Asemakaavan muutos nro 12859, Malmi, Pikitehtaankorttelit 2

HEL 2022-011133
More recent handlings
This is a motion

V 21.5.2025, Malmin Pikitehtaankorttelit 2:n asemakaavan muutos (nro 12859) (sisältää liikennesuunnitelman)

Helsinki City Board

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38085 tontin 9, korttelin 38097 ja 38210 sekä puisto- ja katualueiden 13.6.2023 päivätyn ja 5.12.2023 muutetun asemakaavan muutoksen piirustuksen numero 12859 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Pikitehtaankortteleiksi nimettyä aluetta, joka sijaitsee Ala-Malmilla, Malmin keskustan ja Malminkentän välillä. Pikitehtaankorttelit 2 -kaava-alue jatkaa ja täydentää aiemmin tehdyn, Teerisuontien ja Tullivuorentien pohjoispuolelle sijoittuvan Pikitehtaankortteleiden ensimmäisen asemakaava-alueen suunnitteluratkaisuja. Pikitehtaankortteleiden ensimmäinen asemakaava (Link leads to external service) on tullut voimaan 7.4.2023.

Kaavaratkaisu mahdollistaa lisärakentamisen ja alueen kehittämisen nykyistä korttelirakennetta täydentäen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen nykyisten rakennusten säilyttäminen. Uudella asuinrakentamisella ympäristön eriluonteiset korttelit liitetään toisiinsa niin, että kokonaisuudesta muodostuu korkeatasoista kaupunkiympäristöä. Osaan nykyisistä rakennuksista on osoitettu mahdollisuus lisäkerrosten rakentamiseen. Tavoitteena on moni-ilmeinen ja asuntojakaumaltaan monipuolinen, joukkoliikenteeseen tukeutuva asuinalue palveluineen. Uudisrakennusten kerroslukumäärä vaihtelee 2½ - 10 kerroksen välillä.

Pikitehtaankortteleilla on tulevassa kaupunkirakenteessa keskeinen asema sen yhdistäessä Malmin keskustan Malminkentän alueeseen. Asemakaavassa osoitetaan myös alueen läpi kulkevan Viikin‒Malmin pikaraitiotien linjaus Vilppulantietä Vanhanradanaukiolle. Pysäköinti alueella sijoitetaan pääosin keskitetysti pysäköintilaitoksiin.

Kaavaehdotuksessa kerrosalaa on yhteensä 64 800 k-m². Kerrosala lisääntyy nykyisistä asemakaavoista 24 940 k-m². Asuinkerrosalan lisäys on 25 340 k-m² ja liike- ja toimitilakerrosalan 1 200 k-m². Julkisten rakennusten kerrosala vähenee 1 600 k-m². Asuintonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,31. Asukasmäärän lisäys on noin 600 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7446).

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se eheyttää kaupunkirakennetta ja mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen sekä uusien asuntojen rakentamisen olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden äärelle.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että edistetään sujuvasti ja kestävillä liikkumismuodoilla saavutettavaa asuntotuotantoa. Segregaatiokehitystä ehkäistään toteuttamalla laadukasta asumisen ympäristöä. Kaava toteuttaa osaltaan Helsingin yleiskaavan tavoitetta pikaraitiotieverkostoon tukeutuvasta kaupunkirakenteesta. Malmi on yksi kolmesta Helsingin kaupunkiuudistusalueesta. Pikitehtaankortteleiden alue tukee osaltaan hankkeen tavoitteita.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue lähiympäristöineen on vaihtelevaa kaupunkiympäristöä, jossa eri ikäiset asuinalueet lomittuvat Ormuspellon pienteollisuusalueeseen. 1970-luvun loppupuolelle asti alue oli rakentamatonta viljelyaluetta. Alueen rakennukset on rakennettu 1980-luvulla osana Malmin aluekeskuksen kokonaisuutta. Alueen rakennusten kerrosluku vaihtelee kahden ja kuuden välillä. Alueen koillisreunassa kulkee Teerisuontie ja Tullivuorentie. Katujen ympäristö on nykyisin kaupunkikuvallisesti jäsentymätöntä aluetta, jonka ilmettä hallitsevat autoliikenne, laajat katu- ja pysäköintialueet sekä rakentamattomat tontit.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964 - 2023.

Helsingin kaupunki omistaa maan. Nykyisten, voimassa olevien asemakaavojen mukaiset tontit on vuokrattu. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu nykyisten tonttien vuokralaisten kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Esirakentaminen (yleiset alueet)
1 milj. euroa
 
Katualueet ja muut yleiset alueet
5 milj. euroa
 
Yhteensä
6 milj. euroa
 

Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 20 miljoonaa euroa. Rakennusoikeuden arvo on laskettu käyttäen AM-ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 31.7. - 29.8.2023

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 13.6.2023 ja lautakunta päätti 20.6.2023 asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen huomioimiseen.

Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Pekanraitin ympäristön puiden huomioimiseen sekä jalankulkuun korttelin 38097 läpi.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen vesihuollon ja liikenteen järjestelyihin, meluntorjuntaan, hulevesien hallintaan sekä asemakaavan ilmastovaikutuksiin.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen toiseksi viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen liittyneen toteuttamissopimusmenettelyn sijasta kaupunkiympäristön toimialan tontit-yksikössä on siirrytty tontin varausmenettelyyn, joka ei ole riippuvainen kaavan hyväksymisestä. Kaupunginhallitus päättää aikanaan tontin varaamisesta.

Presenter information

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Ask for more info

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045

anna.villeneuve@hel.fi