Valtuustoaloite, ikäihmisille jaettavat kenkiin kiinnitettävät liukuesteet käytännöksi Helsingissä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Katujen ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolaissa eli kunnossapitolaissa. Helsingissä katujen liukkautta torjutaan kunnossapitolain edellyttämällä tavalla ja osoittamalla vastuujaolla kaupungin sekä kadun varrella olevien kiinteistöjen kesken.

Kaupungin vastuulla olevat kadut, torit ja aukiot kaupunki hoitaa Helsingin talvihoidon laatuvaatimusten mukaisesti. Jalkakäytävän liukkaus torjutaan kadun kunnossapito- ja kiireellisyysluokituksen perusteella siten, että yön jälkeinen liukkaus on torjuttava tonttikaduilla viimeistään klo 12 mennessä.

Keskustaa lukuun ottamatta kaupunki on ottanut kiinteistöjen vastuulla olevat katujen talvihoito- ja puhtaanapitotyöt jalkakäytävien liukkaudentorjunta mukaan lukien tehtäväkseen, ns. kokonaisvastuuhoidon piiriin. Kaupunki laskuttaa kiinteistöjä näistä kiinteistöille lain mukaan kuuluvista töistä.

Keskustassa kiinteistön omistajat suorittavat kohdallaan olevan jalkakäytävän liukkauden torjunnan, mistä kunnossapitolaissa säädetään. Tätä tehtävää valvoo kaupunkiympäristön alueiden käyttö- ja valvontayksikkö.

Kaupunki tarjoaa liukkausvaroituspalvelua. Palvelu varoittaa liukkaimmista keleistä tekstiviestillä. Tekstiviesti lähetetään kaikille niille helsinkiläisille, jotka ovat palveluun liittyneet. Kaupunki on mukana myös ”Pysy pystyssä”-kampanjassa.

Kunnossapitolaki edellyttää, että kadut ovat käytettävissä ja turvallisia liikkua kaikkina aikoina. Lähtökohtana Helsingissä onkin, että kadulla liikkuja voi luottaa siihen, että liikkuminen on turvallista myös iästä tai toimintarajoitteista huolimatta.

Liukastumisista johtuneet kaatumisonnettomuudet ovat kuitenkin valitettavasti yleisimpiä talviajan tapaturmia. Valtaosa liukastumisista on onneksi lievempiä tapaturmia, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä, tai kuntoon hoidettavissa olevia, jalan luiden tai ranteiden murtumisia, mutta liukastumisesta saattaa aiheutua myös pitkäaikaista tai loppuikäistäkin suurta haittaa. Kaatumis- ja liukastumistapaturmat aiheuttavatkin suurimman osan vuosittaisista yleisten alueiden vahingonkorvausvaateista ja -kustannuksista.

Esikaupunkialueilla on katujen hoidossa siirrytty kokonaisvastuuhoitomalliin. Kaupunginhallituksen 12.11.2012 § 1270 päätöksen mukaisesti kantakaupungissa noudatetaan seuraavaa toimintamallia:

Koronan aiheuttaman muuttuneen taloustilanteen myötä tulee kaupungin itselleen ottamia uusia tehtäviä tarkoin harkita.

Edellisen vuoden 2019 talvikausi oli runsasluminen ja kaupunki joutui ottamaan käyttöön talven varautumissuunnitelman mukaiset poikkeustoimenpiteet ja lisäresurssit. Poikkeustilanteen toimenpideryhmän raporttien mukaan keskusta-alueiden kadut ja jalkakäytävät, jotka ovat kunnossapitolain mukaisesti kohdalla olevien kiinteistöjen hoitovastuulla, olivat suhteellisen hyvin ja nopeasti hoidetut. Suurimmat ongelmat olivat kokonaisvastuuhoitoalueiden tonttikatujen jalkakäytävillä, joiden hoidon kaupunki on ottanut tehtäväkseen. Helsingin talvihoidosta tehtiin käyttäjätyytyväisyyskysely. Kyselyn tulokset olivat yhtenevät toimenpideryhmän raporttien kanssa.

Usein on esitetty, että Helsingin jalkakäytävät yleensä ja myös kantakaupungissa tulisivat varmimmin ja tasapuolisemmin sekä tehokkaammin talvihoidetuiksi kaupungin toimesta kuin kohdalla olevan kiinteistön hoitamana. Kaupunki varmistaa talvihoidon peruslaatutason ja tasalaatuisuuden. Katujen liukkaus ja liukkaudentorjuntatarve on kuitenkin uudelleenarvioitava.

Jalkakäytävien liukkaus torjutaan kiinteistöjen toimesta usein jo heti aamulla. Kiinteistöjen huoltoyhtiöt hoitavat kohdalla olevan tonttikadun jalkakäytävän varsinkin kantakaupungissa samalla kun talon piha-alueen ja rappuset aamuisin noin klo 7‒8 mennessä. Jalkakäytävä saatetaan hiekoittaa myös käsin, joka sinänsä on nopea toimenpide lyhyellä matkalla.

Kaupungin laatuvaatimus tonttikatujen liukkaudentorjunnassa on yöllisen liukkauden jälkeen työn suorittaminen klo 12 mennessä. Bussi- ja kokoojakaduilla liukkaudentorjuntavaatimus on klo 10 mennessä.

Mikäli kokonaisvastuuhoitoa laajennetaan kantakaupunkiin, tulee liukkaudentorjunnan määräaikoja ja tästä aiheutuvaa lisämäärärahatarvetta tarkastella samassa yhteydessä. Myös kiinteistöjen omistajilla on mahdollisuus parantaa kaupungin suorittamaa jalkakäytävän laatua.

Liukuesteet tulevat olemaan erittäin tarpeellisia apuvälineitä pystyssä pysymisen turvaamiseksi. Yleisten alueiden vahingonkorvausvaateista suurin osa tulee jo nyt liukastumistapaturmista. Liukuesteiden jakaminen on turvallisuutta parantava toimenpide ja liukuesteet ovat käytettävissä jalkakäytävien lisäksi myös puistoissa ja kaikkialla piha-alueilla.

Ehdotus on siis kannatettava, mutta sen käytännön toteuttaminen ei kuitenkaan kuulu kaupunkiympäristölautakunnan toimialaan.

Kaupunkiympäristölautakunta suosittelee liukuesteiden jakamista ikäihmisille.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sampo Terhon ym. valtuustoaloitteesta ikääntyville jaettavista kenkiin kiinnitettävistä liukuesteistä:

”Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopiste 'elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat' tavoittelee Helsinkiä, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevat kaupunginosan omakseen. Yhdyskuntasuunnittelulla ja ympäristön ylläpidolla vaikutetaan osaltaan kaupungin turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tapaturmat niin liikenteessä kuin kotona ja vapaa-ajalla aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja sairaanhoidon tarvetta kaikenikäisille helsinkiläisille.

Etenkin kaatumiset ja liukastumiset ovat yleisiä tapaturmia, minkä vuoksi niihin panostetaan toimialojen yhteistyönä viestinnällä sekä laatimalla suunnitelma liukastumisten ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimessa henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti tunnistamaan kaatumisriski ja toteuttamaan kaatumista ehkäiseviä toimenpiteitä lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Toimialalla on käytössä RAI-arviointi kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Arvioinnin avulla saadaan kaatumisriskin arvio, jonka perusteella suunnitellaan moniammatillisesti korjaavia toimia IKINÄ-toimintamallin mukaisesti. Erityisen tärkeitä toimenpiteitä ovat tasapainon ja liikkumisen vahvistaminen sekä hyvän ravitsemuksen turvaaminen.

Palvelutarpeen arvioinnissa arvioidaan myös kaatumisen riskiä ja sovitaan korjaavista toimenpiteistä. Helsingin sairaalassa kaatumisriskiä arvioidaan FRAT-menetelmällä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema lyhyt kaatumisvaaran arviointimenetelmä. Tiedot potilaan kaatumisvaarasta ja osastolla toteutetut yksilölliset toimenpiteet kaatumisen ehkäisemiseksi sekä jatkohoidoksi suositeltavat keinot ja ohjeet liikuntakyvyn ylläpitämiseksi siirtyvät kirjattuna jatkohoitopaikkaan tai kotihoitoon Pegasoksen loppuarviossa. Tulevaan Apotti-järjestelmään on integroitu kaatumisriskin arviointi.

Kuten edellä todettiin, ikääntyneen henkilön kaatumisriskin arvioiminen edellyttää yksilöllistä selvitystä, joka kattaa henkilön terveydentilan ja liikuntakyvyn, elintavat, asumis- ja ympäristöolosuhteet sekä omat näkemykset ja toiveet. Kaatumisen ehkäisytoimet valitaan näiden pohjalta yksilöllisesti. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet ovat yksi mahdollinen toimenpide, mutta ne eivät sovi kaikille. Henkilön saattaa esimerkiksi olla vaikea asettaa liukuesteitä paikoilleen ja ottaa niitä pois. Liukuesteet voivat myös lisätä kaatumisriskiä julkisissa sisätiloissa kuten metroasemilla ja kauppakeskuksissa.

Ehdotuksen kustannusvaikutukset

Vuonna 2020 yli 70-vuotiaita helsinkiläisiä on noin 81 000. Lähimmän viiden vuoden aikana heidän määränsä lisääntyy noin 2 000 vuosittain. Olettaen, että liukuesteen hinta olisi 15 euroa kappale, välittömät kustannukset olisivat vuonna 2020 noin 1,2 miljoonaa euroa ja seuraavien vuosien kustannukset noin 30 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi ehdotuksesta aiheutuu välillisiä kustannuksia ja hallinnollista työtä. Jotta taloudellinen panos olisi kustannustehokas, sen pitäisi estää ensimmäisenä vuonna noin 2 500 ja seuraavina vuosina vuosittain noin 63 polikliinistä hoitoa vaativaa kaatumistapausta, tai vastaavasti estää yläraajamurtumia ensimmäisenä vuonna 473 ja sen jälkeen vuosittain noin 12 kappaletta. Laskelmassa ei ole mukana välillisiä tai hallinnollisia kustannuksia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kaatumisen ehkäisyä tärkeänä kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti ikääntyneillä. Työhön tarvitaan kaikkia toimialoja ja myös kaupungin asukkaita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asia otetaan esille ikääntyneitä kohdattaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo edelleen, kuten lausunnossaan valtuutettu Nina Hurun ym. vastaavan sisältöiseen talousarvioaloitteeseen 29.08.2017 § 227, että yksittäisenä toimenpiteenä maksuttomien liukuesteiden jakaminen kaikille ikääntyneille ei ole kannatettava, koska ratkaisu ei sovellu jokaiselle eikä sen kustannushyötyä ole voitu todentaa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ikääntyneiden kaatumistapaturmilla on merkittäviä kielteisiä inhimillisiä, terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia, joten niiden ehkäisy on tärkeää. Kaatumisen ehkäisyyn voidaan vaikuttaa useilla eri tavoilla, jotka tulee suunnitella yksilöllisesti. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet voivat ehkäistä kaatumista, mutta voivat myös aiheuttaa niitä."