Asemakaavan muutos nro 12769, kartanoalue, Meilahti

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Meilahden kartanon aluetta, joka sijaitsee Meilahden huvila-alueen luoteisosassa. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen kehittämistä osana Meilahden huvila-alueen aktiivista ja yleisölle avointa länsiosaa.

Tavoitteena on kehittää aluetta siten, että Meilahden kartanon alue avautuu yleisölle viihtyisänä kohtaamispaikkana ja siten, että koko Meilahden huvila-alueen houkuttelevuus aktiivisena virkistys- ja kulttuurialueena kehittyy ja monipuolistuu.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty löytämään ratkaisu, jossa suojellut arvokkaat huvila-aikakauden rakennukset saadaan arvoonsa sopivaan käyttöön. Tavoitteena on ratkaisu, jossa kartanon alueen suojellut rakennukset, 1970-luvun kunnostettava ja laajennettava entinen museorakennus tai sen tilalle rakennettava uudisrakennus sekä pienemmät uudisrakennukset muodostavat alueelle tunnusomaisen uuden kokonaisuuden, joka sijoittuu luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kartanonpuistoa ja puistoreittejä kehitetään osana koko Meilahden huvila-aluetta kiertävää rantareittiä. Kaavaratkaisu perustuu Meilahden kartanon alueen konsepti- ja hintakilpailun kautta vuonna 2024 valittuun kehittämisehdotukseen ”Meikun Olohuone”. Kilpailuehdotuksen suunnitelmia on kehitetty ja kaavaehdotusta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa.

Liikerakennusten korttelialueiden KL-1 ja KL-1/s rakennusoikeus on yhteensä 2 500 k-m². Nykyisten rakennusten kerrosala on yhteensä 1 889 k-m². Kaavaratkaisun myötä kortteleiden liikerakennusten kerrosala kasvaa yhteensä 611 k-m²:llä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että kartanon alue muuttuu Meilahden huvila-alueen tärkeäksi tapaamispaikaksi, joka tarjoaa monipuolisia palveluita ja mahdollistaa sekä yksityisten että kaikille avoimien tapahtumien järjestämisen. Pitkään tyhjillään olleet rakennukset kunnostetaan ja avataan yleiseen käyttöön. Rantapuistoa ja rantareittiä kehitetään Helsingin merellisen strategian tavoitteiden mukaisesti.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot sekä luontoarvot ja maisemalliset arvot säilytetään ja vahvistetaan. Meilahden kartanon aluetta kehitetään kantakaupungin lähellä ja kaupunkilaisten helposti saavutettavissa olevana virkistysalueena. Rantareittiä kehitetään merellisen Helsingin kehittämistavoitteiden mukaisesti.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue kuuluu Meilahden huvila-alueeseen, joka on mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristökohteiden luettelossa (RKY 2009, Meilahden huvila-alue).

Alue, joka avautuu Saunalahden suuntaan, on suurelta osin hyvin alavaa rantapuistoa. Alavaa aluetta reunustaa kaksi kaakko-luoteissuuntaista kallioselännettä. Meilahden kartanon päärakennus ja tanssipaviljonki sijaitsevat pohjoisemmalla kallioselänteellä, eteläisemmällä on sijainnut sittemmin purettu Solhemin huvila. Kallioselänteiden välisessä painanteessa on vuonna 1979 valmistunut Helsingin taidemuseon entinen näyttelyrakennus. Kaikki rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään.

Meilahden kartanon alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Kartanon alue on suojeltu merkinnällä Sy ”Kulttuurihistoriallinen ympäristönsuojelualue, jolla sr-1 ja sr-2-merkinnällä merkityt rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden.”

Helsingin kaupunki omistaa korttelit ja yleiset alueet. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: Vesihuollon johtosiirtotarpeet 125 000 €.

Kaupunki saa tuloja kiinteistöjen myynnistä ja maanvuokrauksesta.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen vesihuoltoon sekä kulttuuriympäristön vaalimiseen, suojelumerkintöihin ja -määräyksiin sekä uudisrakentamisen vaikutuksiin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että johtokujia, yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattua aluetta ja hulevesiviemärin merkintöjä on täsmennetty ja lisätty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotusta ja uudisrakentamisen viitesuunnitelmia on kehitetty yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen arvorakennusten nykytilanteeseen, ylläpitoon ja kunnostamiseen sekä alueen tulevaan kehittämiseen, alueen käyttötarkoitukseen, entiseen taidemuseoon ja sen tilalle mahdollisesti rakennettavaan uudisrakennukseen, liikenteeseen, puistoon, ranta-alueisiin ja puretun Villa Solhemin alueeseen sekä lintuturvallisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä. Meilahden kartanon alueen konsepti- ja hintakilpailun kautta valittiin ehdotus, joka parhaiten täytti alustavassa kaavaluonnoksessa ja kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet ja reunaehdot. Kaavaehdotusta on valmistelu yhdessä valitun kehittäjäryhmän kanssa suuntaan, joka pääosin vastaa OAS-vaiheen mielipiteissä esitettyjä näkemyksiä. Kaavoitustyössä on pidetty kiinni OAS-vaiheen tavoitteista avata kartanon alue yleisölle viihtyisänä kohtaamispaikkana siten, että koko Meilahden huvila-alueen houkuttelevuus aktiivisena virkistys- ja kulttuurialueena kehittyy ja monipuolistuu. Kaavaratkaisussa suojellaan kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävää aluetta, arvokkaita rakennuksia sekä arvokasta puistoa. Jokaiseen rakennukseen esitetään sen arvoon ja edellytyksiin sopivin käyttötarkoitus. Asemakaavaehdotukseen on lisätty määräys lintuturvallisesta rakentamisesta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 2 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 18.11.–18.12.2024

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteeseen ja pysäköintiin, uuden toiminnan mahdollisiin meluhaittoihin, laiturin ja uimahuoneen sijaintiin sekä Villa Solhemin rakennuspaikkaan.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat liito-orava-alueisiin. Kaupunginmuseon lausunnossa nostetaan esille mm. suojeltujen rakennusten uusi käyttö, rakennusalan rak4 uusien rakennusten korkeus sekä ympäristön säilyminen ja suojelu.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Helen Oy:ltä ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL) ei saatu lausuntoja.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto