Henkilöstöorganisaatiorakenne, pelastuslaitoksen ylimmän tason organisaatio, osastorakenne ja riskienhallintaosaston perustaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 11 § 2 momentin 2 kohdan mukaan pelastuslautakunta päättää pelastuslaitoksen ylimmästä organisaatiotasosta.

Pelastuslaitoksella on nykyisin kolme osastoa.

Hallinto- ja kehittämisosasto, joka vastaa

• Pelastustoimen tutkimuksesta sekä riskianalyysin laatimisesta ja ylläpidosta;
• Väestönsuojelun suunnittelusta ja kaupungin toimialojen väestönsuojeluun kuuluvan toiminnan yhteen sovittamisesta;
• Pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja ensihoitopalvelun tuotannon kehittämis-, suunnittelu- ja valmistelutehtävistä;
• Pelastuslaitoksen käyttötalouden suunnittelusta ja seurannasta sekä taloushallinto-, henkilöstö-, viestintä- ja yleishallinnon palvelujen järjestämisestä.

Pelastustoimen osasto, joka vastaa

• Pelastustoimintaan, onnettomuuksien ehkäisyyn ja varautumiseen kuuluvista tehtävistä ja virastolle määrättyjen ensihoitotehtävien suorittamisesta;
• Tehtyjen sopimusten mukaisesta yhteistyöstä sopimuspalokuntien kanssa;
• Öljyvahinkojen torjunnasta sen mukaan kuin erikseen säädetään pelastustoimen tehtäväksi;

Tekninen osasto, joka vastaa:

• Investointien suunnittelusta ja seurannasta
• Tietohallinnon, materiaalihallinnon, kalusto- ja kiinteistöhuollon ja muista teknisistä tukipalveluista.

Pelastuslaitoksen ylintä organisaatiota muutettiin vuonna 2014 lakkauttamalla riskienhallintaosasto, jakamalla sen vastuulla olleet toiminnot pelastustoimen osastolle ja hallinto- ja kehittämisosastolle sekä keskittämällä samalla kaikki toiminnan kehittäminen sekä palvelutuotannon ohjaus hallinto- ja kehittämisosastolle. Pelastustoimen osastosta muodostettiin puhdaspiirteinen palvelutuotantoon keskittynyt osasto.

Tehdyn organisaatiouudistuksen seurauksena pelastuslaitokselle muodostui matriisi, jossa kaikki toiminnanohjaus, kehittäminen, suunnittelu ja tukitoiminnot läpäisivät palvelutuotannon linjaorganisaation. Palvelutuotannon suunnittelutoiminnan keskittäminen hallinto- ja kehittämisosastolle auttoi purkamaan hallinnollisia siiloja osastojen välillä ja mahdollisti toiminnan keskitetyn ohjauksen.

Pelastustoimi on merkittävien muutosten edessä. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus sekä siihen osaltaan liittyvä pelastustoimen kansallisen tason valtion taholta tulevan ohjauksen lisääntyminen asettavat entistä suurempia vaatimuksia pelastuslaitoksen
strategiselle kehittämiselle ja tietojohtamisen vahvalle hyödyntämiselle. Lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn merkitys valtakunnallisessa ja Helsingin pelastustoimen strategiassa kasvaa entisestään pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisemiseksi laaditun kansallisen toimintaohjelman mukaisesti (Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025, SM 2019:34).

Koska pelastuslaitoksen nykyinen organisaatiorakenne ei parhaalla mahdollisella tavalla vastaa tuleviin muutostekijöihin, käynnistettiin vuoden 2021 alussa Toimiva Pelastuslaitos 2022 –projekti, jonka tavoitteena on kehittää uuteen johtamismalliin ja toimintakulttuuriin perustuva, tulevaisuuden tarpeisiin parhaiten vastaava organisaatio. Organisaation kehittämisen tavoitteena on mm.

• Onnettomuuksien ehkäisyn johtamisjärjestelmän selkeyttäminen ja johtamisresurssien vahvistaminen.
• Pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun palveluverkon kehittämisen myötä kasvavien operatiivisen henkilöstön johtamisen pullonkaulojen poistaminen.
• Pelastustoiminnan johtamisresurssien ja asiantuntijaresurssien tehokkaampi ohjaus.
• Strategisen ohjauksen, vuosisuunnittelun ja kehittämistoiminnan nykyistä parempi integrointi. 
• Tietojohtamisen ja digitalisaation keskitetty johtaminen.
• Osaamisen kehittämisen ja hallinnan johtamisen kehittäminen.
• Pelastuslaitoksen johtamisen, päätöksenteon ja toimintakulttuurin kehittäminen.
• Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen.

Neljän osaston rakenteella edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa nykyistä tehokkaammin ja samalla poistaa johtamisrakenteen pullonkauloja. Osastojen siiloutumista ehkäistään rakenteella, jossa pelastuskomentajan tukena on neljän osastopäällikön johtajisto tehtävänään johtaa pelastuslaitosta sen strategian, yhteisten arvojen, toimintakulttuuriin ja johtamislinjan kautta.

Uudistusta on valmisteltu pelastuslaitoksen henkilöstöä laajasti osallistaen ja useat pelastuslaitokselle tehdyt kartoitukset ja henkilöstökyselyt puoltavat neljän osaston rakennetta.

Jatkovalmistelu

Mikäli pelastuslautakunta hyväksyy esitetyn osastorakenteen, pelastuskomentajan tarkoituksena on käynnistää riskienhallintapäällikön rekrytointi sekä jatkaa yksityiskohtaisemman organisaatiorakenteen valmistelua siten, että uuteen organisaatiomalliin voidaan kokonaisuudessaan siirtyä vuoden 2022 alusta.

Jatkovalmistelu toteutetaan Toimiva Pelastuslaitos -projektin suunnitelmien mukaisesti samoin kuin osastorakenteen valmisteluvaihe tehtiin. Tehtävänä on muodostaa osastojen sisäinen organisaatiorakenne, päivittää toimintasääntö sekä valmistella tarvittavat esihenkilövalinnat ja henkilöstösiirrot.

Valmistelutehtävät tulee saada valmiiksi siten, että päätökset osastojen sisäisestä rakenteesta, toimintasäännöstä ja henkilöstösiirroista voidaan tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä.

This decision was published on 24.09.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.