaan rahoitusta vuodelle 2019, eikä Helsingin kohteisiin suunnitelmakaudella 2020–2023.
Tienpidon perusrahoituksen ostovoima on laskenut kymmenessä vuodessa neljänneksellä, ja samaan aikaan liikennesuorite Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimalla tieverkolla on kasvanut huomattavasti. Lisääntyvä liikenne lisää tiestön kulumista ja siten myös perusrahoituksen tarvetta.
ELY-keskuksen liikennestrategian päätavoitteina on tarjota elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset ja tehokasta logistiikkaa, sekä asukkaille sujuvaa arkea ja mahdollisuuksia kestäviin liikkumisvalintoihin. Tavoitteet on konkretisoitu neljän toiminta-linjauksen avulla: kustannustehokkaat kuljetusketjut, kestävä yhdyskuntarakenne ja liikkumisratkaisut, turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille ja digitalisaatiolla uusia toimintamalleja.
Merkittävämmän lisän perustienpidon rahoitukseen ovat tuoneet valtakunnalliset lisärahoitusohjelmat: 600 miljoonan euron korjausvelkaohjelma vuosille 2016–2018 ja 364 miljoonan euron perusväylänpidon lisärahoitusohjelma vuosille 2017–2019. Ensin mainitusta ohjelmasta Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämälle tieverkolle kohdistui yhteensä noin 51 miljoonaa euroa ja jälkimmäisestä noin 24 miljoonaa euroa. Näillä ohjelmilla on pystytty tilapäisesti pysäyttämään korjausvelan kasvu. Näiden kahden lisärahoitusohjelman merkitys tienpitoon oli hyvin merkittävä ja vastaavasti pudotus rahoituksen osalta ohjelmakausien nyt päättyessä on tuntuva.
Lopuksi
Pääkaupunkiseudun suurten liikennemäärien johdosta tiestö kuluu keskimääräistä nopeammin. Riittävän rahoituksen saaminen perustienpitoon on välttämätöntä, jotta liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. Perustienpitoon osoitetun rahoituksen vuosittaista tasoa olisi pysyvästi saatava nostettua nykyistä suuremmaksi, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan.
Pääkaupunkiseudun merkitys koko maan kehityksen ja elinkeinoelämän kannalta on keskeinen, joten rahoitusta olisi osoitettava selvästi nykyistä enemmän myös seudun investointihankkeisiin. Nykyisellään valtion rahoitus Uudenmaan ELY-keskukselle on hyvin vähäistä ja painottuu pieniin yksittäisiin parannushankkeisiin. Seudun liikenneverkkoa on pystyttävä kehittämään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta 17.09.2019 § 458
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2020–2023 kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Talous ja toimintaympäristö
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla jo vuosia. Teiden korjausvelkaa on tämän johdosta jouduttu vähentämään valtion tilapäisellä erillisrahoituksella. ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitustasoa tulisi nostaa, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulisi turvata huolehtimalla maantieverkon tarpeellisista investoinneista.
Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.
Valtion panostaminen maantieverkon kehittämiseen siten, että se tukee MAL 2019 -suunnitelmassa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja.
Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa.
Toiminta ja tavoitteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020-2023 korostuu liikenteen rooli kokonaisvaltaisena palveluna. Liikennestrategiaan 2025 kootut tavoitteet on konkretisoitu hyvin neljän toimintalinjauksen avulla, mutta rahoituksen niukkuus asettaa suuria haasteita tavoitteiden toteutumiselle. Helsinkiin esitettyjen investointien määrä on erittäin pieni suhteessa liikkujien ja tavaraliikenteen määrään.
Suunnitelmassa korostuu myös turvallinen liikkuminen. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa etenkin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee suuresti ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.
Maanteiden meluntorjunnan parantaminen jää suunnitelmassa liian vähälle huomiolle. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa vielä nykyisestä, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Nykyisten vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen pitäisi sisältyä suunnitelmaan.
Investointikohteet
Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020-2023 on tiehankkeita Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain Vt 7:n Puroniityn sillan ja Vt 3:n Pirkkolantien siltojen peruskorjaukset.
Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka puuttuvat suunnitelmasta, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2020–2023:
- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaisi myös tien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelu pitäisi käynnistää viipymättä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2023.
- Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2022.
- Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
- Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2023–2024.
- Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on talous-arvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet on esitetty HSL:n KUHA -suunnitelmassa.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Pätynen, liikenneinsinööri: 310 37110
Helena Ström, tiimipäällikkö, puhelin: 310 38571
This decision was published on 11.10.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550