Toivomusponsi, yleisten roska-astioiden osittainen korvaaminen lajitteluastioilla lähivuosien aikana
Valtuutettu Björn Månssonin toivomusponsi roskien lajittelumahdollisuuksista yleisillä alueilla
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Anna Vuorjoen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2020 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Käsitellessään 25.11.2020 Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta puhtaammasta ja viihtyisämmästä kaupunkiympäristöstä kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnen: "Hyväksyessään kaupunginhallituksen aloitevastauksen, kaupunginvaltuusto peräänkuuluttaa, että selvitetään mahdollisuus korvata osa yleisistä roska-astioista lähivuosien aikana astioilla, joihin voidaan lajitella tiettyjä jätelajeja kuten lasia, muovia, pahvia, metalleja, biojätettä, sekajätettä ja kierrätyspakkauksia."
Yleisten alueiden roskien lajittelu vaatii laajan tarkastelun koko Helsingissä.
Nykykäytäntö jätteiden käsittelyn kierrossa on, että rakentamispalveluliikelaitos Stara ja yksityiset urakoitsijat tyhjentävät yleisten alueiden roska-astiat ja vievät jätteet omiin tukikohtiinsa. Sieltä urakoitsijat vievät jätteet kaatopaikalle tai jätteenkäsittelyasemille. Mikäli jätejakeita lajitellaan yleisillä alueilla, täytyy tämän ketjun toimia aina roska-astian tyhjennyksestä urakoitsijan toimintaan tukikohdissa asti. Puistoissa on riskinä huoltoliikenteen määrän kasvu puistokäytävillä, ja kaikki ajoneuvoja vaativat toiminnot täytyy miettiä hyvin tarkkaan.
Pohjoismaisissa pääkaupungeissa ei vielä tehdä puistoissa ja muilla yleisillä alueilla laajamittaista lajittelua. Toki esimerkiksi osassa keskeisiä tukholmalaispuistoja on ollut erilaisia lajittelukokeiluja, -jäteastioita ja -pisteitä. Ruotsin suurimmilla kaupungeilla on yhteiset yleisten alueiden lajittelun periaatteet. Ne tarjoavat suuntaviivoja lajittelulle, mutta jättävät eri kaupungeille mahdollisuuksia järjestää yleisten alueidensa jätehuolto omista lähtökohdistaan käsin. Esimerkiksi jätteet tiivistäviä astioita voidaan käyttää, jos halutaan vähentää eri jätejakeiden kuljetuksesta syntyviä haittoja.
Parhaillaan Helsingissä on koekäytössä kierrätyspullojen ja -tölkkien, grillihiilien (grillipaikoilla) ja koirien jätösten (koira-aitauksissa) lajittelu omiin astioihin. Kaupunkiympäristön toimiala kehittää ja laajentaa kaupungin roska-astiamallistoa tarvittaessa Helsinki-ilmeen mukaisesti vastaamaan mahdollisiin lajittelutarpeisiin yleisillä alueilla.
Toimiala käynnistää yleisten alueiden puhtaanapidon osalta tarkastelun, jossa selvitetään roska-astioiden koot, tyypit ja sijoittamisen periaatteet ja pohditaan puhtaanapidon toimivuuden tavoitteita ja käytännön mahdollisuuksia. Tämä on laaja kokonaisuus, joka jatkossa ohjaa yleisten alueiden suunnittelua ja ylläpitoa puhtaanapidon osalta.
Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Kaupunkiympäristölautakunta 16.03.2021 § 128
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Yleisten alueiden roskien lajittelu vaatii laajan tarkastelun koko Helsingissä.
Tämän hetkinen jätteiden käsittelyn kierrossa urakoitsijat (Stara ja yksityiset) tyhjentävät yleisten alueiden roska-astiat ja vievät jätteet omiin tukikohtiinsa. Sieltä urakoitsijat vievät jätteet kaatopaikalle tai jätteenkäsittelyasemille. Mikäli jätejakeita lajitellaan yleisillä alueilla, täytyy tämän ketjun toimia aina roska-astian tyhjennyksestä urakoitsijan toimintaan tukikohdissa asti. Puistoissa on riskinä huoltoliikenteen määrän kasvu puistokäytävillä, ja kaikki ajoneuvoja vaativat toiminnot täytyy miettiä hyvin tarkkaan.
Pohjoismaisissa pääkaupungeissa ei vielä tehdä puistoissa ja muilla yleisillä alueilla laajamittaista lajittelua. Toki esimerkiksi osassa keskeisiä tukholmalaispuistoja on ollut erilaisia lajittelukokeiluja, -jäteastioita ja -pisteitä. Ruotsin suurimmilla kaupungeilla on yhteiset yleisten alueiden lajittelun periaatteet. Se tarjoaa suuntaviivoja lajittelulle, mutta jättää eri kaupungeille mahdollisuuksia järjestää yleisten alueidensa jätehuolto omista lähtökohdistaan käsin. Esimerkiksi jätteet tiivistäviä astioita voidaan käyttää, jos halutaan vähentää eri jätejakeiden kuljetuksesta syntyviä haittoja.
Parhaillaan Helsingissä on koekäytössä kierrätyspullojen ja -tölkkien, grillihiilien (grillipaikoilla) ja koirien jätösten (koira-aitauksissa) lajittelu omiin asioihin. Kaupunkiympäristön toimiala kehittää ja laajentaa kaupungin roska-astiamallistoa tarvittaessa Helsinki-ilmeen mukaisesti vastaamaan mahdollisiin lajittelutarpeisiin yleisillä alueilla.
Toimiala käynnistää yleisten alueiden puhtaanapidon osalta tarkastelun, jossa selvitetään roska-astioiden koot, tyypit ja sijoittamisen periaatteet ja pohditaan puhtaanapidon toimivuuden tavoitteita ja käytännön mahdollisuuksia. Tämä on laaja kokonaisuus, joka jatkossa ohjaa yleisten alueiden suunnittelua ja ylläpitoa puhtaanapidon osalta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tomas Palmgren, projektinjohtaja: 310 38586
Katriina Arrakoski, tiimipäällikkö, puhelin: 310 64382
Pekka Engblom, projektinjohtaja, puhelin: 310 38525
This decision was published on 19.05.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 32174