Asemakaavan muutos, nro 12969, Pukinmäki, Pukinmäenranta, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu merkittävä määrä uutta asuinrakentamista Pukinmäen länsiosaan vetovoimaiseen sijaintiin Vantaanjoen varrelle. Kehä I:n kupeeseen on osoitettu uutta toimitilaa. Vantaanjoen ylitse on osoitettu kaksi uutta kävelyn ja pyöräilyn siltaa. Pääosin kaupungin maalle sijoittuvan kokonaisuuden osaksi liittyy yksityisen maanomistajan hakemus asemakaavan muuttamiseksi.

Uusi rakentaminen on sijoitettu pääosin Pukinmäenkaaren itäpuolelle ja osin etelässä ja pohjoisessa länsipuolelle. Alue jaksottuu kolmeen osaan: etelässä on kerrostaloja ja toimitilaa, keskiosassa pien- ja kerrostaloja, ja pohjoisessa kerros- ja pientaloja sekä uusi päiväkoti. Alueelta puretaan Heka Oy:n tontin pienkerrostalot ja suurin osa K.A. Weiste Oy:n tontin rakennuksista.

Vantaanjoen varteen on jätetty laaja virkistysalue, jonne sijoittuu mm. viljelypalstoja, uimapaikka, matonpesupaikka sekä minigolfkenttä. Alueen itäosassa on säästetty alueen olemassa olevat metsäiset kukkulat.

Uutta asuinkerrosalaa tulee 125 085 k-m², josta kerrostaloja on 109 100 k-m² ja pientaloja 15 985 k-m². Uutta toimitilakerrosalaa tulee 15 920 k-m², josta liiketiloja on 12 100 k-m² ja teollisuutta 3 820 k-m². Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 3 900 k-m². Asemakaava-alueella on voimassa olevissa asemakaavoissa rakennusoikeutta yhteensä 52 783 k-m², josta asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialueella 7 600 k-m², liikerakennusten korttelialueella 700 k-m², teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella 15 164 k-m², autopaikkojen korttelialueella 16 677 k-m² ja kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueella 13 342 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 2 930 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 85 uutta työpaikkaa.

Asemakaavan laatimisen tavoitteena on luoda uusi viihtyisä asuinalue Pukinmäen länsiosaan maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti, virkistyksellisesti ja luontoarvoiltaan merkittävän Vantaanjoen varteen, joka ympäristöineen on ainutlaatuinen osa Helsingin kaupunkirakennetta ja maisemaa sekä vahva asumisen vetovoimatekijä. Asemakaavassa mahdollistetaan kerrostalopainotteisen asumisen rinnalla asumismuotoja ja sosiaalista rakennetta tasapainottavaa pientaloasumista. Kaava-alueen eteläosaan tutkitaan liike- ja toimitilojen sijoittamista näkyvälle paikalle Kehä I:n liittymän viereen. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on sopeuttaa uusi rakentaminen Vantaanjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan sekä huomioida alueen luontoarvot mukaan lukien Vantaanjoen Natura-alue. Suunnittelualueen metsäiset kukkulat säilytetään nykyisessä käytössä virkistysalueina.

Liikennesuunnittelun lähtökohtana on mahdollistaa turvallinen ja sujuva liikkuminen alueen uusille asukkaille ja muille käyttäjille. Pukinmäenkaari säilyy jatkossakin pääkatuna, jossa autoliikenteen sujuvuus ja jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus turvataan. Tonttikaduille luodaan jalankulkijalähtöistä viihtyisää katuympäristöä, jossa autoilijoiden nopeudet pyritään pitämään maltillisina rakenteellisin keinoin. Uudelta alueelta luodaan sujuvat yhteydet Pukinmäen keskustaan huomioiden erityisesti jalankulku ja pyöräliikenne. Asemakaavassa mahdollistetaan alueen kautta itä-länsi-suunnassa kulkevan pyöräilybaanan toteuttaminen, ja jätetään tilaa myöhemmin tulevaisuudessa mahdollisesti rakentuvalle Jokeri 2 ­joukkoliikenneyhteydelle. Asemakaavassa ei tässä vaiheessa osoiteta raitiotien toteutumisen mahdollistavaa uutta raitiotiesiltaa. Kehä I:n vierellä tutkitaan liikennejärjestelyjä sekä melusuojauksen parantamista.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Helsingin kaupunki mahdollistaa kaupungissa olemassa oleviin alueisiin tukeutuvaa täydennysrakentamista. Suunnitelma parantaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä suunnittelualueella ja laajemmin kaupunginosien välillä sekä mahdollistaa uusien joukkoliikenteen reittien luomisen kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, kuinka Vantaanjoen avoimeen maisematilaan sijoittuva uusi rakentaminen saadaan sopeutettua alueen maisema- ja luontoarvoja kunnioittaen.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7641). Asemakaavan liikennesuunnitelmassa Pukinmäenkaari on alueen läpi kulkeva pääkatu. Jo nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu yhteys Jokipellontieltä Pukinmäenkaarelle alueen eteläosassa on liikennesuunnitelmassa osoitettu yhteydeksi kaikille kulkumuodoille. Jokipellontien katuluokka muuttuu yhteyden avaamisen myötä tonttikadusta paikalliseksi kokoojakaduksi. Pukinmäenrannan alueelle on osoitettu yhdeksän uutta tonttikatua, ja olemassa olevaa Pieksupolkua on jatkettu pohjoiseen palvelemaan alueen koillispuolisten koulun ja päiväkodin turvallista huolto- ja saattoliikennettä.

Pinta-alaltaan laajan kaava-alueen arvioidaan toteutuvan vaiheittain noin kymmenen vuoden ajanjaksolla. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan alustavan vaiheistustarkastelun perusteella toteuttaa eteläosan toimitilatontit ja Pukinmäenkaaren länsipuoliset asuinkerrostalokorttelit sekä K.A. Weiste Oy:n kortteli. Samalla on mahdollista aloittaa Pukinmäenkaaren rakentaminen jaksoittain sekä Heka Oy:n olemassa olevien asuinrakennusten purkuprosessi. Toisessa päävaiheessa voidaan toteuttaa kaava-alueen pohjoisosan kerrostalokorttelit sekä alueen keskiosan hulevesien hallinnan alueet ja mahdollinen maalämpökenttä. Kolmannessa päävaiheessa toteutettaisiin alueen keskiosan pientalot sekä eteläosan Pukinmäenkaaren itäpuoliset kerrostalokorttelit, ja neljännessä joen ylittävät uudet sillat sekä Pukinmäenkaaren länsipuoliset pientalot.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se mahdollistaa merkittävän määrän uutta asumista Pukinmäen alueella monipuolistaen asuntotarjontaa. Uusi asuminen, palvelut ja kehittyvät virkistysalueet lisäävät toimintamahdollisuuksia eri väestöryhmille. Alueen pohjoisosassa olemassa olevien Heka Oy:n vuokratalojen asukkaille tarjotaan uutta kaupungin vuokra-asuntoa muusta asuntokannasta. Liikenteen määrät lisääntyvät alueella jonkin verran. Avoimen peltopinta-alan määrä pienenee ja luontoalueiden kuluminen on todennäköisempää asukasmäärän kasvaessa, mitä on lievennetty virkistysalueiden reittiverkoston ja kulunohjauksen suunnittelulla. Kaavaratkaisulla ei ole selvityksen mukaan merkittäviä vaikutuksia Vantaanjoen Natura-alueeseen. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että Pukinmäenrantaan syntyy viihtyisää ja luonnonläheistä asumista, joka tarjoaa uusia ja monipuolisia lähipalveluja parantuvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä alueen luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Kaavaratkaisu luo asumisen vaihtoehtoja monipuolistavaa uutta pientaloasumista sekä uusia toimintamahdollisuuksia yritystoiminnalle.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.3.2022 (175 §) Pukinmäen täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet, jotka koskevat myös Pukinmäenrannan asemakaavan suunnittelualuetta.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on suurimmalta osin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta, joka sijoittuu Pukinmäen asuinalueen länsipuolelle Vantaanjoen itärannalla.

Alueen pohjoisosassa on Helsingin kaupungin asuntojen (Heka Oy) kerrostalotontti pysäköinteineen osoitteessa Pukinkuja 2. Hekan kiinteistön rakennukset ovat pääosin kaksi- ja kolmekerroksisia hissittömiä pienkerrostaloja, joihin liittyy yksikerroksisia varastorakennuksia. Kiinteistön pysäköinti on asuintontin ja Pukinmäenkaaren välissä maantasopaikoituksena.

Alueen keskellä on K.A. Weiste Oy:n omistama, joulukoristetehtaana toimiva pienteollisuuskiinteistö osoitteessa Kalle Weisteen katu 4. Weisteen tontin rakennuskanta on ilmeeltään monimuotoista, ja se on toteutunut pitkän ajan kuluessa, kun teollisuuskiinteistöä on laajennettu vaiheittain. Tontille sijoittuu asemakaavassa suojeltu vanha puinen maatilan/huvilan päärakennus.

Alueen eteläosassa on pikaruokaravintola, polttoaineen jakeluasema sekä minigolfkenttä. Alueen keski- ja pohjoisosiin Vantaanjoen avoimeen pelto- ja niittymaisemaan sijoittuu uimapaikka, beach volley ­kenttä, ulkokuntoilupaikka, grillipaikka, matonpesupaikka sekä viljelypalsta-alue.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat 9971 (vuodelta 1993), 9358 (vuodelta 1988), 8387 (vuodelta 1981), 8270 (vuodelta 1981), 7700 (vuodelta 1978), 7580 (vuodelta 1977), 7538 (vuodelta 1977), 5656 (vuodelta 1968), 12190 (vuodelta 2015), 12072 (vuodelta 2013), 10402 (vuodelta 1997) ja 10307 (vuodelta 2002).

Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa alue on merkitty puistoalueeksi, lähivirkistysalueeksi, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, suojaviheralueeksi, maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi, vesialueeksi, asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi, pysäköimisalueeksi, yleiseksi pysäköintialueeksi, jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, kauttakulku- tai sisäänajotieksi sekä katualueeksi.

Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan suunnittelualueen tonteista ja yleisistä alueista. Yksi alueen keskiosaan sijoittuvista tonteista on yksityisomistuksessa. Alueen eteläosaan sijoittuu valtion omistamaa tiealuetta.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia esirakentamisesta, uusista katu- ja liikennejärjestelyistä, puisto- ja viheralueiden rakentamisesta, julkisesta palvelurakentamisesta, taitorakenteista (sillat), meluesteiden rakentamisesta ja johtosiirroista.

Uusien kunnallisteknisten verkostojen kustannukset kohdistuvat lähtökohtaisesti verkostojen haltijoille ja niiden tarkempi kustannusjako neuvotellaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia yhteensä noin 85 miljoonaa euroa (alv 0 %).

Investointikustannukset:

• Esirakentaminen 29 800 000 euroa
• Johtosiirrot 33 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 16 800 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 12 300 000 euroa
• Taitorakenteet 6 500 000 euroa
• Julkiset palvelurakennukset 15 600 000 euroa
• Meluesteet 4 200 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 85 200 000 euroa.

Muut kustannukset:

• Vesihuoltoverkosto 8 300 000 euroa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 850 000 euroa
• Sähköverkosto 5 100 000 euroa
• Televerkosto 200 000 euroa

Muut kustannukset yhteensä 14 500 000 euroa.

Tulovaikutukset

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden noin 75 miljoonaa euroa (alv 0 %), sisältäen arvioidut maankäyttökorvaukset. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 25.2.2025. Lautakunta päätti 4.3.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Lautakunta hyväksyi samalla seuraavat jatkosuunnittelua ohjaavat evästykset:

• Jatkosuunnittelussa ja alueen toteutuksen vaiheistuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että meluaita toteutetaan etupainotteisesti, jotta meluntorjunnasta on huolehdittu jo ensimmäisten kohteiden valmistuessa.
• Jatkosuunnittelussa harkitaan Weisteen alueen vanhimman teollisuusrakennuksen säilyttämisen edistämistä.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 24.3.–24.4.2025.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 54 kappaletta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uuden rakentamisen tarpeeseen, määrään, sijoittumiseen ja mittakaavaan, alueen pohjoisosan rakentamisen mittakaavaan, Pukinkuja 2:n rakennusten purkamiseen, uuden rakentamisen tyyliin ja laatuun, asuntojakaumaan ja hallintamuotoihin, K.A. Weiste Oy:n tontin rakentamiseen, maisema-, virkistys- ja luontoarvoihin, viher- ja ekologisiin verkostoihin, metsäalueiden käyttöpaineeseen ja reitteihin, ilmastonmuutokseen, liikenteen määriin ja katuverkkoon, kävelyn ja pyöräilyn reitteihin, pysäköintiin ja huoltoliikenteeseen, liikenteen vaikutusten arviointiin, Malminbaanaan ja uusiin siltoihin, Raidejokeri 2:een, julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, virkistyspalveluihin, ympäristöhäiriöihin, alueen toteuttamiseen, nimistöön sekä vuorovaikutukseen ja aineiston tarkkuuteen.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavaselostusta ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia on täydennetty kaava-alueen pohjoisosan rakentamisen sekä Pukinkuja 2:n rakennusten purkamisen osalta. Alueen koilliskulman korttelissa 37071 rakennusaloja on siirretty korttelin länsilaitaan kauemmas olemassa olevista pientaloista, rakennusoikeutta on pienennetty ja korttelin itälaitaan on lisätty puin ja pensain istutettava alueen osa. Lukukirjankadulle on lisätty kaavakarttaan havainnekuvissa esitetty puurivi uusien rakennusten ja olemassa olevien pientalotonttien väliselle katualueelle, ja viereisessä korttelissa rakennusten madallettua räystäslinjaa koskeva määräys on muutettu koskemaan koko korttelia 37070. AR-korttelien Pukinmäenkaaren puolelle merkittyä aukiomaisesti käsiteltävää alueen osaa kortteleissa 37225–37227 on levennetty, ja vastaava merkintä on lisätty myös kortteliin 37220. K.A. Weiste Oy:n tontille on merkitty pysäköintilaitoksen osalta vesikaton ylin sallittu korkeusasema. Alueen keskiosaan Pukinmäen rantapuiston laitaan sijoittuvaa LP-aluetta on levennetty pohjois-etelä-suunnassa niin, että pysäköintipaikkojen väliin jää enemmän tilaa istutuksille. Kaava-alueen kaakkoisosaan on lisätty kaavakarttaan olemassa oleva kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteys. Lisäksi Lasipallonkujan nimeksi on vaihdettu Latvatähdenkuja (Toppstjärnegränden). Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui neljä kirjettä. Kirjeissä esitetyt huomautukset kohdistuivat kaava-alueen pohjoisosan rakentamiseen, Pukinkuja 2:n purkamisen näkymiseen kaava-aineistossa, Kaarisillan rakentamiseen sekä nimistöön.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavaselostusta ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia on täydennetty kaava-alueen pohjoisosan rakentamisen sekä Pukinkuja 2:n rakennusten purkamisen osalta. Alueen koilliskulman korttelissa 37071 rakennusaloja on siirretty korttelin länsilaitaan kauemmas olemassa olevista pientaloista, rakennusoikeutta on pienennetty ja korttelin itälaitaan on lisätty puin ja pensain istutettava alueen osa. Lisäksi Lasipallonkujan nimeksi on vaihdettu Latvatähdenkuja (Toppstjärnegränden). Vastineet kirjeisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä, Telia Finland Oyj:ltä, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Säteilyturvakeskukselta (STUK) ja kaupunginmuseolta. Pelastuslaitos ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, K.A. Weiste Oy:n tontin rakentamiseen, uusiin siltoihin, luonnonsuojeluun, arkeologiseen kulttuuriperintöön, liikenteeseen, meluun, tärinään ja runkomeluun, kaupallisiin palveluihin, sähköverkkoihin ja kemikaaliturvallisuuteen, vesihuoltoon, telekaapeleihin ja kierrätykseen.

Lausunnot on otettu huomioon siten, että VL-2-alueen määräykseen on lisätty tieto alueen luontoarvoista, mahdollisen tulevan raitiotien vaikutus on päivitetty kaavakartassa alueen pohjoisosan rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksiin sekä kaavakartan määräyksiin, tärinää koskevia määräyksiä on selkeytetty, alueen eteläosassa päivittäistavarakaupalle sallitun rakentamisen määrää on pienennetty, maanalaista johtoa varatun alueen osaa on levennetty alueen luoteisosassa ja selostusta täydennetty putkien rakentamiselle aiheuttamien rajoitteiden osalta, Närepuistossa sijaitsevan muinaisjäännöksen rajaus on päivitetty, olemassa olevalle Kehä I:n meluesteelle on osoitettu tavoitteellinen korkeus, ja lisäksi asemakaavan havainnekuvaa ja selostusta on päivitetty pohjoisosan kierrätyspisteen järjestelyjen osalta. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Alueen suunnittelija esitteli laadittua asemakaavaehdotusta Pukinmäen VPK ry:n tiloissa Pukinmäki-seuran järjestämässä tilaisuudessa 9.4.2025.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti 18.11.2025 kaupunginhallitukselle 25.2.2025 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12969 hyväksymistä. Asemakaavoituspalvelu on lautakunnan päätöksen jälkeen tarkistanut asemakaavan ja esittänyt seuraavia tarkennuksia:

• Kaupunkimittauspalvelujen pyynnöstä korttelissa 37229 KM-1-korttelialueella sekä korttelissa 37230 TY-korttelialueella ohjeelliset tontin rajat on poistettu, jotta korttelialueille osoitettu rakennusoikeus kohdentuu yksiselitteisesti koko korttelialueella käytettäväksi. Korttelialueet voidaan jakaa normaalisti tontteihin halutulla tavalla asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
• Tehdyn muutoksen myötä korttelien tonttien numerointi muuttuuniin, että korttelissa 37229 poistuu numeroinnista tontti nro 5 ja korttelissa 37230 tontti nro 3.
• Uudenmaan ELY-keskuksen (nykyinen Lupa- ja valvontavirasto) pyynnöstä VL-2-alueen merkintään on lisätty tieto siitä, että osa alueesta on määritelty liito-oravan ydinalueeksi, ja että alueella sijaitsee luonnonsuojelulain ja luonnonsuojeluasetuksen tarkoittama suojeltu luontotyyppi, Närepuiston pähkinäpensaikko. Samalla VL-2-alueen nimeksi on muutettu VL-2/s, ja merkintään on lisätty määräys, että alueella ei saa suorittaa liito-oravan elinympäristöä taipähkinäpensaikkoa hävittäviä tai heikentäviä toimenpiteitä. Pääkäyttötarkoitusmerkintä VL-2/s on rajattu koskemaan vain Närepuiston aluetta, jossa kyseisiä luontoarvoja on.
• Sinimetsän metsäisen alueen pääkäyttötarkoitusmerkinnäksi on päivitetty VL-3, joka on sisällöltään identtinen kaavassa aluetta aiemmin koskeneen merkinnän VL-2 kanssa.

Tehdyt tarkennukset eivät vaikuta asemakaavan muutosehdotuksen sisältöön.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu 17.4.2026.

Käsitellessään asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi seuraavan evästyksen:

Reunametsän uusien ulkoilureittien rakentaminen tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa jo olemassa olevien käytetyimpien reittien kohdalle, jotta kuluminen pysyisi minimissään eikä rakennettaisi päällekkäisiä reittejä.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

This decision was published on 09.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §