A technical disturbance has downed the City of Helsinki's switchboard, causing calls to drop or not go through. We are working to resolve the problem. We apologize for the inconvenience.

Poikkeaminen, Malmi tontti 38317/4, Pihlajistontie 1, VRP Etelä-Suomi Oy

HEL 2020-008382
More recent handlings
§ 81

Malmi, Pihlajistontie 1, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 38317 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12135 seuraavasti:

  • tontin rakennusoikeus ylittyy 600 k-m²:llä (17,2 %)
  • hanke ylittää asemakaavassa osoitetun enimmäiskerrosluvun II siten, että asemakaavassa osoitetun rakennusala a:n rakennus saa olla kolmikerroksinen
  • poiketaan asemakaavassa osoitetun rakennusala b:n rajoista
  • poiketaan rakennusten pääasiallisesta julkisivuvärityksestä.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hyväksyttävä pihasuunnitelma
  • kaupunkikuvallinen idea tontin Pihlajamäentien puoleisen rakennuksen luonteesta sen taustalla näkyvien Pihlajamäen tornitalojen horisontaalisena jalustana tulee säilyä
  • Pihlajamäentien varren kalliot ja puusto tulee säilyttää rakentamisen yhteydessä.

Maksu

1 000 euroa

Hakija

VRP Etelä-Suomi Oy

Rakennuspaikka

38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 38317 tontti 4

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden 2-kerroksisen rivitalon ja 3-kerroksisen kerrostalon rakentamiseen (yhteensä 4 100 k-m²) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12135 siten, että

  • poiketaan rakennusoikeudellisesta kerrosalasta siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy 600 k-m²:llä (17,2 %)
  • poiketaan kerrosluvusta hanke ylittää asemakaavassa osoitetun enimmäiskerrosluvun II siten, että asemakaavassa osoitetun rakennusalan a rakennus saa olla kolmikerroksinen
  • poiketaan asemakaavassa osoitettujen rakennusalojen b rajoista 
  • poiketaan asemakaavassa määrätystä rakennusten pääasiallisesta julkisivuvärityksestä

Hakija perustelee kerrosalan ylitystä mm. erillisten autotallien rakentamisella kaavan salliman autohallin sijaan, jolloin kerrosalan laskentatapa osin muuttuu, sekä townhouse-tyyppisten asuntojen paremmalla tilankäytöllä. Tämä muutos ei hakijan mukaan muuta Pihlajamäentien puoleisen rakennuksen kokonaismassoittelua tai korkeutta suhteessa asemakaavan viitesuunnitelmaan. Kerrosalan ylitys parantaa myös hankkeen toteutettavuutta vaativalla tontilla.

Hakija perustelee kerrosluvun ylitystä mm. tontin kalliomuotojen säilyttämisellä, huoneistojen asuttavuuden paranemisella ja Pihlajamäentien varren kaupunkikuvalla.

Hakija perustelee rakennusalasta poikkeamista pihan muodostamisella ja pihajärjestelyillä, sekä edellä mainituilla kalliopintojen säilyttämisellä. Asemakaavasta poikkeava rakennuksen muoto myös sopii hakijan mielestä Pihlajamäen muuhun rakennuskantaan.

Hakija perustelee julkisivun värityksen muutosta siten, että yhteinen väriteema molemmille taloille luo yhtenäisen vaalean tonttikokonaisuuden, jolloin rakennukset muodostavat parin toisilleen. Valkoinen väritys myös korostaa Pihlajamäentielle näkyvän talo A:n veistoksellista muotoa sekä muodostaa kaavan ajatuksen mukaisesti jalustan olemassa olevalle asuinalueelle.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.5.2013 hyväksytty asemakaava nro 12135. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta (A), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 3 500 k-m². Tontille on osoitettu rakennusalat 2- ja 3-kerroksisille rakennuksille. Lisäksi rakennusalat on osoitettu asemakaavassa a- ja b-kirjaimin. Rakennuksen julkisivumateriaalina tulee rakennusalalla a käyttää tummanharmaata betonia ja lasilankkua ja rakennusalalla b valkobetonia.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain kantakaupungiksi (C2) ja asuntovaltaiseksi alueeksi (A3).

Rakennuspaikka sijaitsee osittain Pihlajamäen lähiöaluella, joka on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (20.8.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta sekä Uudenmaan ELY-keskukselta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Kaupunginmuseolla ja ELY-keskuksella ei ollut lausuttavaa poikkeamishakemuksesta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei toimittanut lausuntoa määräaikaan mennessä.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa. Poikkeaminen tontin rakennusoikeudesta voidaan hyväksyä, koska Pihlajamäentien puoleisen rakennuksen horisontaalinen ja liikennemelulta suojaava massoittelu tai korkeus eivät oleellisesti muutu asemakaavan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Rakennusoikeuden ylitys johtuu osin tehdyn pysäköintiratkaisun erilaisesta rakennusoikeuden laskentatavasta kaavavaiheeseen verrattuna. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä hyväksyttävä pihasuunnitelma.

Poikkeaminen kerrosluvusta voidaan hyväksyä, sillä poikkeamisen mukainen rakentaminen johtuu pääosin tontin kalliomuotojen korkeusasemista ja tontin viitesuunnitelmasta poikkeavasta pysäköintiratkaisusta. Kaupunkikuvallinen idea tontin Pihlajamäentien puoleisen rakennuksen luonteesta sen taustalla näkyvien Pihlajamäen tornitalojen horisontaalisena jalustana tulee kuitenkin säilyä. Samoin oleellinen piirre on Pihlajamäentien varren kallioiden ja puuston säilyminen rakentamisen yhteydessä. Kerrosluvusta poikkeaminen liittyy osin myös tontin suunnitelman kokonaisratkaisusta, jossa puistonpuoleisen tontinosan ratkaisu poikkeaa kaavanmukaisesta siten, että neljän erillisrakennuksen sijaan on tontille suunniteltu yksi, Pihlajamäentien puoleista rakennusta matalampi rakennus.

Poikkeaminen rakennusalan rajoista voidaan hyväksyä, sillä esitetty horisontaalisuutta korostava rakennus sopii hyvin Pihlajamäen arvokkaaseen kaupunkikuvaan. Vaikka suunniteltu rakennus poikkeaa kaavanmukaisesta ratkaisusta merkittävästi, piha-alueesta saadaan yhteisöllisempi kaavan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Kaupunkikuvallisesti oleellisempi on kadunpuoleinen rakennus, kun taas pihan puolen suunnittelussa voidaan katsoa olevan mahdollisuus ottaa enemmän vapauksia.

Poikkeaminen julkisivujen värityksestä voidaan hyväksyä, sillä se on Pihlajiston ja Pihlajamäen kaupunkikuvaan sopiva ratkaisu. Kaavan viitesuunnitelmassa tontti oli ratkaistu kahdella keskenään varsin erilaisella rakennustyypillä, kun taas hakemuksen mukainen suunnitelma koostuu kahdesta pitkästä, enemmän toistensa kaltaisesta rakennuksesta. Rakennuksen väritys on harkittavissa kokonaisuuden kannalta soveliaimmalla tavalla.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen sekä määräysten ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Ask for more info

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Decisionmaker

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja