Valtuustoaloite, välipalan tarjoaminen oppilaille, joiden tunnit jatkuvat lounaan jälkeen yli kolme tuntia

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon liitteenä olevasta Nora Grotenfeltin valtuustoaloitteesta. Aloitteessa ehdotetaan maksuttoman välipalan tarjoamista peruskouluissa, niille oppilaille joiden oppitunnit jatkuvat lounaan jälkeen yli kolme tuntia.

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä-kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Suomalaiset ravitsemussuositukset VRN 2014). Perusopetuksessa tarjotaan perusopetuslain mukaan oppilaille päivittäin lakisääteinen maksuton lounasateria. Noin puolen tunnin lounasaika kouluissa on yleensä klo 10.30-12.30, tarvittaessa 10.15-13.00. Iltapäivätoimintaan osallistuville 1-2 luokkalaisille tarjotaan toimintamaksuun sisältyvä välipala. Osa kouluista järjestää oppilaille myös maksullista välipalamyyntiä iltapäivisin oppilaiden tarpeen mukaan.

Kouluruokailusuosituksissa suositellaan tarjottavan mahdollisuus ravitsevaan maksuttomaan välipalaan, jos koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin kolme tuntia lounaan jälkeen. Säännöllinen ruokarytmi ja ravitsevat ateriat vaikuttavat vireystilaan positiivisesti ja edistävät oppimista. Aterioiden väliin jättäminen tai korvaaminen epäterveellisillä vaihtoehdoilla voivat johtaa terveydellisiin ongelmiin, väsymykseen ja sitä kautta huonoon keskittymiskykyyn ja oppimisen vaikeuksiin.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota lapselle mieluinen ja maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Harrastuksia tarjotaan jokaisella koululla 3.–9.-luokkalaisille. Harrastukset ovat koulupäivän jälkeen ennen klo 17. Harrastuksia on tarjolla yhteensä 144 alakoululla tai yläkoululla. Koululla voi olla erilaisia harrastuksia yhtenä tai useana päivänä viikossa ja niiden kesto vaihtelee ryhmien välillä 1-4 tuntiin. Ryhmäkoko on 15 oppilasta mutta osallistujamäärä vaihtelee paljon kouluittain. Harrastustoiminnan järjestämisestä vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Välipala tulisi järjestää koululla ennen harrastuksen alkua ja oppilaan koulupäivästä riippuu kuinka pitkä tauko oppituntien ja harrastuksen väliin jää. Välipala tulisi tarjoilla koulupäivän lopussa ennen harrastustoimintaan siirtymistä. Tarjoilun järjestäminen vaatisi kouluilta välipalatarjoilun organisoinnin koulupäivään ja henkilöstöresurssin lisäämisen ruokailutilanteen valvontaan. Koulunkäyntiavustajien käyttämisestä valvontaan aiheutuu lisäkustannuksia ja se tulee huomioida työvuorosuunnittelussa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan peruskouluissa on vuonna 2022 noin 46 000 lasta. Talousarviossa peruskoulujen ruokapalveluiden hankintaan on varattu rahaa vain nykyisen palvelutason turvaamiseen, eikä maksuttoman välipalatarjonnan kustannukset sisälly nykyiseen budjettiin. Lisäkustannukset koostuisivat ateriakustannuksista ja valvontaan käytettävästä henkilöstöresurssista mutta kokonaiskustannusten arviointi tarkasti etukäteen on vaikeaa. Välipalatarjoilu edellyttäisi arviolta seuraavia korotuksia kokonaismenoissa:

Säännöllisten aterioiden merkitys oppilaiden jaksamiseen on tunnistettu. Talousarviossa ei ole varattu määrärahoja välipalatarjoilun järjestämiseen. Kouluissa voidaan tarjota maksullista välipalaa, jos oppilaan koulupäivä kestää ravitsemussuositusten mukaisesti lounaan jälkeen yli 3 tuntia tai oppilas osallistuu harrastustoimintaan.

Lautakunta pyytää selvitettävän, missä määrin ja minkä takia ravitsemus- ja ruokailusuosituksia ei noudateta Helsingin kouluissa.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta antoi lausunnon

Mikäli Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tilaa Palvelukeskus Helsingiltä iltapäivän välipaloja oppilaille, on Palvelukeskuksella edellytykset tuottaa ko. palvelu hoitamissaan koulukohteissa nykyisen iltapäiväkerhojen välipalalistan ja hinnaston mukaisesti. Hinnastoa tarkennetaan tarvittaessa, mikäli annoskoko muuttuu suuremmaksi.

Nykyiset tilat, laitteet, välineet sekä toiminnan organisointi mahdollistavat palvelun käynnistämisen sopimuksen mukaan.