Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 16.11.2019, Kamppi

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 11.3.2020 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 16.11.2019 n. klo 13.35 Kampin Narinkkatorilla irronneen katukiven kulmaan. Hakijan toimittamien kuvien perusteella on havaittavissa, että vahinkopaikalla on alue, jossa katukivet ovat epätasaisia, ja joidenkin kivien reunat ovat koholla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on graniittilaatoilla päällystetty torialue, jonka hoitoluokka on I. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden
kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea.
Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (I-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, kun päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Päällysteisiin liittyvä puute voi olla korkeintaan 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla osa graniittilaatoista on haljennut, ja joidenkin laattojen reunat ovat koholla n. 1-1,5 cm. Vahingon jälkeen alue on käyty suojaamassa aidoilla ja laatoitus on korjattu. Selvityksen mukaan alueella esiintyy runsaasti luvatonta ajoa, joka vaurioittaa graniittilaattoja. Kaupunki on pyrkinyt hillitsemään luvatonta ajamista alueella, mutta sitä ei ole pystytty täysin estämään.

Pelkkä kiveyksen lievästi vaurioitunut kunto ja koholla olevat reunat eivät yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Ajoneuvojen aiheuttama epätasaisuus voi muodostua kivipäällysteeseen lyhyessäkin ajassa. Kaupungille ei ole ennen vahinkoa tullut ilmoituksia vahinkokohdan kivien epätasaisuudesta.

Vahinko on tapahtunut valoisaan aikaan n. klo 13.35. Vahinkopäivä on ollut Forecan Kaisaniemen mittausaseman havaintohistorian mukaan poutainen. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet. Lisäksi koholla olleet katukivet ovat muodostaneet yhtenäisen alueen, joka on lisännyt havaittavuutta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella katukivien epätasaisuus ei ole ylittänyt ohjeellista 2 senttimetrin rajaa. Lisäksi kaupunki on ryhtynyt kunnossapitotoimiin välittömästi katukivetyksen epätasaisuuksista tiedon saatuaan. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57