Poikkeaminen, Munkkiniemi

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin ********** tonttia nro ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11740 jälkiasennushissin sekä lasikuistin rakentamista varten seuraavasti:

Maksu

1 365 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin ********** tontti nro **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa jälkiasennushissin ja lasikuistin (18 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11740 rakennusoikeuden ja kattomateriaalimääräyksen osalta. Poikkeamisen syy on kaavassa sallitun rakennusoikeuden vähäistä suurempi ylittäminen sekä laajennusosassa käytettävän katemateriaalin poikkeaminen asemakaavassa määrätystä. Tontin rakennusoikeus on 300 m², nykyinen rakennettu kerrosala 370 m².

Hakemuksen perusteena on esteettömyyden merkittävä parantaminen rakennettavan jälkiasennushissin avulla. Kerrosten väliset porrasyhteydet ovat nyt varsin jyrkät ja ahtaat. Hissi on suunniteltu rakennettavaksi ensimmäisen kerroksen toisarvoisten tilojen puolelle, jotta vältetään ehjänä säilyneiden arvokkaiden oleskelu- ja hallitilojen rikkomista. 2. kerroksessa hissi sijoittuu tällöin nykyiseen ulkotilaan, kattoterassin kohdalle.

Kulkuyhteyden toimivuus ratkaistaan rakentamalla terassin alueelle uusi puolilämmin lasikuisti, jonka toteuttaminen myös sellaisenaan parantaa asuttavuutta.

Hakijan mukaan lasikuisti on toteutettava tasakattoisena, jolloin huopakate on teknisesti toimiva ratkaisu (asemakaavassa määrätyt tiili tai saumattu pelti eivät tässä ole soveltuvia). Aiemmin rakennetuissa laajennusosissa on vanhastaan huopakatto. Uusi kattopinta ei ole näkyvissä kaupunkikuvassa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.9.2008 hyväksytty asemakaava nro 11740. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana. Rakennuksia korjattaessa alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat ja materiaalit tulee säilyttää. Alkuperäistoteutuksen mukaiset piharakenteet, kuten muurit, terassit ja pihalaatoitukset tulee säilyttää.

Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on osoitettu nykyisen rakennuksen ulkomittojen mukainen rakennusala. Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas (sr-2). Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa.

Rakennuspaikka sijaitsee Helsingin yleiskaavassa 2016 osoitettujen asuntovaltaisen alueen (A3) ja virkistys- ja viheralueen rajalla. Asuntovaltaista aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Virkistys- ja viheraluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1938 valmistunut kaksikerroksinen, kellarillinen yhdenperheentalo (arkkitehti Uki Heikkisen suunnitelman pohjalta U.G. Linnapuomi, 1937), jota on 1960-luvun lopulla laajennettu koillisen suuntaan yksikerroksisella uima-allassiivellä. Lisäksi tontilla on myös 1930-luvun lopulla rakennettu autotalli (41,5 m2), joka piti purkaa vuoden 1969 laajennuksen yhteydessä, mutta jonka paikallaan pysyttämiseksi on myönnetty lupa vuonna 1976.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (14.10.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseolta).

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (3.11.2021), että Munkkiniemenranta 43 on arkkitehti U.G. Linnapuomin suunnittelema kaksikerroksinen pientalo, joka on valmistunut vuonna 1938. Rakennus on mukana kaupunginmuseon Munkkiniemen rakennusinventoinnissa vuodelta 2006. Se on arvotettu arkkitehtuuriltaan erittäin harkituksi ja viimeistellyksi. Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan tai muutokset on sopeutettu onnistuneesti olemassa olevaan rakennukseen.

Rakennus on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä sr-2, jonka määräys kuuluu: Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa.

Kaupunginmuseo katsoo, että uuden, puolilämpimän lasikuistin rakentaminen rakennuksen toisen kerroksen terassin alueelle on suojelumääräyksen vastainen toimenpide eikä se voi puoltaa esitettyä poikkeamista. Rakennelma muuttaisi talon ominaispiirteitä, joissa korostuvat hienovaraisen eleetön arkkitehtuuri yksityiskohtineen sekä talon noppamaisuus. On toivottavaa, että asiaa uudelleen tarkastelemalla voidaan löytää ratkaisu, jossa sekä sisä- että ulkoarkkitehtuurin ominaispiirteet säilyvät.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetusta lausunnosta. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että vaihtoehtoiset ratkaisut hissin sijoitukselle on kyllä tutkittu. Kokonaan rakennusrungon sisälle rakennettava hissi jouduttaisiin kuitenkin väistämättä sijoittamaan siten että arvokkaita, ehjiä ja alkuperäisessä asussa säilyneitä sisätiloja turmeltaisiin. Nykyiset omistajat ovat kiitettävästi huolehtineet rakennuksen sekä sisä- että ulkopuolisten arvojen säilymisestä ja osittain entistämisestä. Tilajako on säilynyt pitkälti alkuperäisessä muodossa ja tätä halutaan edelleen vaalia.

1. kerroksessa teknisesti toimiva paikka kokonaan sisätiloihin sijoitettavalle hissille voisi olla lähinnä oleskeluruokasalitilan kulmassa, mutta tämäkin pilaisi peruuttamattomasti rakennuksen arvokkaimman sisätilan. Entistettyä keittiö-ruokailutilaa ei voida pienentää. Luontevimmin hissin vaatima tila voidaan erottaa entisestä palvelijanhuoneesta, kuten suunnitelmissa on esitetty. Kyseinen huonetila voidaan pienennettynä edelleen säilyttää toimivana erillishuoneena.

2. kerroksessa hissi sijoittuu tällöin nykyiseen ulkotilaan, olemassa olevan kattoterassin kohdalle. Tässä kerroksessa sisätilat ja alkuperäinen huonejako voidaan säilyttää täysin ennallaan. Kulkuyhteys hissille toteutetaan rakentamalla uusi puolilämmin lasikuisti, joka myös osaltaan parantaa asuttavuutta.

Lasikuisti on suunniteltu kaikilta sivuiltaan sisäänvedettynä, mm. jotta kattoterassin alkuperäiset hienot ja vastikään kunnostetut kaiderakenteet teak-käsijohteineen voidaan säilyttää täysin koskemattomina. Uusi kuisti sijoittuu rakennuksen takasivulle, eikä se ole nähtävissä katukuvassa.

Vastineessaan hakija ilmoittaa, että suunnitelma on esitelty ennakkoneuvottelussa rakennusvalvonnassa. Ratkaisua pidettiin kaikin puolin onnistuneena ja laadukkaana eikä siihen ollut huomautettavaa. Rakennuslupa olisi hakijan mukaan ollut suoraan myönnettävissä, jollei kaavan mukaisen rakennusoikeuden ylitys olisi ollut niin suuri.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska muutos parantaa asuinrakennuksen esteettömyyttä. Rakennuksen ainoat makuuhuoneet ja pesutilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, joihin ei tällä hetkellä ole esteetöntä kulkua.

Kerrosalan lisäys voidaan hyväksyä, koska nyt esitetty 18 k-m²:n kevyt lasikuisti ei ole pääkäyttötarkoituksen mukaista asuintilaa. Lasikuisti on verrattavissa lasitettuun parvekkeeseen, mutta tulee kiinteän lasirakenteen takia laskea kerrosalaan. Tonttitehokkuus on lasikuistin kerrosalalisäys mukaan lukien e= 0,29, joka on alle yleiskaavan osoittaman tehokkuuden 0,4–1,2.

Lasikuistin rakentaminen voidaan hyväksyä, koska laajennus ei muuta rakennuksen pääjulkisivuja tai kaupunkikuvaa. Lasikuisti sijaitsee pihan puolella ja toteutetaan kevytrakenteisena puolilämpimänä rakenteena, joka tarkoittaa, että alkuperäisen noppamaisen rakennusmassaan ei kajota. Oviaukon ja välipohjan muutokset ovat pieniä ja palautettavissa.

Huopakatteen käyttö voidaan hyväksyä, sillä se on teknisesti toimiva ratkaisu tasakatolle. Aiemmin toteutetut laajennusosat ovat niin ikään huovalla katettuja tasakattoja. Uusi kattopinta ei vaikuta kaupunkikuvaan.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.