Asemakaavan muutos nro 12959, Vartiokylä, Stoan ja Puhoksen alue

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Itäkeskuksen ja Puotinharjun rajalla olevaa keskusta-aluetta, jolle kulttuurikeskus Stoa ja ostoskeskus Puhos muodostavat niin toiminnallisen kuin kaupunkikuvallisen ytimen. Muutosalueeseen kuuluu lisäksi joitakin Stoan ja Puhoksen naapuritontteja, nykyisiä pysäköintialueita, puistokaistaleita, metroradan aluetta sekä alueen katuja.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa muutos nykyistä elinvoimaisemmaksi, vetovoimaisemmaksi, viihtyisämmäksi, toiminnoiltaan monipuolisemmaksi sekä ulkoiselta olemukseltaan ja tunnelmaltaan kaupunkimaisemmaksi kulttuurin ja kaupan alueeksi, jossa myös asutaan. Tärkeänä tavoitteena on myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, johon pyritään niin suunnitelmaratkaisuin kuin vuorovaikutuksen ja osallistamisen menetelmin. Stoan peruskorjauksen ja laajennuksen sekä Puhoksen ostoskeskuksen suunnittelussa ja suunnitelmien vuorovaikuttamisessa on ollut erityisenä tavoitteena asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien tavoittaminen ja kuuleminen ja siten paikallistiedon kerääminen.

Alueelle suunnitellaan kulttuurikeskus Stoan laajennusta ja uutta julkista puistoa sen edustalle sekä uusia asuntoja ja katutason liiketiloja molemmin puolin Puhoksen alkuperäistä ja arkkitehtonisesti arvokkainta rakennusosaa (a-osa). Puhoksen uudemmat, arkkitehtonisesti vähemmän arvokkaat rakennusosat (b- ja c-osat) puretaan uudisrakentamisen ja alkuperäistä tilannetta vastaavan Puhoksen edusaukion rakentamisen mahdollistamiseksi. Osana Puhoksenaukion ennallistamista aukiolle edellytetään rakennettavaksi vesiallas ja suihkulähde. Stoan aukion länsilaitaan rajautuvalle, nykyiselle päiväkotitontille mahdollistetaan asuntoja tai palveluasumista ja kulttuuritoimintoja esimerkiksi yksityisen konserttisalin muodossa. Metroradan ja Korsholmantien välissä olevalle suojaviherkaistaleelle suunnitellaan pysäköintilaitosta, johon sijoittuu myös kaupallisia tiloja. Puhoksen säilyvä rakennusosa sekä Stoa, Matteuksen kirkko ja niiden välissä oleva aukio, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, suojellaan asemakaavalla.

Kaavassa on uutta asuntokerrosalaa noin 48 000 k-m² (alueen voimassa olevissa kaavoissa ei ole lainkaan asuntorakennusoikeutta) ja uutta yleisten rakennusten kerrosalaa 9 500 k-m² . Toimitilakerrosalan määrä vähenee kaavallisesti noin 2 000 k-m² Puhoksen b- ja c-rakennusosien purkamisen vuoksi. Puhoksen uuteen asuinkortteliin ja muihin alueen uudiskortteleihin toisaalta rakennetaan noin 7 000 k-m² täysin uusia liiketiloja. Asukasmäärän lisäys muutosalueella on noin 1 200 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7799), jonka mukaan katuverkko säilyy likimain nykyisellään. Ainoa uusi katu on Kastelholmankuja, joka yhdistää Kastelholmantien ja Turunlinnanpolun. Liikennejärjestelyt sisältävät enimmäkseen tarkistuksia eri liikkumismuodoille varattavaan katutilaan. Jalankulun verkko on jo nykyisellään varsin kattava. Jalankulkuverkossa muutoksia on ylitysjärjestelyissä ja niiden yksityiskohdissa. Pyöräliikenteen osalta tavoitteena on tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt Turunlinnantiellä ja Korsholmantiellä. Turunlinnantien järjestelyjen toteuttaminen yksisuuntaisina edellyttää järjestelyjen toteuttamista myös Olavinlinnantien ja Marjaniementien välisellä osuudella. Joukkoliikenteen järjestelyt säilyvät nykyisellään, tosin pysäkkien sijainteja tarkistetaan vähäisessä määrin. Turunlinnantien katutilan leveys on määritetty siten, että raitiotien toteuttaminen myöhemmin on mahdollista. Autoliikenteen järjestelyt säilyvät suurelta osin entisellään. Kadunvarsipysäköintiä lisätään Turunlinnantien pohjoisreunalla. Palveluiden sisäänkäyntien läheisyyteen varataan inva-pysäköintipaikkoja. Lisäksi liittyvinä hankkeina on esitetty Olavinlinnantien, Korsholmantien ja Kastelholmantien kunnostaminen niiltä osin kuin ne eivät ole asemakaava-alueella. Pysäköintipaikkoja osoitetaan voimassa olevaa pysäköinnin laskentaohjetta vähemmän, perusteena keskeinen sijainti erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä ja kaavan toteutettavuuden parantaminen, noudattaen kaupunginhallituksessa 24.10.2022 hyväksyttyä pysäköintipolitiikkaa.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Itäkeskuksen rooli itäisen Helsingin keskuksena vahvistuu. Yhdyskuntarakenne tiivistyy olevan palvelukeskittymän ytimessä ja erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupallisten palveluiden määrä säilyy Puhoksen osittaisesta purkamisesta huolimatta runsaana, ja kulttuurikeskus Stoan tarjoamien julkisten palveluiden määrää ja laatua voidaan kasvattaa merkittävästi. Suojelumääräyksillä ja muilla kaavaratkaisuilla turvataan arvokkaimpien rakennusten ja kaupunkitilojen säilyminen, ja tiivistävä rakentaminen tehdään alueen ominaispiirteet huomioiden kaupunkikuvallisen ilmeen muuttuessa samalla kaupunkimaisemmaksi. Alue on jo nykytilanteessa tärkeä kohtauspaikka eri väestöryhmien kesken. Kaavaratkaisulla pyritään vahvistamaan tätä merkitystä ja lisäämään mahdollisuuksia ihmisille ja yhteisöille monipuoliseen sosiaaliseen toimintaan alueen yksityisissä, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa ja palveluissa. Stoan kehittyvät ja laajenevat palvelut ja tilat luovat hyvät edellytykset hyvinvoinnin lisääntymiseen muiden ryhmien ohella erityisesti lapsille ja perheille. Leikkimiseen ja rauhoittumiseen soveltuvien tilojen tarjoaminen, niin sisällä kuin ulkona, vahvistavat lasten viihtyvyyttä.

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa valtuustokauden 2025–2029 kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista erityisesti siten, että, että Itäkeskuksen aluetta kehitetään kunnianhimoisesti idän keskuksena, nykyistä kaupunkirakennetta ja sen toimintoja sekä viihtyisyyttä ja vetovoimaa vahvistaen. Alueen monipuoliset toiminnot ja uusi asuminen tukevat kaupunkilaisten elämänpolkua. Täydennysrakentamista toteutetaan tukeutuen joukkoliikenteeseen, alueen luonne ja omaleimaisuus säilyttäen sekä uudisrakentamisen laadukasta arkkitehtuuria edistäen eikä luontoalueille osoiteta rakentamista.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 18.5.2021 hyväksyä liitteen nro 4 mukaiset 11.5.2021 päivätyt Stoan ja Puhoksenalueen suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavan muutosten ja alueen muun jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 12.4.2022 hyväksyä liitteen nro 4 mukaiset 29.3.2022 päivätyt Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 25.3.2025 ja lautakunta päätti 1.4.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tämän lisäksi kaupunkiympäristölautakunta esitti, että Puhoksen jatkosuunnittelussa otetaan tarkasti huomioon ostoskeskuksen alkuperäisen osan arkkitehtuurin säilyttäminen mahdollisimman huolellisesti ja keskusaukiolla olleen ja nykyisin kannella peitetyn suihkulähteen palauttaminen alkuperäiseen tilaansa.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualueeseen kuuluu Stoanaukion ympärille ryhmittyneet tontit, ostoskeskus Puhoksen tontti, Puhoksen ja Turunlinnantien välissä oleva pysäköintialue ja puistikko, pieni pala nykyistä viheraluetta Puhoksen luoteispuolella sekä Kastelholmantien pohjoispuolella, Turunlinnantie välillä Olavinlinnantie–Kehä I ja muut aluetta rajaavat kadut sekä lähinnä metroradalle varattu alue Korsholmantien ja Kehä I:n välissä. Alue muodostaa tiiviin kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen kokonaisuuden 60-vuotisesta suunnitteluhistoriasta ja kirjavalta, paikoin jopa sekavalta näyttävästä nykytilanteesta huolimatta. Sekasotkuisuutta alueelle aiheuttavat mm. julkisessa käytössä olevan ympäristön yleinen heikko kunto ja vajavainen ylläpito (vuonna 2019 remontoitua Stoanaukiota lukuun ottamatta), rapistumaan päässeet rakennukset (kuten Puhos) ja ortodoksiseurakunnan kesken jäänyt rakennusprojekti, jonka purkaminen käynnistyi pitkän rauniotilanteen ja hiljaiselon jälkeen talvella 2025.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1961–2020.

Helsingin kaupunki omistaa alueet lukuun ottamatta Matteuksen kirkon tonttia (nykyinen tontti 45068/2).

Kaavaratkaisu on tehty sekä kaupungin aloitteesta että hakemusten johdosta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (02/25);

Katujen ja liikennealueiden kustannukset sisältävät liikennesuunnitelman mukaisten rakentamistöiden kustannukset. Kustannus sisältää niiden pohjanvahvistukset.

Johtosiirtojen kustannukset jakautuvat seuraavasti; vesihuolto 3,5 milj. euroa, tulvaviemärit 1,7 milj. euroa, kaukolämpö 0,1 milj. euroa, sähkö 5 000 euroa, tietoliikenne 0,2 milj. euroa, kaasu 0,1 milj. euroa.

Puistot ja viheralueet pitää sisällään julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman mukaisten töiden kustannusarvion.

Taitorakenteet pitää sisällään Hansakujan jalankulkusillan uusimisen alustavan kustannuksen.

Uusien teknisten huollon verkostojen rakentamisen kustannukset ovat 1,7 milj. euroa ja ne kohdistuvat verkostojen haltijoille. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti; vesihuolto 0,7 milj. euroa, kaukolämpö 0,3 milj. euroa, sähkö 0,3 milj. euroa ja tietoliikenne 0,4 milj. euroa.

Kustannusarvio ei sisällä raitiotien rakentamista. Liikenteen väliaikaisjärjestelyt eivät myöskään sisälly kustannusarvioon.

Kaava mahdollistaa myös Stoan laajennuksen. Kustannusarvio ei sisällä laajennuksen kustannusta.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 25–30 milj. euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 15.4.–19.5.2025

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 25.3.2025 ja lautakunta päätti 1.4.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje. Muistutuksessa ja kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Kastelholmantien ylityspaikkaan ja lintujen pesäpaikkoihin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa olevat huomautukset kohdistuivat vesi- ja jätehuoltoon

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Sosiaali- terveys- ja pelastustoimiala, HSL Helsingin seudun liikenne.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaupunkiympäristölautakunnan 1.4.2025 tekemän päätöksen yhteydessä esittämän vastaehdotuksen johdosta kaavamääräyksiin ja asemakaavan liitteisiin on tehty muutoksia.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.