Asemakaavan muutos nro 12919, Vartiokylä, Puotilan metroaseman alue

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä) kortteleiden 45203, 45240, 45241, 45246, 45247 ja 45257 sekä urheilu- ja virkistyspalvelu-, puisto-, suojaviher-, kauttakulku- tai sisääntulotie-, raideliikenne-, katu- ja torialueiden asemakaavan muutoksen 22.10.2024 päivätyn ja 25.3.2025 muutetun piirustuksen numero 12919 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli 45593.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee nykytilanteessa pääosin rakentamatonta Puotilan metroaseman aluetta, joka sijaitsee Puotilan ja Puotinharjun osa-alueiden rajalla molemmin puolin Itäväylää.

Liikennesuunnittelussa tavoitteena on parantaa alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä ja muuttaa metron lippuhallien ympäristöt viihtyisiksi ja aktiivisiksi kaupunkitiloiksi. Katutilojen mitoituksessa varaudutaan mahdolliseen Itäkeskuksesta itään liikennöivään pikaraitiotiehen. Itäväylä muutetaan kaavamuutosalueen kohdalla asemakaavallisesti kauttakulku- tai sisääntulotiestä kaduksi.

Alueelle on suunniteltu kolme lamellitaloista muodostuvaa asuinkorttelia ja kaksi asuintornin ja pysäköintitalon yhdistelmistä muodostuvaa korttelia. Itäväylän ja Brahelinnantien risteykseen on sijoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue, joka ulottuu metroaseman pohjoisen lippuhallin alueelle. Korttelialueelle voi toteuttaa myös hotellin. Nykyinen lippuhallirakennus on mahdollista säilyttää tai korvata kaksikerroksisella, toimitilatorniin liittyvällä, uuden lippuhallin sisältävällä rakennusosalla. Kaavamääräyksin ohjataan lähiympäristön ominaispiirteisiin sopiviin ratkaisuihin julkisivujen ja kattomuotojen osalta.

Muutosalueen ytimessä sijaitsee kaksi uutta, luonteeltaan puistomaista aukiota, joita yhdistää Itäväylän ali ulottuvat metroasema sekä jalankulun- ja pyöräilyn alikulkutunneli.

Asuinkerrostalojen kortteleissa on rakennusoikeutta yhteensä 43 250 k-m², josta 1 800 k-m² on liiketilojen kerrosalaa. Liike- ja toimistorakennusten korttelissa ja metroaseman eteläisessä lippuhallissa on toimitilakerrosalaa yhteensä 10 600 k-m². Koko asuntokerrosalan määrä on uutta, toimitilakerrosalan määrä sen sijaan vähenee 27 700 k-m² voimassa olevaan kaavaan nähden. Yleisten rakennusten korttelialueella (Puotilan ala-aste) rakennusoikeuden määrä 7 280 k-m² säilyy nykyisellään. AK- ja AK-1 ja K-kortteleiden keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,45. Asukasmäärän lisäys on 1 100.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7694). Lukuun ottamatta Puotilan metrokadun siirtoa ja muutosta pyöräkaduksi, katuverkko ja ajoratojen kaistamäärät säilyvät likimain nykyisellään. Yleiskaavan mukaisen raitiotieverkon toteutumiseen varaudutaan Brahelinnantiellä ja Itäväylällä riittävin tilavarauksin katu- ja tiealueella. Liikennesuunnitelmassa on esitetty, miten katualuetta käytetään ennen raitiotien toteutusta. Liikennesuunnitelmassa on huomioitu eri liikennemuotoja koskevat tavoiteverkot.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että yhdyskuntarakenne joukkoliikenteen solmukohdassa tiivistyy ja pitkään keskeneräisenä olleen alueen ilme muuttuu keskustamaisemmaksi. Alueen toteuttaminen laajentaa kahden metroaseman väliin sijoittuvaa seudullisesti tärkeää keskusta-aluetta. Näkymät kaukomaisemassa muuttuvat tavanomaista korkeampien rakennusten toteutuessa. Uudisrakentamisella luodaan uutta ajallista, mittakaavallista ja kaupunkikuvallista kerrostumaa, julkisivu- ja kattomuotoratkaisuin ympäristöönsä sovittautuen. Rakentamisen lomaan toteutettavat julkiset ulkotilat ja kivijalkakerrosten palvelut lisäävät alueen aktiivisuutta ja viihtyisyyttä. Itäväylän rajaaminen rakennuksilla vähentää meluhaittoja ympäröiville alueille.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina ja täydennysrakentamista toteutetaan erityisesti raideliikenteen varrella ja asemien ympäristöissä. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä kaupungin kasvua uuden asuntotuotannon myötä. Rakentamista ei osoiteta kaupungin arvokkaimmille luontoalueille.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 12.4.2022 kokouksessaan 29.3.2022 päivätyt Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 22.10.2024 ja lautakunta päätti 29.10.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tämän lisäksi:

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Puotilan metroaseman korttelit kaavoitettiin noin 25 vuotta sitten uutta Vuosaareen johtavaa metrolinjaa ja sen asemaa sekä liike- ja toimistorakentamista varten. Kaavasta ovat käytännössä toteutuneet vain metro ja asema lippuhalleineen. Rakentamattomat liike- ja toimistotontit ovat palvelleet sittemmin liityntäpysäköintiä ja vaihtelevaa väliaikaiskäyttöä kuten polttoainejakelua, renkaiden vaihtoa ja asuntovaunumyyntiä.

Muutosalueeseen kuuluu lisäksi ympäröiviä puistokaistaleita, kaupungin katuja, valtiolle kuuluva Itäväylän tiealuetta ja sen viereisiä suojaviheralueita, koulutontti, jonne on vuonna 2022 valmistunut uusi Puotilan ala-asteen rakennus, sekä palanen Puotilan urheilupuistoa, jonka pohjoiskärjessä on nykyisin lähiliikuntapiste.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1959–2001.

Helsingin kaupunki omistaa alueet lukuun ottamatta Itäväylän tiealuetta, joka on valtion omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2023 edellä mainittujen kehittämisvarauksen saaneiden yksityisten osapuolien tekemän kaavamuutoshakemuksen johdosta ja kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoshakemusta on päivitetty vuoden 2024 aikana. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (09/24):

Kustannusarvio ei sisällä metron sisäänkäyntirakennuksen rakennemuutoksia, alikulun sekä aukioiden kustannuksia. Nämä kustannukset täsmentyvät kaavaprosessin aikana.

Kustannusarvio ei sisällä raitiotien rakentamista. Liikenteen väliaikaisjärjestelyt eivät myöskään sisälly kustannusarvioon.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 25–30 miljoonaa euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 13.11.–13.12.2024

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 22.10.2024 ja lautakunta päätti 29.10.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittymiseen, liikenteen aiheuttamiin melu-, tärinä- ja ilmalaatuhaittoihin, asukaspihojen olosuhteisiin, vuoden 2020 kilpailuehdotuksen vertailuun kaavan viitesuunnitelmaan, Itäväylän nopeusrajoitukseen ja ylitysmahdollisuuksiin, viherrakentamisen laatuun VP- ja VL-alueilla, olevan rakennuskannan huomiointiin uusien perustusten paalutuksissa, parkkitalojen massoitteluun ja sijoitteluun, katupuiden määrään, torni- ja vuokratalojen rauhattomuuteen sekä Puotilan metrokadun ja Rantakartanontien risteykseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat muuntamovarausta koskevaan määräykseen, bussipysäkkiverkkoon, Vanhanlinnantien liikenteellisiin järjestelyihin AL-1 korttelin kohdalla, jätehuoltomääräyksistä tiedottamiseen, melu- ja tärinähaittoihin, maaperän haitta-aineita koskevaan määräykseen, liiketilojen määrään K-korttelialueella sekä kadunpitopäätökseen.

Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSY), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseolta.

Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaupunkiympäristölautakunnan 29.10.2024 tekemän päätöksen yhteydessä esittämien vastaehdotusten johdosta kaavamääräyksiin ja asemakaavan liitteisiin on tehty muutoksia.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Käsitellessään kaupunginhallitukselle tekemäänsä esitystä, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan, jatkosuunnittelua koskevan lisäyksen: Koska alueen viheralueet ja puistot ovat pitkälti liikennealueiden ympäröimiä, kehotti lautakunta puistosuunnitelmia laatiessa panostamaan niiden visuaaliseen kiinnostavuuteen ja monipuolisuuteen alueen viihtyisyyden lisäämiseksi.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.