Asemakaava ja asemakaavan muutos, nro 12957, Länsisatama, Satamatunneli

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Satamatunneli on kaupungille ja Helsingin Satamalle strategisesti merkittävä hanke, jota on suunniteltu monivaiheisesti ja huolellisesti arvioiden. Sen toteuttaminen mahdollistaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn ja useita maankäytön muutoksia kaupungin alueella kaupunginvaltuuston (3.2.2021, § 19) edellyttämällä tavalla. Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Länsisataman ja Kampin alueita, jotka sijaitsevat Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille. Pohjoisen suuaukon yhteyteen on sijoitettu myös pyöräliikenteen pääyhteys keskustasta Länsiväylän suuntaan eli Länsibaana.

Satamatunnelin asemakaavan suunnittelua on edeltänyt laaja suunnittelu- ja selvitystyö. Länsisataman laajennuksen ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-lain ja -asetuksen mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja huomioitu siitä saatu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä sekä kaupunkiympäristölautakunnan lausunto (9.1.2024).

Kaupunginhallituksen asettamasta satamatoimintojen uudistamisen kokonaisaikataulusta johtuen suunnittelua on jatkettu YVA-vaiheen linjausvaihtoehdon A pohjalta. Linjausvaihtoehto D:n rakenteet ulottuvat kallioon louhittujen öljyvarastoluolien päälle ja tällä on hyvin merkittäviä vaikutuksia vaihtoehto D:n rakentamisen edellytyksiin ja öljyluoliin. Säiliöiden käytöstä poisto, uuden korvaavan säiliön rakentaminen, louhintakiellon poisto, lupamenettelyt, kuntotarkastukset, lisälujitukset, puhdistustoimet ja epävarmuus näiden onnistumisesta aiheuttaisivat kokonaisuutena merkittävän aikataulu- ja kustannusriskin satamatunnelille sekä Satamatoimintojen keskittämishankkeelle. Öljyluoliin liittyvien haasteiden vuoksi vaihtoehto D olisi arviolta noin 10 vuotta A-vaihtoehtoa hitaampi rakentaa, minkä lisäksi sen työnaikaiset vaikutukset Länsiväylän liikenteeseen olisivat pitkäkestoisia ja merkittäviä.

YVA-menettelyn päättymisen jälkeen satamatunnelin suunnitelmia on kehitetty huomioiden erityisesti Lapinlahden puiston ympäristöön ja luontoon liittyvät vaikutusten lievennyskeinot. Selvityksiä ja arviointeja on tarkennettu tarpeellisilta osin. Lautakunnan lausunnon mukaisesti kaavan valmistelussa on minimoitu vaikutukset liito-oravaan pienentämällä pohjoisen suuaukon avokaivantoaluetta huomattavasti ja määräämällä liito-oravalle häiriötä aiheuttavat rakennustyöt toteutettavaksi sen pesimäkauden ulkopuolella. Avokaivannon pienentämisellä on myös saatu pienennettyä kaadettavien puiden määrää huomattavasti. Kirvelilattakoin hävitettäville elinympäristöille on laadittu hyvityssuunnitelma, eikä rakentamista saa aloittaa ennen kuin kompensointi on toteutettu onnistuneesti.

Lapinlahden arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty kattamalla avokaukalo kansirakenteella ja määräämällä kaikki suuaukkoon liittyvät maanpäälliset, näkyvät rakenteet toteutettavaksi laadukkaina ja sovitettavaksi kulttuuriympäristöön. Melu- ja ilmanlaatuvaikutukset on selvitetty tarkemmin ja selvitysten mukaan Lapinlahden puistoon ei kohdistu näiden osalta merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Meluvaikutuksia Lapinlahden sairaalapuistoon on lievennetty meluesteellä. Suunnitteluratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Kaavaratkaisu on tehty mahdollistamaan Länsisataman liikenteen ja matkustajamäärien kasvu. Kaavaratkaisun myötä varmistetaan satamaliikenteen sujuvuus ja ennakoitavuus sekä varmistetaan katuverkon välityskyky siirtämällä sataman raskas liikenne ja osa henkilöautoliikenteestä katuverkolta tunneliin. Kaavaratkaisu vähentää aamu- ja iltahuipputuntien ruuhkautumista Länsilinkin ympäristössä ja parantaa jalankulun olosuhteita Jätkäsaaressa esimerkiksi Tyynenmerenkadulla melutilanteen ja ilmanlaadun parantuessa.

Tavoitteena on vahvistaa Helsingin Sataman toimintaedellytyksiä ja satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn avulla vapauttaa Eteläsataman alueita kaupunkilaisten kannalta nykyistä mielekkäämpään käyttöön.

Kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten ja viranomaisten lausuntojen pohjalta kaavakarttaan ja -selostukseen on tehty vähäisiä muutoksia. Länsibaanan linjausta on muutettu niin, että se kulkee mahdollisimman paljon tunnelin betonikannen päällä, jolloin suurempi osa nykyistä puistoa säilyy.

Länsibaana on osa Helsingin yleiskaavassa olevaa baanaverkkoa. Satamatunnelin asemakaavan yhteydessä on keskeistä varmistaa yleiskaavan mukaisten yhteyksien toteuttamisedellytykset ja yhteisvaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Lapinlahden sairaalapuistossa. Helsingin baanaverkko yhdistyy myös naapurikuntien vastaaviin yhteyksiin. Länsibaana on lännen suunnan keskeisin runkoreitti. Nykyisellään pyöräliikenteen pääyhteys kulkee Keilaniemen suuntaan Lauttasaarentien läpi. Uusi Länsiväylän rinnakkainen yhteys mahdollistaa autoliikenteestä selkeästi erotellun ja liikennevalottoman yhteyden keskustan suuntaan, mikä lisää pyöräliikenteen houkuttelevuutta ja turvallisuutta entistä pidemmillä matkoilla, entistä laajemmalle käyttäjäryhmille. Länsibaanan on arvioitu lisäävän pyörällä tehtyjä matkoja seudullisesti ja se edesauttaa siten kaupungin tavoitteita kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen suosion lisäämisessä.

Länsibaanan linjaus perustuu osin nykyisen ja osin uuden suunnitellun virkistysreitin linjaukseen Länsiväylän pohjoispuolella. Riippumatta Länsibaanasta Satamatunneli tulee aiheuttamaan muutoksia nykyiseen virkistysreittiin. Nykyisin yhteys virkistysreitille kulkee Satamatunnelin suunnitellun suuaukon kohdalta. Virkistysreitille kuljetaan jatkossa kiertämällä tunnelin rakenteet Itämerensolan jatkeen kautta sillä jalankulun ja pyöräilyn ylitystä ei pystytä järjestämään turvallisesti tunnelin suuaukolla. Lapinlahden sairaalapuiston luontoarvoiltaan herkimmiltä osilta Länsibaana kulkee suurelta osin satamatunnelin rakenteiden päällä. Pyöräliikenteen siltaratkaisu Satamatunnelin ylitse tunnelin suuaukon kohdalta ei ole mahdollinen pituuskaltevuuksien ja käytettävissä olevan tilan puolesta.

Länsibaanan tavoitteellinen linjaus kulkee Lapinlahden sillan pohjoispuolta kohti Lauttasaarta. Pyörätien toteuttamisratkaisuista Lapinlahden sillan kohdalla ei ole vielä varmuutta. Satamatunnelin yhteydessä toteutetaan nykyiselle Lapinlahden sillalle ajokaistamuutoksia, jotka eivät mahdollista baanan toteuttamista nykyisen siltakannen tilaan. Baanan toteuttamisperiaate ratkaistaan myöhemmin tehtävässä Länsibaanan kokonaissuunnitelmassa. Asemakaavan yhteydessä ei tehdä päätöstä Länsibaanan toteuttamisesta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7737), jonka mukaan Satamatunnelin kaksi ajokaistaa liittyvät avorampin kautta Salmisaarenkatuun ja Länsiväylään. Tunneli aiheuttaa muutoksia jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksiin tunnelin pohjoisen suuaukon yhteydessä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Länsisataman aiheuttamaa liikennettä siirtyy tunneliin, mikä sujuvoittaa maanpäällistä liikennettä ja vähentää sen aiheuttamia haittoja. Osa Lapinlahden sairaalapuiston eteläreunasta muuttuu tunnelin kansirakenteeksi ja virkistysreitit muuttuvat. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisulla toteutetaan kaupunginvaltuuston tekemää periaatepäätöstä (3.2.2021, § 19) satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksessä päätettiin, että Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan satamatunneli, joka mahdollistaa satamatoimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.

Kaupunginhallitus päätti täytäntöönpanopäätöksessään 8.2.2021, § 115 kehottaa Helsingin Satama Oy:n hallitusta, kaupunkiympäristön toimialaa ja kaupunginkansliaa jatkosuunnittelemaan asiat kokonaisuutena, johon sisältyvät Eteläsataman vapauttaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamatoiminnasta ja matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Katajanokalle ja Länsisatamaan sekä sen edellyttämät Helsingin Satama Oy:n investoinnit mukaan lukien satamatunneli sellaisessa yhteisessä aikataulussa, joka mahdollistaa Eteläsataman arkkitehtuuri- ja designmuseoon liittyvässä kilpailussa etenemisen.

Kaavaratkaisu toteuttaa myös kaupunginhallituksen päätöstä (17.1.2022, § 36) hyväksyä kaupungin ennakkokantana Helsingin Satama Oy:n kehittämisohjelman toteuttaminen.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että sillä toteutetaan keskustan satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä tehtyä periaatepäätöstä. Kaavaratkaisu tukee merellisyyttä sekä kaupungin elinvoimaa mahdollistamalla sataman toimintaedellytykset ja kasvun. Samalla pidetään huolta siitä, että Helsingissä pääsee kulkemaan kätevästi eri kulkumuodoilla.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016, yleiskaavan 2002, Jätkäsaaren osayleiskaavan ja maanalaisen yleiskaavan 2021 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa useita asemakaavoja, jotka on vahvistettu, hyväksytty tai tulleet voimaan vuosina 1887–2024.

Alueella on voimassa myös maanalaiset asemakaavat nro 6044 (vahvistettu 3.7.1969) ja 9207 (vahvistettu 19.12.1986), jotka on huomioitu kaavan valmistelussa.

Helsingin kaupunki omistaa kadut ja yleiset alueet. Korttelialueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin ja Helsingin Sataman aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Tunneli toteutetaan Helsingin Satama Oy:n investointina.

Satamatunnelin rakentaminen tuo katu- ja liikennejärjestelmämuutoksia Länsiväylän ja Salmisaarenkadun risteykseen sekä Länsiväylälle. Satamatunnelista aiheutuvista infra- ja liikennejärjestelmämuutoksien kustannuksista vastaa Helsingin Satama Oy.

Länsiväylän alueen muutoksista on valmisteilla tiesuunnitelma, jonka suunnitelma-alue yltää Lauttasaaren Lemissaaren liittymään asti. Väylämuutoksista aiheutuvien kustannusten rahoitusjaosta valtion, Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n välillä sovitaan jatkosuunnittelussa.

Kaavaratkaisun alueelle sijoittuu virkistysreitti, joka on myöhemmin suunniteltu laajennettavan pyöräilybaanaksi. Virkistysreitin toteuttamisen investoinnista vastaa Helsingin Satama Oy. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia pyöräilybaanan osalta. Baana sijoittuu Lapinlahden puistoon tunnelin pohjoispuolelle 570 metrin matkalta, ja siihen on yleiskaavassa varauduttu. Baanan kaavaratkaisun alueelle sijoittuvat kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat 1 250 000 euroa. Kustannukset on esitetty kustannustasossa 1/2025, joka vastaa Maku-indeksin pistelukua 128,5 (2020 =100) alv. 0 %. Kustannukset sisältävät rakentamiskustannukset, työmaan hanketehtävät, suunnittelu- ja tilaajatehtävät sekä kustannusvaraukset.

Kaavaratkaisu ei sisällä kaupungille tulovaikutuksia aiheuttavaa kerrosalaperusteista rakennusoikeutta. Kaupunki vuokraa Helsingin Satama Oy:lle Satamatunnelin vaatiman maa-alan, josta kaupunki saa vuokratuloa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 15.4.–19.5.2025

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 11.2.2025 ja lautakunta päätti 18.3.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 90 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavahierarkian noudattamiseen, tunnelilinjauksen valinnan prosesseihin, asemakaavoituksen vuorovaikutukseen, vaihtoehtoisiin tunnelilinjauksiin ja muihin ratkaisuihin, tunnelin aikataulujen suhteeseen Eteläsataman maankäytön suunnitteluun, kulttuuriympäristön huomioimiseen, Lapinlahden luontoarvoihin (puut, kasvillisuus, liito-orava, kirvelilattakoi), betonikannen suunnitteluratkaisuihin, Lapinlahden puiston virkistyskäyttöön, vaikutuksiin lähialueen asukkaille, hautarauhan kunnioittamiseen, liikenneratkaisuihin ja liikenteen vaikutuksiin, talouslaskelmien puutteeseen, eri kaavaprojektien yhteensovittamiseen, Länsibaanan linjaukseen, virkistysreitteihin Lapinlahdessa, hiilineutraaliustavoitteisiin, puuttuviin vaikutusten arviointeihin ja selvityksiin, satamatoimintojen uudelleenjärjestelyyn, Salmisaaren maankäyttöön sekä rakentamisaikaisiin vaikutuksiin.

Muistutukset jakautuivat hanketta kannattaviin ja vastustaviin muistutuksiin.

Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat luonnon, kulttuuriympäristön ja Lapinlahden puiston virkistysarvojen huomioimiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat öljysäiliöiden tarpeeseen, Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaan ja Salmisaaren maankäyttöön, talousvaikutuksiin, liikennevaikutuksiin, kulttuuriympäristön huomioimiseen, puutteellisiin kaavamerkintöihin, luonnonsuojeluun, pelastusturvallisuuteen, kaavaprosessiin, kirvelilattakoin hyvityssuunnitelman vaikutuksiin, hiilineutraaliuteen ja johtosiirtoihin.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa:

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lauta-kunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.