Elielinaukion ja Asema-aukion (Kluuvi) asemakaavan muutosluonnos (sisältää liikennesuunnitelmaluonnoksen)

Diary number HEL 2020-004243

Case 3. / 330 §

Elielinaukion ja Asema-aukion (Kluuvi) asemakaavan muutosluonnos (sisältää liikennesuunnitelmaluonnoksen)

Urban Environment Committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

hyväksyä 13.5.2025 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen (liite nro 3) jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos koskee 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2012 tonttia 1 sekä katualueita

antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-004243

Kaupunkikuvallisesti sekä historiallisesti merkittävä Elielinaukio nykytilaisena ei bussiterminaalista huolimatta ole viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkitilaa. Siksi alueen kehittäminen erityisesti jalankulun ja avoimen kaupunkitilan näkökulmasta on tärkeää. Kaupunkiympäristölautakunta korosti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään eritystä huomiota Elielinaukion lisärakennuksen ensimmäisen kerroksen avoimuuteen ja läpikäveltävyyteen.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta korosti Elielinaukion kehittämistä yhdessä jo aiemmin päätetyn Kaivokadun joukkoliikennekadun muutoksen osana Helsingin ydinkeskustan elinvoiman ja viihtyisyyden vahvistamisessa.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat yksikön päällikkö Janne Prokkola, johtava arkkitehti Suvi Huttunen, erityisasiantuntija Mikko Tervola, johtava liikenneinsinööri Taneli Nissinen ja erityisasiantuntija Riku Raunola. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Palautusehdotus:
Mia Haglund: Elielinaukio ja Asema-aukio ovat kansallisesti merkittäviä aukioita, niin kulttuuriympäristöinä kuin jalankulkijoiden kulkureitteinä. Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin päärautatieaseman kulttuuriset arvot ovat mittavat ja rakennuksen yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton. Kyseessä on Suomen vilkkain rakennus ja ympäristö, jonka läpi kulkee jopa 250 000 ihmistä päivittäin.

Päärautatieaseman viereisten aukioiden muutosluonnoksessa on osoitettu Asema-aukiolle huomattavia jalankulun ja pyöräliikenteen reittien sekä oleskeluympäristön parannuksia, joita on syytä edistää. Sen sijaan Elielinaukiolle suunniteltu rakennushanke on jo alustavien arvioiden mukaan osoittautunut kaupungille taloudellisesti hyvin epävarmaksi ja riskipitoiseksi. On vaarana, että hankkeesta kokonaisuutena jopa koituu kuluja veronmaksajille sen sijaan, että toimitilahankkeen toteuttaminen toisi toivottuja tuloja kaupungille. Vaikka tontti sijaitsee kaupungin mittakaavassa aivan erityislaatuisen arvokkaalla alueella, liittyy hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen kaupungin näkökulmasta liian suuria riskejä, että Helsingin tulisi siihen ryhtyä.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää asian palauttamista niin, että Asema-aukion suunnitelmat erotetaan Elielinaukiosta ja niiden edistämistä jatketaan. Elielinaukion suunnittelu aloitetaan alusta, tarkoituksena toteuttaa jalankulkijoille ja alueen arvoa kunnioittavaa viihtyisää ympäristöä ja oleskelutilaa.

Kannattaja: Tuomas Nevanlinna

Vastaehdotus:
Olli-Pekka Koljonen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Kaupunkikuvallisesti sekä historiallisesti merkittävä Elielinaukio nykytilaisena ei bussiterminaalista huolimatta ole viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkitilaa. Siksi alueen kehittäminen erityisesti jalankulun ja avoimen kaupunkitilan näkökulmasta on tärkeää. Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään eritystä huomiota Elielinaukion lisärakennuksen ensimmäisen kerroksen avoimuuteen ja läpikäveltävyyteen.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta korostaa Elielinaukion kehittämistä yhdessä jo aiemmin päätetyn Kaivokadun joukkoliikennekadun muutoksen osana Helsingin ydinkeskustan elinvoiman ja viihtyisyyden vahvistamisessa."

Kannattaja: Otso Kivekäs

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Mia Haglundin palautusehdotuksen mukaisesti.

Jaa-äänet: 11
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Otto Meri, Katri Penttinen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Saana Rossi, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 2
Mia Haglund, Tuomas Nevanlinna

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 11–2.

See table with voting results

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Helsingin ydinkeskustassa olevaa aukiotilasarjaa Rautatieaseman länsipuolella. Alue on historiallisesti kerroksellista ja arvokasta rakennettua ympäristöä. Elielinaukio ja Asema-aukio ovat tällä hetkellä vilkasliikenteisiä aukiotiloja ikonisten rakennusten kupeessa. Elielinaukion länteen suuntautuvien linja-autojen terminaalialuetta ja Asema-aukiolla on rautatieasemalle suuntautuvan kävely- ja polkupyöräliikenteen lisäksi taksiliikennettä. Asema-aukiolta käsin huolletaan ympäröiviä rakennuksia ja aukiolla sijaitsee autoramppi, josta on ajoyhteys kannenalaiseen Eliel-parkkiin. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden liike- ja toimitalokorttelin rakentamisen Elielinaukiolle, Asema-aukion kehittämisen toimivammaksi ja laadukkaammaksi aukiotilaksi sekä alueen liikenteen muuttamisen pyöräily- ja kävelypainotteisemmaksi.

Tavoitteena on täydentää ja elävöittää Elielin- ja Asema-aukion alueen kaupunkirakennetta huomioiden alueen arvokas rakennushistoriallinen ympäristö ja parantaa merkittävästi Helsingin keskustan jalankulkijamäärältään vilkkaimman kävely-ympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteyksiä. Alueen täydennysrakentamisella on tarkoitus lisätä keskustan toimitilatarjontaa ja vahvistaa keskustan työpaikka-aluetta.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan miten alueen erityispiirteet ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat huomioiden suunnitelma käsittää riittävän maankäytön tehokkuuden, laadukkaita julkisten katu- ja aukiotilojen ratkaisuja sekä monipuolisen toiminnallisen sisällön palveluista, liike- ja toimitiloista kohtaamispaikkoihin.

Elielinaukiolle uutta liike- ja toimitilakerrosalaa on suunniteltu 27 400 k-m2 ja Asema-aukion uuteen paviljonkirakennukseen liikenneterminaalin yhteystiloja sekä kahvila ja liiketilaa on suunniteltu 270 k-m². Elielinaukion tontin tehokkuusluku on e=6.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelmaluonnos Elielinaukion, Postikujan ja Töölönlahdenkadun eteläpään alueelle. Liikennesuunnitelman mukaan Elielinaukio varataan kokonaisuudessaan jalankululle. Aukion länsireunaan sijoitetaan kaksisuuntainen pyörätie. Aukion pohjoisreunalla sijaitseva taksiasema siirretään Töölönlahdenkadulle.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueesta tulee toimivaa, viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista kävelykeskustaa. Elielinaukion rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta luomalla uutta liike- ja toimitilaa. Alueen uusi elämä ja korkealaatuiset arkkitehtoniset ratkaisut auttavat nostamaan Elielinaukion ja Asema-aukion alueen arvoisekseen Helsingin keskustan paraatipaikaksi. Helsingin rautatieaseman ympäristöstä tulee liikenteellisesti selkeämpi ja turvallisempi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että keskustan elinvoimaisuutta kehitetään, yrityksille osoitetaan monipuolisia sijaintipaikkoja ja kaupungin asemaa metropolialueena vahvistetaan.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 17.11.2020 jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on historiallisesti kerroksellista ja arvokasta rakennettua ympäristöä. Elielinaukio ja Asema-aukio ovat tällä hetkellä vilkasliikenteisiä aukiotiloja ikonisten rakennusten kupeessa. Elielinaukio on länteen suuntautuvien linja-autojen terminaalialuetta ja Asema-aukiolla on rautatieasemalle suuntautuvan kävely- ja polkupyöräliikenteen lisäksi taksiliikennettä. Asema-aukiolta käsin huolletaan ympäröiviä rakennuksia ja aukiolla sijaitsee autoramppi, josta on ajoyhteys kannenalaiseen Eliel-parkkiin.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1939–2018) ja niissä Elielinaukio, Asema-aukio ja Postikatu on merkitty katualueeksi. Vltava on suojeltu asemakaavalla. Lisäksi alueella on voimassa maanalaisia asemakaavoja (vuosilta 1975–2015), jotka mahdollistavat mm. metron, Pisararadan sekä maanalaista kävelyaluetta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen Vltavan tonttia lukuun ottamatta. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa alustavasti (09/24):

Aukiot	9,7 milj. euroa
P-Elielin nykyisen paikoitusrampin purkamis- ja rakentamiskustannukset	1,0 milj. euroa
Uusi sisäänkäyntirakennus	5,7 milj. euroa
Metron nyk. sisäänkäyntirakennuksen purku	1,0 milj. euroa

Yhteensä	17,4 milj. euroa

Aukiot sisältävät Elielin- ja Asema-aukion pintarakenteiden ja istutusten rakennuskustannukset. Kustannusarvio ei sisällä mahdollista katulämmitystä. Aukioiden laajuus perustuu olemassa oleviin ja tällä hetkellä käytössä oleviin tietoihin.

Uusi sisäänkäyntirakennus on Asema-aukiolle suunnitellun sisäänkäyntirakennuksen arvioitu alustava rakentamiskustannus.

Kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Kunnallistekniikasta ja katualueista kaupungille kohdistuvat kustannukset tarkentuvat kaava-alueen kunnallisteknisen yleissuunnitelman valmistuttua. Kustannukset esitetään asemakaavaehdotuksen yhteydessä.

Maaperän pilaantuneisuuteen liittyvät kunnostuskustannukset esitetään ehdotusvaiheessa.

Kustannusarvio ei sisällä mahdollisia lunastuskustannuksia.

Kaavan yhteydessä ei esitetä ympäröivien katualueiden muutostöiden kustannuksia.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Rakennusoikeuden hintaan vaikuttaa kuitenkin alentavasti tavanomaisesta rakentamisesta perustellusti poikkeavat kustannukset (mm. pysäköintihallin osittain uudelleenrakentaminen) sekä pysäköintipaikkojen vähenemisestä ja eteläisen ajorampin poistumisesta erikseen neuvoteltavat korvaukset. Tavanomaisesta rakentamisesta johtuvat rakennusoikeuden hintaa alentavat kustannukset on alustavasti arvioitu.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Helen Oy
Helen Sähköverkko Oy
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
Väylävirasto
Museovirasto
Uudenmaan ELY-keskus
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Kaupunkiliikenne Oy

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat olemassa olevan kulttuuriperinnön arvojen turvaamiseen, joukkoliikenneterminaalin säilymiseen Elielinaukiolla sekä liikenteen järjestämiseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että suunnitteluperiaatteita on tarkennettu Vltava-rakennuksen arvokkaiden osien säilyttämisen osalta. Joukkoliikenneterminaalin säilymisestä alueella neuvotellaan HSL:n kanssa. Liikennesuunnittelun osalta kannanotoissa esille tuodut asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Luonnosaineiston nähtävilläolo järjestettiin erikseen, jolloin viranomaisten kannanotot kohdistuivat alueen vesi- ja jätehuoltoon, Elielinaukion bussiterminaalin linja-autoliikenteen siirtoon Kampin terminaaliin, ydinkeskustan joukkoliikennejärjestelmään, liikenteen suunnittelu- ja infratarpeisiin sekä Väyläviraston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kannanotot kohdistuivat myös Elielinaukion rakentamisen määrään, Asema-aukion paviljonkirakennukseen ja VR:n makasiinirakennukseen (Vltava) sekä aukiotilojen ja maanalaisten tilojen suunnitteluun.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavaa laaditaan edelleen yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Kaavaehdotusvaiheessa viitesuunnitelmia tarkistetaan edelleen asemakaavan pohjaksi. Liikenteestä ja bussiterminaalin siirrosta laaditaan lisäselvityksiä.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat aukioiden rakentamiseen sekä liian suureen rakentamisen määrän mahdollistamiseen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asemakaavoituksen pohjana olevia viitesuunnitelmia on ohjattu ympäristöön soveltuvimmiksi. Kirjallisia mielipiteitä saapui 10 kpl. Ne on käsitelty lautakunnassa v. 2020 periaatteiden yhteydessä.

Luonnosaineiston erillisen nähtävilläolon yhteydessä saadut mielipiteet kohdistuivat Elielinaukion rakentamiseen, bussiterminaalin siirtoon, saattoliikenteeseen, kävelyliikenteeseen, esteettömyyteen, Elielin pysäköinnin kannattavuuteen, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin, liikennesuunnitteluun ja keskustan elinvoimaisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaehdotusvaiheessa viitesuunnitelmia tarkistetaan edelleen asemakaavan pohjaksi. Liikenteestä ja bussiterminaalin siirrosta laaditaan lisäselvityksiä.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 9 kpl.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.