Kokoonpano, vammaisneuvoston asettaminen kaupunginhallituksen vuonna 2021 alkavaksi toimikaudeksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vaikuttamistoimielimet

Vammaisneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon.

Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Näille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne voi tehdä hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Kokoonpano

Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Jäsenten valinnassa olisi hallituksen esityksen (HE 268/2014) mukaan kiinnitettävä huomiota vammaisten henkilöiden omaan osallistumiseen neuvostotyöhön. Kokoonpanossa tulisi huomioida se, että enemmistö neuvoston jäsenistä valitaan edellä mainitusta ryhmästä.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta.

Vammaisneuvoston on tarkoitus muodostua kymmenestä vammais- tai pitkäaikaissairausyhdistysten nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Vammaisyhdistysten nimeämät jäsenet ja varajäsenet edustavat eri ikäisiä kaupunkilaisia, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita sekä heidän omaisiaan.

Eri vammaryhmiä edustavien yhdistykset edustavat kuulovammaisia, näkövammaisia, liikkumisesteisiä, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia, neurologisia toimintarajoitteita, pitkäaikaissairauksia, vammaisia lapsia ja nuoria sekä vammaisten ihmisoikeusjärjestöä.

Nimetyt yhdistykset vastaavat vamma- ja pitkäaikaissairausryhmää edustavan edustajan ja varaedustajan nimeämisestä vammaisneuvoston jäseneksi sekä tukevat viestintää vammaryhmää edustavien yhdistysten välillä ja sisällä.

Vammaisneuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vammaisneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.

Valtuustokauden vaihtuessa kaupunki on kuullut helsinkiläisiä vamma- ja pitkäaikaissairausyhdistyksiä vammaisneuvostoon nimettävistä yhdistyksistä järjestämällä kuulemistilaisuuden ja Kerro kantasi –kyselyn sekä käynyt vuoropuhelua yhdistysten kanssa. Valtuustokauden jatkuessa kaupungille ei ole esitetty vammaryhmiä edustavien yhdistysten muutostarvetta. Myös pitkäjänteisen työskentelyn jatkuvuuden näkökulmasta vammaisneuvosto on arvioinut, että kahden vuoden jälkeen ei ole tarkoituksenmukaista ehdottaa vammaryhmiä edustavien yhdistysten muutoksia.

Vammaisneuvostossa kuulovammaisia edustaa Helsingin kuuloyhdistys ry, näkövammaisia Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, liikkumisesteisiä Helsingin Invalidien yhdistys ry, kehitysvammaisia Kehitysvammatuki 57 ry, neurologisia toimintarajoitteita Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry, Mielenterveyssektorin helsinkiläisten yhdistysten verkostoa edustaa Mielenterveysyhdistys Helmi ry. Vammaisia lapsia ja nuoria edustaa Vammaisten lasten ja nuorten Tukisäätiö sr sekä vammaisten ihmisoikeusjärjestöä Kynnys ry. Pitkäaikaissairauksien yhdistysten ryhmää edustaa kaksi yhdistystä, Pääkaupunkiseudun Hengitys ry sekä Helsingin Reumayhdistys ry.

Nimetyt yhdistykset vastaavat vamma- ja pitkäaikaissairausryhmää edustavan edustajan ja varaedustajan nimeämisestä vammaisneuvoston jäseneksi sekä tukevat viestintää vammaryhmää edustavien yhdistysten välillä ja sisällä.

Vammaisneuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vammaisneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.

Vammaisneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on järjestöjen edustaja.

Edellisen kauden asettamispäätöksessä vammaisneuvostoa pyydettiin arvioimaan vammais- ja vanhusneuvostoissa poikkeuksellisesti kaudella 2021-2023 käytössä ollutta kahden varapuheenjohtajan (toinen luottamushenkilö ja toinen järjestöedustaja) käytäntöä. Vammaisneuvosto katsoi arvioinnissa, että kahden varapuheenjohtajan käytäntö on ollut hyvä ja toimiva. Vammaisneuvosto toteaa arvioinnissa, että puheenjohtajistossa tulee olla järjestöedustaja, jonka vammaisneuvosto itse valitsee keskuudestaan.

Vanhusneuvosto katsoi omassa vastaavassa arvioinnissaan, että yksi varapuheenjohtaja on riittävä ja hänen tulee olla järjestöedustaja, jonka neuvosto itse valitsee keskuudestaan.

Ottaen huomioon yleisesti kaupungin toimielimissä oleva yhden varapuheenjohtajan käytäntö ja toimielimissä oleva selkeä käytäntö kokouksen puheenjohtajan valinnasta tilanteisiin, joissa sekä varsinainen puheenjohtaja, että varapuheenjohtaja ovat estyneitä, katsotaan riittäväksi nimetä myös vammaisneuvostoon vain yksi varapuheenjohtaja, joka on järjestöjen edustaja.

Vammaisneuvoston kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat henkilöt.

Toimintaedellytykset

Vammaisneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Vammaisneuvoston työvaliokunta valmistelee kokouksia, suunnittelee neuvoston toimintaa ja valmistelee vammaisneuvostossa päätettäviä lausuntoja, kannanottoja ja esityksiä. Vammaisneuvoston työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Työvaliokunnasta vähintään puolet koostuu järjestöjen edustajista. Vammaisneuvoston sihteeri toimii työvaliokunnan sihteerinä.

Vammaisneuvosto on ehdottanut toiminnan arviointiraportissaan 2021–2023, että neuvoston toiminnan rinnalle perustettujen teemaryhmien kokouksista maksettaisiin myös kokouspalkkiota. Kaupunginvaltuusto on päättynyt luottamushenkilöiden taloudellisten etuisuuksien periaatteista 23.6.2021 § 213, jonka mukaan toimivaltaisen toimielimen asettaman toimikunnan, neuvottelukunnan, vaikuttamistoimielimen tai muun vastaavan kokouspalkkio, jos asettamispäätöksessä todetaan tätä päätöstä sovellettavan, on 160 euroa (puheenjohtaja) ja 140 euroa. Vammaisneuvoston varsinaisten kokousten lisäksi kokouspalkkioita maksetaan vammaisneuvoston työvaliokunnan kokouksista. Käytäntö on yhtenevä vanhusneuvoston kanssa.

Vammaisneuvoston jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten kokouspalkkio on puheenjohtajan osalta 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan osalta 140 euroa. Lisäksi kokoukseen osallistuville jäsenille ja/tai vara- jäsenille maksetaan tarvittaessa luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös työaikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vammaisneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksettaisiin matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun neuvottelukunnan jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan vammaisneuvoston kokouksissa erikseen sovitut vammaisneuvoston edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei maksettaisi.

Vammaisneuvoston työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Vaikuttamistoimielinten määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa.

Määrärahan suuruudessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuullisten mukautusten aiheuttamat kustannukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

This decision was published on 31.08.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.