Innovaatiorahastoasiat vuosille 2022-2023

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston sekä Slush Oy:n innovaatiorahastolle jättämille rahoitushakemuksille esitetään rahoitusta, koska ne täyttävät innovaatiorahaston kriteerit. Innovaatiorahaston arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Kesäkuun 2022 päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui kolme uutta hankehakemusta, joista yksi hakemus hylättiin puutteellisena. Hylättyä hakemusta ei arvioitu.

Helsingin kaupunginkanslian Elinkeino-osaston hakemus ”Finnish AI Region – FAIR”

Finnish AI Region - FAIR-hankkeella pääkaupunkiseudulle perustetaan digitaalinen innovaatiokeskittymä osana EU:n uutta Digitaalinen Eurooppa-ohjelmaa. European Digital Innovation Hub:it (EDIH) auttavat yrityksiä kehittämään tuotteitaan, prosessejaan tai palveluitaan hyödyntämällä uusimpia digitaalisia teknologioita. FAIR EDIH keskittyy toiminnassaan erityisesti tekoälyyn, lisättyyn todellisuuteen sekä kyberturvallisuuteen. Hankkeen vaikuttavuus kohdistuu kohdeyritysten digitaaliseen kyvykkyyteen sekä mahdollisuuksiin hyödyntää tulevaisuuden teknologioita osana omaa palvelutuotantoaan.

FAIR EDIH:in tuottamat palvelut luovat edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toiminnan tehostamiselle, jonka myötä syntyvät uudet palveluratkaisut monimuotoistavat arvoketjuja ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen. Hankkeessa mahdollistetaan myös paikallisten yritysten pääsy eurooppalaisille markkinoille ja vastaavasti palvelutarjontaa avataan ulkomaisille yrityksille. Hankkeen ensimmäisen kolmen vuoden tavoitteena on, että yli 100 pientä tai keskisuurta yritystä hyödyntää toteutettavia ja lähtökohtaisesti yrityksille maksuttomia palveluita.

FAIR EDIH:in toiminnan rahoitus rakentuu 50 % EU-rahoituksesta ja 50 % kansallisesta vastinrahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö kattaa 30 % kokonaisbudjetista ja hankekumppanit omat osuutensa vastinrahoituksesta. Innovaatiorahaston rahoitushakemuksella katetaan jäljelle jäävä kansallisen vastinrahoituksen osuus, joka on noin 14 % koko budjetista. Muut hankkeen kaupunkikumppanit kattavat vastaavasti oman toimintansa vastinrahoituksen. Tavoitteena on toimia myöhemmin markkinaehtoisesti ilman ulkopuolista rahoitusta.

Hankkeelle esitetään rahoitusta innovaatiorahastosta hakemuksen mukaisesti vuosille 2022-2025, koska se täyttää innovaatiorahaston rahoituskriteerit.

Hankkeella arvioidaan olevan laaja vaikutus uuden elinkeinoperustan ja sitä tukevan osaamisperustan luomiselle. Hanke kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä ja palveluita auttamaan yrityksiä luomaan uusia innovaatioita, parantaa pääkaupunkiseudun yritysten kilpailukykyä ja osaamista sekä mahdollistaa pääkaupunkiseudun kehittymisen merkittäväksi tekoälyn osaamiskeskittymäksi. Hankkeen palvelut, verkostot ja kytkentä EU:n Digitaalinen Eurooppa-ohjelmaan edistävät osaltaan paikallisten yritysten pääsyä eurooppalaisille markkinoille.

Onnistuessaan hanke tukee vahvasti kaupungin tavoitetta edistää helsinkiläisten yritysten kyvykkyyksiä erityisesti uusia digitaalisia teknologioita ja ratkaisuja hyödyntäen. Hanke tukee kaupunkistrategian toteuttamista erityisesti digitalisaation edistämisen osalta sekä myös Helsingin houkuttelevuuden kasvattamiseksi yritysten ja osaajien sijoittumispaikaksi.

Hankkeella on luotettavat toteuttajat, jotka kehittävät laajana konsortiona uskottavaa toimenpidemallia, vahvistavat sen hyödynnettävyyttä laajemmassa ekosysteemissä ja sitoutuvat toimintaan omarahoituksellaan. Hankkeen Helsingin vastinrahoituksen kattaminen innovaatiorahaston rahoituksella mahdollistaa huomattavan EU-rahoituksen hyödyntämisen neljän vuoden ajan Helsingin yritysekosysteemin kehittämisessä. Rahoitushakemus on liitteenä 2.

Slush Oy:n hankehakemus ”Match made in Helsinki: yhteisten toimintamallien kehittäminen helsinkiläisen kasvuyritysekosysteemin sitomiseksi osaksi kansainvälistä yrittäjyysekosysteemiä”

Slush Oy on tunnistanut keskeisimmät puutteet toimenpiteissä helsinkiläisen startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittämiseksi ja sitomiseksi osaksi kansainvälistä ekosysteemiä. Hankkeen fokusalueiksi on valittu sijoittajayhteyksien luominen ja kansainvälisistä riski- ja kasvupääomarahastoihin sijoittavista institutionaalisista- ja yksityisistä sijoittajista koostuvien Limited Partner-rahastojen tarjooman kehittäminen, jonka osalta Helsingin nähdään olevan erillään kansainvälisestä ekosysteemistä. Hankkeessa toteutettavat palvelut vahvistavat Helsingin verkottumista osaksi kansainvälistä ekosysteemiä ruohonjuuritason riskisijoittajakontakteista institutionaalisten sijoittajien pääomarahastoihin saakka.

Slush Oy on edistänyt kasvuyritysekosysteemin kehitystä vuosittaisella Slush-päätapahtumalla sekä pilottihankkeena ympärivuotisella Node by Slush -yhteisöalustallaan. Yhteisöalustan toiminta tähtää kasvuyrittäjien ja sijoittajien ympärivuotiseen törmäyttämiseen vuosittaisen Slush-tapahtuman lisäksi. Match made in Helsinki -hankkeessa keskitytään uusien toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen helsinkiläisen ja kansainvälisen kasvuyritysekosysteemin törmäyttämiseksi tehokkaasti niin online-ympäristössä kuin varsinaisen Slush-päätapahtumankin aikana. Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kasvattaa helsinkiläisten yritysten ja kansainvälisten sijoittajien fasilitoitujen kohtaamisten määrää kolminkertaiseksi vuoden 2020 tasosta.

Hankkeelle esitetään rahoitusta innovaatiorahastosta hakemuksen mukaisesti vuosille 2022-2024, koska se täyttää innovaatiorahaston rahoituskriteerit.

Hankkeen arvioidaan olevan innovaatiorahaston käytön periaatteiden ja tarkoituksen mukainen ja sen voidaan katsoa vahvistavan Helsingin elinkeinoperustaa ja osaamisperustaa tukiessaan Helsingin ekosysteemin kehitystä kohdistettujen toimenpiteiden avulla. Hankkeen keskeinen arvo on, että se rakentaa Slush-tapahtumien myötä syntyneiden laajojen verkostojen avulla yhteyksiä kansainvälisten institutionaalisten sekä yksityisten sijoittajien riskipääomasta koostuvien Limited Partner-rahastojen sekä helsinkiläisten startup- ja kasvuyritysten ekosysteemin välille muodostaen uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Hankkeen myötä synnytettävät uudet palvelut ovat ympärivuotisia.

Hankkeen vaikuttavuuspotentiaali on merkittävä, jos se onnistuu tavoitteissaan. Hanke jatkaa uudessa ja aiempaa jäsennellymmässä muodossa jo monivuotista Slush-tapahtuman ympärille rakennettua yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa paikallisen startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittämiseksi uusin keinoin ja helsinkiläisille yrityksille tarjotuin palveluin. Hankkeen toimenpiteet ja Slush-tapahtuman laaja kansainvälinen näkyvyys sekä verkostot tukevat osaltaan Helsingin kehittymistä kansainvälisesti houkuttelevana yritysten ja osaajien sijoittumispaikkana.

Hankkeen edellytetään kiinnittävän erityistä huomiota yhteistyöhön Helsingin kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhteisen Kampusinkubaattorit -ohjelman sekä muiden pääkaupunkiseudun hautomotoimijoiden ja ekosysteemipalveluiden kanssa. Hankkeen ohjausryhmän edellytetään sisältävän hakemuksessa mainittujen tahojen edustajien lisäksi myös hankekonsortion ulkopuolisia Helsingin ekosysteemiä edustavia tahoja.

Avustus Slush Oy:n hankkeeseen myönnetään komission asetuksen EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus, myöh. RPA) 25 artiklan mukaisena tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävänä tukena. Hankkeessa on kyse RPA:n mukaisesta kokeellisesta kehittämisestä. Slush Oy:n hankkeen arvioidut palkka-, matka- ja tilakustannukset ovat vuodelle 2022 yhteensä 155 620 euroa, jotka kaikki ovat tukikelpoisia kustannuksia. Innovaatiorahastosta myönnettävä tuki on 69 779 euroa eli 45% tukikelpoisista kustannuksista.

Slush Oy:lle ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä Slush Oy ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekee toimintatuesta komissiolle RPA:n liitteen II mukaisen jälki-ilmoituksen työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä. Tuki myönnetään ehdolla, että tuensaaja antaa suostumuksensa RPA:n 9 artiklassa säädettyjen tietojen julkaisemiseen.
RPA:n ollessa voimassa vain 31.12.2023 asti vuoden 2024 rahoitus esitetään sidottavaksi hankkeelle ehdollisena. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että EU:n komissio jatkaa asetuksen voimassaoloaikaa vuodelle 2024 tai että tukea voidaan myöntää valtiontukisääntelyn mahdollistaman muun hyväksyttävän perusteen nojalla. Rahoitushakemus on liitteenä 3.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.

Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin. Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.
Innovaatiorahaston sääntöjen ja kaupungin hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 8.11.2021, § 19 innovaatiorahaston käytön periaatteet vuodesta 2022 eteenpäin.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Varoja voidaan lähtökohtaisesti myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.
Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja. Vastuu hankkeen rahankäytön oikeellisuudesta on aina taholla, jolle rahoitus on myönnetty.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa eli siihen, että hanke mahdollistaa uuden markkinaehtoisen liiketoiminnan, uusien yrityksien, työpaikkojen, verotulon ja osaamisen syntymistä. Rahoitettavat hankkeet luovat mahdollisuuksia uusien, erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisten ratkaisujen syntymiselle (tuotteiden, palveluiden, liiketoimintamallien ym.) esimerkiksi kehittämällä innovaatioympäristöjä, luomalla kokeilualustoja ja edistämällä yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja niillä on selkeä rooli osana laajempaa innovaatio- ja elinkeinopoliittista kokonaisuutta.

Hankkeen toteutettavuus ja vaikuttavuuspotentiaali sekä hankkeen tulosten hyödynnettävyys ja sen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös ollut arvioinnissa keskeistä. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kyky tukea kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Kaupungin ulkopuolisille toimijoille myönnetty hankerahoitus maksetaan pääsääntöisesti etukäteen vuodeksi kerrallaan. Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista rahoituksen saaja toimittaa väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista.

Hankkeella tulee olla oma erillinen kirjanpito. Hankkeen päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella, ellei muusta sovita. Rahoituksen saaja sitoutuu myös käymään loppukeskustelun rahoittajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana.

Mikäli rahoituksen saaja ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa ja/tai noudattanut rahoituspäätöksen muita ehtoja, myönnetty tuki voidaan periä takaisin osittain tai kokonaisuudessaan. Jos hyväksytyssä hankehakemuksessa ilmoitettu omarahoitusosuus ei toteudu hankkeen aikana, myönnettyä rahoitusta voidaan pienentää samassa suhteessa ja mahdollisesti ennakkoon maksettua rahoitusta voi tulla palautettavaksi innovaatiorahastolle.

Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava.

This decision was published on 28.06.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.