Katusuunnitelma, Mannerheimintien alue, numerot 316071-/2, 31608/1, 31609/1, 31610/1, 31611/1, 31612/1

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat liitteenä olevat katusuunnitelmat:

• Mannerheimintie välillä Päivärinnankatu−Sallinkatu suunnitelmapiirustus nro 31607/1 (liite 2)
• Mannerheimintie välillä Sallinkatu−Runeberginkatu ja Paavo Nurmen polku suunnitelmapiirustus nro 31607/2 (liite 3)
• Ruusankatu suunnitelmapiirustus nro 31608/1 (liite 5)
• Savilankatu suunnitelmapiirustus nro 31609/1 (liite 7)
• Sallinkatu suunnitelmapiirustus nro 31610/1, jota on 13.5.2022 muutettu nähtävillä olon jälkeen (liite 9)
• Eino Leinon katu välillä Ruusulankatu−Mannerheimintie suunnitelmapiirustus nro 31611/1 (liite 11)
• Toivonkatu suunnitelmapiirustus nro 31612/1 (liite 13)

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnitellut ratkaisut ovat periaatteiltaan liikenne- ja katusuunnittelupalvelun laatiman liikennesuunnitelman nro 7197 (kaupunkiympäristölautakunta 5.10.2021) mukaiset.

Mannerheimintie on yksi Helsingin merkittävimmistä keskustaan johtavista joukkoliikenteen pääväylistä ja katu on myös autoliikenteelle valtakunnallisesti merkittävä sisääntuloväylä ja pääkatuverkon osa. Katu rajautuu suunnittelualueella kadun molemmin puolin suurelta osin kerrostalokiinteistöihin, joissa on lukuisia kivijalkakauppoja ja muita liiketiloja. Kadun itäpuolella sijaitsee Töölön kisahalli ja länsipuolella Töölön vaunuhalli. Suunnittelualueen eteläpäässä katu rajautuu Mannerheimintien ja Helsinginkadun kulmassa sijaitsevaan puistoalueeseen ”Helsingin puistikko”. Ruusankatu, Savilankatu ja Sallinkatu ovat olemassa olevia tonttikatuja, jotka rajautuvat kadun molemmin puolin kerrostalokiinteistöihin. Eino Leinon katu on olemassa oleva paikallinen kokoojakatu, joka rajautuu kadun eteläpuolella kerrostalokiinteistöihin ja pohjoispuolella Töölön vaunuhalliin. Toivonkatu on olemassa oleva paikallinen kokoojakatu, joka rajautuu kadun pohjoispuolella kerrostalokiinteistöihin ja eteläpuolella Töölön kisahalliin.

Kadut sijaitsevat valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella ja kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Mannerheimintie on kokonaisuudessaan arvoympäristöä.

Mannerheimintien liikennejärjestelyjä kehitetään kaupungin asettamien tavoitteiden mukaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa pyöräliikenteen kantakaupungin tavoiteverkon (kaupunkisuunnittelulautakunta 22.5.2012) mukaiset yksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt Mannerheimintielle, Eino Leinon kadulle ja Toivonkadulle. Yksisuuntaiset pyörätiet ja -kaistat mahdollistavat jalankulun esteettömyyden ja turvallisuuden sekä pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranemisen. Nykyään Mannerheimintien suunnittelualueella ei ole erillisiä pyöräliikenteen järjestelyjä.

Lisäksi liikenteellisenä lähtökohtana on toteuttaa Mannerheimintielle Länsi-Helsingin pikaraitiotien vaatimukset täyttävät raitiotie- ja pysäkkijärjestelyt.

Suunnittelun tavoitteena on parantaa raitioliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Suunnittelussa turvataan myös linja-auto- ja jakeluliikenteen toimintaedellytykset sekä pääkadulle ominaisen kaupunginosia välittävän liikenteen toimivuus. Tavoitteena on myös parantaa liikenneturvallisuutta ja kehittää katutilaa palvelemaan mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja.

Suunnittelun lähtökohtana on säilyttää Mannerheimintien itäreunan kaupunkikuvallisesti merkittävä puurivi mahdollisimman yhtenäisenä kokonaisuutena ja parantaa uusittavien puiden kasvuolosuhteita. Tavoitteena on yhtenäinen kaupunkikuva koko Mannerheimintien peruskorjattavalla osuudella Postikadulta Reijolankadulle.

Katusuunnitelmissa huomioidaan lisäksi kunnallistekniikan saneerauksesta ja Mannerheimintien peruskorjauksesta johtuvat muutostarpeet.

Katusuunnitelmat sopeutuvat voimassa oleviin asemakaavoihin nro 1087 (vahvistettu 10.1.1930), nro 447 (vahvistettu 23.10.1906), nro 8835 (tullut voimaan 14.2.1986), nro 7995 (tullut voimaan 27.8.1982), nro 7217 (vahvistettu 17.4.1975), nro 8044, (vahvistettu 21.8.1980) ja nro 10630 (tullut voimaan 20.8.1999), vaikka poikkeaa vähäiseltä osin asemakaavasta nro 9550 (tullut voimaan 27.10.1989). Katusuunnitelmassa Mannerheimintien länsireunan jalkakäytävä kulkee Helsingin kaupungin omistaman tontin 14518/52 (LH) alueella.
Asiasta on neuvoteltu tontin vuokranneen tahon kanssa katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tontille on myöhemmin tulossa kaavamuutos, joka mahdollistaa yleisen jalankulun tontin reunassa.

Suunnitelma

Mannerheimintie välillä Päivärinnankatu−Runeberginkatu ja Paavo Nurmen polku suunnitelmapiirustukset nro 31607/1-2 (liite 2 ja 3)

Mannerheimintie on nykyinen ydinkeskustaan johtava pääkatu, joka liittyy suunnittelualueen eteläpäässä liikennevalo-ohjatulla tasoliittymällä nykyiseen Runeberginkatuun ja Helsinginkatuun sekä pohjoispäässä nykyiseen Päivärinnankatuun. Kadun itä- ja länsireunaan rakennetaan 1,50−2,50 metriä leveät yksisuuntaiset pyörätiet ja -kaistat sekä vähintään 1,80 metriä leveät jalkakäytävät (minimimitta porrasaskelman kohdalta). Pyörätiet toteutetaan pääosin ns. kolmitasopyöräteinä, jossa pyörätie on reunakivellä ja tasoerolla eroteltu sekä ajoradasta että jalkakäytävästä. Pyöräliikenteen väylien yhteispituus on noin 1020 metriä. Kadun keskellä ajoratojen väliin rakennetaan 6,00 metriä leveä korotettu raitiotiealue. Ajoradoilla säilytetään kaksi kaistaa suuntaansa, joista toinen on linja-autokaista kuten nykyään. Ajoradat ovat 6,15–6,50 metriä leveät. Raitiovaunupysäkit rakennetaan 2,30−2,80 metrin levyisinä. Koska kadulle rakennetaan kokonaan uudet erilliset pyörätiet ja niille tarvittava tila otetaan nykyisestä katutilasta, ei suunnitelmassa ole voitu kaikilta osin noudattaa kulkumuotojen ohjeellisia kaistaleveyksien minimiarvoja (suunnitelmaselostus liite 1). Ratkaisut on käyty lävitse katujen ylläpidon kanssa. Töölön hallin pohjoissuunnan normaalia kapeamman raitiovaunupysäkin esteettömyys varmistetaan pysäkkikatoksella, joka toteutetaan ilman päätyseiniä.

Mannerheimintien länsireunan jalkakäytävä kulkee Helsingin kaupungin omistaman tontin 14518/52 (LH) alueella. Tontin alueen käyttäminen on välttämätöntä, koska tontin kohdalle rakennetaan molemmat raitiovaunupysäkit sekä molemmille puolille katua tulevat uudet pyörätiet. Asiasta on neuvoteltu tontin vuokranneen tahon kanssa katusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Suojatieylitykset rakennetaan esteettömyyden erikoistason mukaan pääosin nykyisiin kohtiin. Savilankadun ja Ruusankadun risteyksen eteläpuolelta ja Sibeliuksenkadun risteyksen kohdalta liikennevalo-ohjaamattomat suojatiet poistetaan ja Linnankoskenkadun kohdalla liikennevalo-ohjaamaton suojatie korvataan kadunylityspaikalla. Päivärinnankadun, Ruusankadun, Savilankadun ja Linnankoskenkadun liikennevalo-ohjaamattomat tonttikatuliittymät toteutetaan ajoradasta korotettuina ylijatkettuina jalkakäytävinä.

Töölön hallin eteläsuunnan raitiovaunupysäkki siirretään Humalistonkadun risteyksen pohjoispuolelle muodostaen pysäkkiparin pohjoissuunnan pysäkin kanssa. Muut raitiovaunupysäkit säilyvät nykyisillä paikoillaan. Kadun itäpuolelle rakennetaan yhteensä viisi huoltopysäköintipaikkaa katupuiden väleihin.

Paavo Nurmen polun kaksisuuntainen pyörätie muutetaan jalkakäytäväksi. Mannerheimintien, Helsinginkadun ja Paavo Nurmen polun kulmassa sijaitsevan ”Helsingin puistikon” Töölön kisahallin puoleiseen päätyyn tullaan rakentamaan Mannerheimintien peruskorjauksen yhteydessä kaksisuuntainen pyörätie, joka liittyy Mannerheimintien ja Paavo Nurmen tien pyörätiejärjestelyihin. Paavo Nurmen polulle istutetaan kaksi uutta katupuuta.

Katupuita joudutaan uusimaan uusien liikennejärjestelyiden vaatiman katutilan sekä kadun peruskorjauksessa toteutettavan laajan kunnallistekniikan saneerauksen vuoksi. Mannerheimintien itäreunan puurivin puut Töölön kisahallin eteläpäädystä Savilankadun risteykseen saakka uusitaan kokonaisuudessaan uusille paikoille. Nykyisestä puurivistä poistetaan 46 puuta ja uuteen puuriviin istutetaan 31 puuta. Puille rakennetaan uudet riittävät kasvualustat puiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Katupuiden määrä vähenee suunnitelmissa yhteensä kymmenellä puulla.

Ruusankatu suunnitelmapiirustus nro 31608/1 (liite 5)

Ruusankatu on nykyinen tonttikatu, joka liittyy länsipäässä T-liittymällä nykyiseen Minna Canthin katuun ja itäpäässä T-liittymällä Mannerheimintiehen.

Ruusankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi Mannerheimintien suuntaan. Pyöräily on mahdollista ajoradalla molempiin suuntiin. Kadun yksisuuntaistaminen mahdollistaa katupuiden lisäämisen kadun pohjoispuolelle viihtyisyyttä lisäämään, huoltopysäköintipaikan rakentamisen kadun eteläpuolelle ja kadunvarren pysäköintipaikkojen määrän säilyttämisen ennallaan. Pysäköinti toteutetaan vinopysäköintinä kadun pohjoispuolella ja pitkittäisenä kadunvarsipysäköintinä kadun eteläpuolella. Kadun molemmille reunoille rakennetaan 3,00 metriä leveät jalkakäytävät. Mannerheimintien liittymä toteutetaan ajoradasta korotettuna ylijatkettuna jalkakäytävänä.

Savilankatu suunnitelmapiirustus nro 31609/1 (liite 7)

Savilankatu on nykyinen tonttikatu, joka liittyy länsipäässä T-liittymällä Mannerheimintiehen ja itäpäässä T-liittymällä nykyiseen Urheilukatuun.

Savilankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi Mannerheimintien suuntaan. Pyöräily on mahdollista ajoradalla molempiin suuntiin. Kadun yksisuuntaistaminen mahdollistaa katupuiden lisäämisen kadun pohjoispuolelle viihtyisyyttä lisäämään, huoltopysäköintipaikan rakentamisen kadun eteläpuolelle ja kadunvarren pysäköintipaikkojen määrän säilyttämisen ennallaan. Pysäköinti toteutetaan vinopysäköintinä kadun pohjoispuolella ja pitkittäisenä kadunvarsipysäköintinä kadun eteläpuolella. Kadun molemmille reunoille rakennetaan 3,00 metriä leveät jalkakäytävät. Mannerheimintien liittymä toteutetaan ajoradasta korotettuna ylijatkettuna jalkakäytävänä.

Sallinkatu suunnitelmapiirustus nro 31610/1, muutettu 13.5.2022 (liite 9)

Sallinkatu on nykyinen tonttikatu, joka liittyy länsipäässä liikennevalo-ohjatulla nelihaaraliittymällä Mannerheimintiehen ja itäpäässä T-liittymällä nykyiseen Urheilukatuun.

Sallinkatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi Mannerheimintien suuntaan. Pyöräily on mahdollista ajoradalla molempiin suuntiin. Kadun yksisuuntaistaminen mahdollistaa köynnöstelineiden lisäämisen kadun pohjoispuolelle viihtyisyyttä lisäämään, huoltopysäköintipaikan rakentamisen kadun eteläpuolelle ja kadunvarren pysäköintipaikkojen määrän lisäämisen. Pysäköinti toteutetaan vinopysäköintinä kadun pohjoispuolella ja pitkittäisenä kadunvarsipysäköintinä kadun eteläpuolella. Kadun molemmille reunoille rakennetaan 3,00 metriä leveät jalkakäytävät.

Eino Leinon katu välillä Ruusulankatu–Mannerheimintie suunnitelmapiirustus nro 31611/1 (liite 11)

Eino Leinon katu on nykyinen kokoojakatu, joka liittyy länsipäässä T-liittymällä nykyiseen Ruusulankatuun ja itäpäässä liikennevalo-ohjatulla nelihaaraliittymällä Mannerheimintiehen.

Kadun eteläpuolelle rakennetaan 2,70 metriä leveä jalkakäytävä ja kadun molemmin puolin 1,40–1,70 metriä leveät yksisuuntaiset pyöräkaistat ajoradan tasoon. Pyöräliikenteen väylien yhteispituus on noin 120 metriä. Ajokaistoja on yksi molempiin suuntiin. Kadun keskellä on ajoratamaalauksin eroteltu nykyinen kiskoalue. Raitioliikenne kadulla on Töölön vaunuhallin toimintaan liittyvää liikennettä.

Toivonkatu suunnitelmapiirustus nro 31612/1 (liite 13)

Toivonkatu on nykyinen kokoojakatu, joka liittyy länsipäässä liikennevalo-ohjatulla nelihaaraliittymällä Mannerheimintiehen ja itäpäässä T-liittymällä Urheilukatuun ja Mäntymäentiehen.

Kadun molemmin puolin rakennetaan 3,50–6,50 metriä leveät
jalkakäytävät. Kadun pohjoispuolelle rakennetaan 1,50 metriä leveä yksisuuntainen pyörätie ja eteläpuolelle 2,00 metriä leveä pyöräkaista. Nämä liittyvät Urheilukadun ja Mäntymäentien itäreunalla kulkevaan nykyiseen pyörätiehen. Pyöräliikenteen väylien yhteispituus on noin 85 metriä. Ajoradan molemmin puolin rakennetaan linja-autojen ajoratapysäkit. Eteläpuoleinen pysäkki säilyy nykyisellä paikallaan. Kadun pohjoispuolelle rakennetaan huoltopysäköintipaikka. Ajokaistoja on kaksi Mannerheimintien suuntaan ja yksi Urheilukadun suuntaan.

Kadun molemmin puolin on nykyiset puukaistat, jotka säilytetään lukuun ottamatta kahta puuta Urheilukadun liittymässä. Kyseiset puut joudutaan poistamaan risteyksen suojatien sijainnin muuttumisen vuoksi. Molempiin puuriveihin istutetaan yksi uusi puu.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31607/1-2 (liite 1), nro 31608/1 (liite 4), nro 31609/1 (liite 6), nro 31610/1 (liite 8) muutettu 13.5.2022, nro 31611/1 (liite 10) ja nro 31612/1 (liite 12). Koostepiirustus on liitteenä 14.

Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat: Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy.

Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 15.12.2021–5.1.2022 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä (Ruusankatu, Savilankatu, Sallinkatu, Eino Leinon katu ja Toivonkatu), kaupungin verkkosivuilla ja Helsingin Uutisissa.

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 15.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 20.4.−4.5.2022 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen on ilmoitettu kirjallisesti Ruusankadun, Savilankadun, Sallinkadun, Eino Leinon kadun ja Toivonkadun kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Suunnitelmista on jätetty neljä muistutusta.

Muistutusten käsittely

Muistutukset on käsitelty erillisessä liitteessä 16.

Sallinkadun katusuunnitelmaa muutettiin muistutusten perusteella lisäämällä kadun pohjoispuolelle neljä köynnöstelinettä pysäköinnin lomaan ja poistamalla kadun pohjoispuolelta yksi pysäköintipaikka.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin
8 810 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 260 000 euroa (alv. 0 %). Ylläpitokustannukset ovat noin 30 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2024 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona koskien Mannerheimintien osuutta, koska vastaanottajia on yli 30. Ruusankadun, Savilankadun, Sallinkadun, Eino Leinon kadun ja Toivonkadun päätös annetaan tiedoksi kirjeellä. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan viranomaisen ilmoitustaululla.

Kaupunkiympäristölautakunta 14.06.2022 § 363

This decision was published on 28.06.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.