Tilinpäätös vuodelta 2020, Helsingin kaupunki
V 23.6.2021, Helsingin kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksyminen
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kapunginvaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2020 tilinpäätöksen, siten että tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 496 727 658,16 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.
Alla olevien liikelaitosten yli- tai alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.
Alla olevien rahastojen yli- tai alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:
Edelleen kaupunginvaltuusto päättää siirtää innovaatiorahastoon Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää siirtää Asuntotuotantorahaston kaupungin suoraan omistamien korkotukiasuntojen pääomakustannusten hoitamista varten perustettuun rahastokoriin korin lakkauttamisen yhteydessä Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista enintään kolme miljoonaa euroa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.
Kaupunginhallitus on 29.3.2021 § 224 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen. Samalla kaupunginhallitus totesi, että talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.
Kaupungin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti ja se on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 496,7 miljoonaa euroa ollen 234 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2019 tulos oli 377,0 miljoonaa euroa, vuoden 2018 tulos 386,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 tulos 483,1 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupungin tuloslaskelma
Toimintakate toteutui talousarviota parempana (47,5 miljoonaa euroa) toimintatulojen ylittäessä talousarvion merkittävästi (72,1 miljoonaa euroa). Maan-, rakennusten- ja osakkeiden myyntituloja (kirjautuu muihin toimintatuloihin) kertyi talousarviossa ennakoitua (100 miljoonaa euroa) enemmän, yhteensä 137 miljoonaa euroa. Myös valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviossa ennakoitua suurempana (39,6 miljoonaa euroa).
Kaupungin ulkoiset toimintamenot ylittävät talousarvion 24,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,6 prosenttia (vuonna 2019 vastaava kasvu edelliseen vuoteen oli 4,8 prosenttia). Kuntasektorilla vastaava kasvu oli keskimäärin 2,0 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2020 noin 4,4 prosenttia eli noin kolminkertaisesti strategiatavoitteeseen (tavoitetaso 1,29 prosenttia) nähden (vuonna 2019 vastaava kasvu edelliseen vuoteen oli 5 prosenttia, tavoitetaso vuonna 2019 oli 2,34 prosenttia).
Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,1 prosenttia (vuonna 2019 vastaava kasvu oli 2,3 prosenttia). Verotulototeuma oli yhteensä -57 miljoonaa euroa talousarviota heikompi (huomioiden koronakompensaatiot yhteisöverojen kautta). Valtionosuustilitysten toteuma oli 479,6 miljoonaa euroa. Se sisältää kuntien koronatukipakettien mukaiset kompensaatiot 214 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuvat 234 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana. Yhteensä vero- ja valtionosuustulot olivat 176 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat.
Vuosikate 863 miljoonaa euroa toteutui 228 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana ja hieman edellisvuotta korkeampana (741 miljoonaa euroa vuonna 2019).
Koronan vaikutukset Helsingin kaupungin vuosikatteeseen jäivät vuonna 2020 lähes neutraaleiksi. Toimialojen palveluissa on kuitenkin muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja.
Helsingin kaupungin rahoituslaskelma
Kaupungin investointimenot olivat 1 047 miljoonaa euroa, josta 130 miljoonaa euroa muodostui Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kympin myyntitulojen sijoittamisesta kyseessä olevaan kiinteistöosakeyhtiöön. Ilman tätä kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 917 miljoonaa euroa eli 137 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Investointimenot ilman liikelaitoksia vuonna 2020 olivat 891,5 miljoonaa euroa ja ilman Kymppi-talon kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 761,5 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 käytettiin 639,9 miljoonaa euroa, 516 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 545,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien projektialueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.
Vuoden 2020 investointimenot kasvoivat vuoteen 2019 verrattuna erityisesti talonrakennushankkeisiin, esirakentamiseen sekä katuihin ja liikenneväyliin kohdistettujen määrärahojen käytössä.
Talonrakennushankkeisiin käytettiin yhteensä 298,1 miljoonaa euroa, joka on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 266,1 miljoonaa euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeisiin käytettiin 130,9 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 käytettiin 116,2 miljoonaa euroa. Korjaushankkeisiin käytettiin 167,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 käytettiin 149,1 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.
Talousarviokohdan Projektialueiden esirakentaminen, Khn käytettäväksi, käytettiin vuonna 2020 yhteensä 96,4 miljoonaa euroa, joka on 73,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 55,5 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat Kalasataman ja Länsisataman esirakentamiseen.
Katuihin ja liikenneväyliin käytettiin yhteensä 173,2 miljoonaa euroa, joka on 9,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 158,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat talousarviokohtaan Uudisrakentaminen sekä talousarviokohtaan Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.
HKL-liikelaitoksen investoinnit vuonna 2020 olivat 145,9 miljoonaa euroa (138,2 miljoonaa vuonna 2019).
Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui vain -9 miljoonaa euroa negatiivisena huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tämä mahdollistui, kun myös tulorahoitus toteutui edellistä vuotta parempana. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku, toteutui jokseenkin vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuonna (-33 miljoonaa euroa).
Vuosikate suhteessa toteutuneeseen investointitasoon (investointien tulorahoitusprosentti) vuonna 2020 oli 85 prosenttia. Se ei poikkea merkittävästi muiden suurimpien kaupunkien tasosta. Myöskin kuntasektorin keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli ennakkotietojen mukaan 84 prosenttia.
Vuoden 2020 talousarviossa oli varauduttu uusien 92 miljoonan euron lainojen nostoon. Lainanotosta toteutui 60 miljoonaa euroa. Kyseinen laina nostettiin liikenneliikelaitokselle raitiovaunukaluston hankintaa varten Euroopan Investointipankin kanssa tehdystä rahoituksen puitesopimuksesta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin noin 82 miljoonaa euroa (sisältäen liikenneliikelaitoksen investointeja varten nostetut rahalaitoslainat), ja pitkäaikaisten lainojen määrä aleni vuonna 2020 nettomääräisesti yhteensä 22 miljoonaa euroa. Kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopulla 992 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa 1 014 miljoonaa euroa).
Kaupungin rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien yhteenlaskettu määrä on kasvanut kuluneella tilikaudella 208,1 miljoonaa euroa. Kassavarojen määrän muutosta osaltaan selittää pääosin tytäryhteisöjen konsernitilivarojen määrän kasvu.
Kaupungin taseen rahat ja pankkisaamiset -erä sisältää myös kaupungin konsernitiliin kuuluvien yhteisöjen tilivarat kaupungin konsernitilillä. Kaupungin velka edellä mainituille yhteisöille näiden varoista konsernitilillä näkyy kaupungin taseessa vastaavasti lyhytaikaisten velkojen määrässä. Kaupungin konsernitilijärjestelmässä oli tytäryhteisöjen varoja vuoden lopussa yhteensä 500,7 miljoonaa euroa (kasvua viime vuodesta 167,9 miljoonaa euroa).
Kaupungin maksuvalmiusreservejä kasvatti lisäksi kaupunkiympäristön toimialan toimitiloiksi valmistuneen Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kympin osakekannan sekä siihen liittyvän tontin myynti. Kauppahinta kohteista oli yhteensä 167 miljoonaa euroa. Kaupunki jää rakennukseen vuokralaiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2020 vuosikate oli noin 1 438 miljoonaa euroa. Vuosikate parani vuodesta 2019 noin 61 miljoonalla eurolla. Helsingin kaupungin vuosikate parani 122 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatteeseen oli noin 61 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ennen kaikkea Helsingin Satama Oy:n (noin 19 miljoonaa euroa) sekä Palmia Oy:n (noin 4 miljoonaa euroa) tulokset heikkenivät vuodesta 2019 pääasiallisesti koronaepidemian vaikutusten seurauksena.
Kaupunkikonsernin tulos oli vuonna 2020 noin 605 miljoonaa euroa, johon vaikutti keskeisimmin Helsingin kaupungin osuus 497 miljoonaa euroa ja Helen Oy:n osuus 123 miljoonaa euroa.
Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 569 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 65 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ylijäämä oli 119 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa parempi.
Helsingin kaupunkikonsernin tuloslaskelma
Kaupunkikonsernin vuoden 2020 toiminnan ja investointien rahavirta oli -269 miljoonaa euroa negatiivinen ja se oli hieman vuoden 2019 tasoa parempi (-333 miljoonaa euroa vuonna 2019). Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -9 miljoonaa euroa, jonka taso oli edellisen vuoden tasolla (-33 miljoonaa euroa vuonna 2019).
Tytäryhteisöjen (muut kuin kuntayhtymät) yhteenlaskettu investointitaso oli 1 040 miljoonaa euroa ja se oli 103 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa (937 miljoonaa euroa vuonna 2019) suurempi. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso on noussut vuoden 2017 toteumaan nähden 275 miljoona euroa eli se on kasvanut lähes kolmanneksen. Samalla aikavälillä myös kaupungin investoinnit ovat kasvaneet noin kolmanneksella vuoden 2017 noin 619 miljoonan euron tasosta vuoden 2020 noin 917 miljoonan euron tasoon (vertailukelpoinen taso 2020 huomioiden Kymppi-talon kertaluonteinen pääomittaminen).
Kaupunkikonsernin lainakanta oli 5 552 miljoonaa euroa eli 8 442 euroa asukasta kohden (vuonna 2019 lainakanta oli 5 171 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 992 miljoonaa euroa eli 1 508 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni (42 miljoonaa euroa), mutta vastaavasti tytäryhteisöjen yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kasvaneen investointitason seurauksena noin 423 miljoonaa euroa (vuonna 2019 vastaava lainakannan kasvu oli 434 miljoonaa euroa).
Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma
Tilinpäätöksen käsittelyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilinkauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.
Innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa. Innovaatiorahaston vapaa pääoma on helmikuussa 2021 noin 18 miljoonaa euroa. Vuotuinen
käyttö on ollut viime vuosina noin 3 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus toteaa tilinpäätöksen tuloksen käsittelyn yhteydessä seuraavaa liittyen asuntotuotantorahaston tilanteeseen.
Kaupungin asuntotuotantorahasto koostuu kolmesta korista. Asuntotuotantorahaston korkotukiyhtiöitä koskevaan rahastokoriin tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista enintään kolme miljoonaa euroa. Rahastokori on käynyt tarpeettomaksi, kun kaupungin erillisinä korkotukiyhtiöinä hallinnoimat korkotukiyhtiöt on olennaisin osin fuusioitu kaupungin 100 % omistamaan Koy Auroranlinnaan. Kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt esityksen rahastokorin lakkauttamisesta, ja asiaan liittyvä rahastojen sääntömuutos on tuotu erillisenä asiana päätöksentekoon. Korin lakkauttamisen yhteydessä on tarve tehdä tekninen enintään 3 miljoonan euron suuruinen siirto kyseiseen rahastoon.
Kaupunginhallitus 29.03.2021 § 224
Päätös
Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen.
Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 496 727 658,16 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.
Lisäksi kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyssä seuraavaa:
Alla olevien liikelaitosten yli- tai alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.
Alla olevien rahastojen yli- tai alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.
Kaupunginhallitus esitti lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:
Edelleen kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa.
Samalla kaupunginhallitus totesi, että talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli rahoitusjohtaja Tuula Saxholm.
Vastaehdotus:
Elisa Gebhard: Lisäys päätösesityksen loppuun:
Samalla kaupunginhallitus toteaa, että talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.
Kannattaja: Reetta Vanhanen
Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Päätösehdotukseen:
Samalla kaupunginhallitus kehottaa toimialalautakuntia tuomaan kaupunginhallitukselle ylitysoikeusesitykset, joilla kompensoidaan 2021 budjetin aiheuttamat huomattavat resurssivajeet, erityisesti kasvatus- ja koulutustoimenalalla.
Kannattaja: Mai Kivelä
Äänestys
JAA-ehdotus: Elisa Gebhardin vastaehdotus
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotus
Jaa-äänet: 13
Elisa Gebhard, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Ei-äänet: 2
Veronika Honkasalo, Mai Kivelä
Kaupunginhallitus hyväksyi Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 13 - 2.
Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.
Veronika Honkasalo jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:
Koronapandemia on ennennäkemättömällä tavalla koetellut erityisesti Helsinkiä ja sen asukkaita. Sekä itse pandemian että rajoitustoimien vaikutukset kohdistuvat tutkitusti niihin ryhmiin, jotka ovat lähtökohtaisesti hauraassa asemassa. Vahva empiirinen näyttö osoittaa, kuinka esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat syventyneet ja oppimiserot ja -vaje kasvaneet pandemian aikana. Vaikka pandemia on koetellut Helsinkiä Suomen mittakaavassa kovin ottein, osoittaa tilinpäätös, että Helsingin talous on yllättävän vahvalla pohjalla. Tämän lisäksi valtio on merkittävillä resurssilisäyksillä tukenut myös Helsinkiä selviämään koronakriisistä vuonna 2020.
Helsingillä on siis kaikki edellytykset tehdä talouspolitiikkaa, joka lähihistorian pahimman kriisin keskellä investoi kaupunkilaisten hyvinvointiin ja välttää leikkaukset. Vastaesityksemme lähti siitä, että syksyllä 2020 valtuuston päättämän budjetin aiheuttamat resurssivajeet on paikattava kokonaisuudessaan toisin kun voittanut esitys (Gebhard), joka lähti siitä, että koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan ja ylitysoikeuksia esitetään vain tarvittaessa. Tosiasiassa ei voittanut esitys muuta budjetin aiheuttamia merkittäviä resurssivajeita, jotka johtavat pahimmissa tapauksessa mm. palveluiden rapautumiseen.
22.03.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567
Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250
Ulla Kukkonen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25110
This decision was published on 18.06.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36567
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 09 310 36250
Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 09 310 36277
Ulla Kukkonen, toimitusjohtaja, puhelin: 09 310 25110