Asemakaavan muutos nro 13002, Suutarila, Siltakyläntie 9 ja Siltakyläntie 11

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Tarkoituksena on kehittää Suutarilan palvelutiloja ja lisätä alueelle asuinrakentamista. Osoitteessa Siltakyläntie 9 suunnitellaan Siltamäen ala-asteen tontille (40094/2) nykyistä suurempia koulu- ja päiväkotitiloja noin 650 oppilaalle ja noin 45 päiväkotilapselle. Rakennusoikeutta lisätään ja mahdollistetaan kolmekerroksinen rakentaminen. Osoitteessa Siltakyläntie 11 suunnitellaan tontin 40094/14 jakamista, rakennusoikeuden nostamista ja uusien 2–2 1/2-kerroksisten asuinrakennusten rakentamista nykyisen palvelutalon ja koulutontin väliin muodostettavalle uudelle tontille. Palvelutalotoiminta alueella jatkuu.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 1 700 k-m². Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 4 120 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa on sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS) kerrosalaa 2400 k-m² ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella (YL) kerrosalaa on 4000 k-m². YS-korttelialueella toimii palvelutalo ja YL-korttelialueella koulu. Asukasmäärän lisäys on noin 40 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 70 uutta työpaikkaa.

Koulutontilla tarvitaan kaavamuutosta, jotta Suutarilan peruskoulu- ja varhaiskasvatustiloja voidaan palveluverkkosuunnitelmien mukaisesti kehittää. Palvelutiloja kehitetään 2021 tehtyyn palvelutilaverkkotarkasteluun sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan ja lautakunnan suomenkielisen jaoston 3.5.2022, 10.5.2022 ja 16.6.2026 tekemiin päätöksiin perustuen. Päätökset koskevat kahden yhtenäisen peruskoulun muodostamista Suutarilaan. Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista kyllin suurta koulu-päiväkotirakennusta eikä asumista.

Kaavaratkaisun on haluttu mahdollistavan koulu-päiväkotirakennuksen toteuttaminen vaihtoehtoisesti kahdella tapaa: joko nykyistä koulurakennusta laajentamalla tai purkamalla nykyinen rakennus ja rakentamalla uusi suurempi. Oppilaiden pihat toteutetaan liikennemelulta suojaan. Olevaa puustoa säilytetään erityisesti tontin pohjoisosalla. Riittävien pihatilojen saamiseksi koulutontin enimmäiskerrosmääräksi on merkitty kolme nykyisen kahden kerroksen sijaan. Siltakyläntie 11:ssä tavoitteena on sijoittaa alueelle nykyisen palvelutalon lisäksi uusia kaksi- ja kolmikerroksisia asuinkerrostaloja ja nostaa tontin tehokkuutta. Siltakyläntie 11:sta on 2022 purettu Sillanpirtti-hoitolaitos ja uusi palveluasumisyksikkö on 2023 valmistunut lähemmäs Pallomäentietä, jolloin osa tontista on jäänyt vajaakäyttöiseksi. Paikka soveltuu hyvin asumiselle ja kaavaratkaisun lähiympäristöön sopeutuva asuinrakentaminen tarjoaa uusia asumismahdollisuuksia Siltamäen alueelle.

Tavoitteena on sovittaa uudisrakentaminen Siltakyläntien katumaisemaan ja lähiympäristön asuinalueisiin. Ympäristöhäiriöiltä suojatun terveellisen ja turvallisen elinympäristön jatkosuunnittelulle tulee luoda edellytykset.

Alueen liikennesuunnittelun lähtökohtana on mahdollistaa turvallinen ja sujuva liikkuminen alueen uusille asukkaille ja muille käyttäjille. Siltakyläntie säilyy jatkossakin paikallisena kokoojakatuna, jolla autoliikenteen sujuvuus ja jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus on tavoitteena turvata. Nopeusrajoitusmuutokset koulujen lähikaduilla on osittain toteutettu koko kaupungin osalta.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan nykyistä suuremman koulurakennuksen ja uusien asuinrakennusten sijoittaminen pientalonaapurustoon. Kaavamääräyksillä on esimerkiksi ohjattu uudisrakentamisen etäisyyksiä naapuritonteista ja tärkeän puuston säilyttämistä.

Valmistelun aikana keskustelua on herättänyt pääasiassa kasvatuksen ja koulutuksen palveluverkon muutokset ja uudisrakentamisen tapa.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8217). Liikennesuunnitelmassa esitetään koulun tontille johtavat ajoliittymät, jotka palvelevat huoltoa, oppilaskuljetuksia sekä henkilökunnan pysäköintiä. Suunnitelmassa esitetään myös Siltakyläntien koulun puolelle katua rakennettavat pysäköintitaskut, jotka palvelevat koulun saattoliikennettä päivisin ja harrastustoimintaa iltaisin. Kalainpolulta Siltakyläntien ylitse johtava suojatie muutetaan kavennetuksi suojatieksi, jolla toisella kaistalla on väistämisvelvollisuus. Näin saadaan suojatie paremmin huomioitavaksi ja ajonopeuksia laskettua.

Kaavan toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Suutarilan perusopetus- ja varhaiskasvatuspalveluita voidaan suunnitellun mukaisesti kehittää ja alueen asumiskäyttö mahdollistuu. Alueelle voidaan rakentaa nykyistä laajemmat koulu- ja päiväkotitilat. Koulutontin käyttötarkoitus on kaavaratkaisussa joustava: yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) voidaan tarvittaessa sijoittaa muita julkisia palveluja. Kaavan vaikutuksia on kuitenkin arvioitu todennäköisen koulu- ja esikoulukäytön mukaan. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista seuraavasti:

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja päätökset:

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue sijoittuu Siltamäen kerrostaloalueen eteläpuolelle. Pallomäen pientaloalue ja Kauriinpuisto erottavat kaava-alueen Siltamäen kerrostaloalueesta. Muuten lähiympäristön rakennuskanta muodostuu pientaloista. 1970-luvulla rakennettu Siltamäen kerrostaloalue on maisemallisesti merkittävä ja edustava esimerkki aikansa lähiösuunnitteluideologiasta. Siltamäen rakennuskanta on varhaisempaa pientalorakentamista lukuun ottamatta leimallisesti 1970- ja 1980-luvun rakentamista.

Kaava-alue käsittää kaksi tonttia ja osia Siltakyläntien ja Pallomäentien kaduista sekä Kalainpolun katualueen. Siltakyläntie on vanha tielinjaus.

Siltakyläntie 9:

Tontilla toimii samassa rakennuksessa Siltamäen ala-asteen koulu 1–6 vuosiluokkineen sekä yksityinen päiväkoti. Koulussa on noin 320 oppilasta ja henkilökuntaa noin 40. Pääosin kaksikerroksisen rakennuksen kerrosala on 3 190 k-m².

Rakennus on valmistunut 1986 ja sen on suunnitellut arkkitehti Aarne von Boehm. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Siltamäen ala-aste, Rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy, 14.3.2025). Selvityksessä todetaan ajalleen tyypillisen koulu-päiväkotirakennuksen edustavan hillittyä tulkintaa ajan koulu- ja monitoimirakennuksissa suositusta kansainvälisestä postmodernista arkkitehtuurista. Selvityksen mukaan rakennus on säilynyt hyvin lähellä alkuperäisasuaan.

Pihatoimintoja on sekä rakennuksen eteläisellä Siltakyläntien puoleisella tontin osalla että rakennuksen pohjois- ja länsipuolella. Aidattu päiväkodin piha sijoittuu Siltakyläntien puolelle. Tontilla on kaksi hiekkapintaista palloilukenttää, koripallokenttä, leikki- ja kuntoiluvälineitä, istuskelupenkkejä ja katos. Pohjoisosalla pihaa on metsikkö. Pihamuutoksissa vuonna 2012 tontin länsiosalle rakennettiin pelikenttä ja pysäköintialue ja kaakkoisosaan huoltopiha ja henkilökunnan pysäköintialue.

Rakennuksen pilari-palkki-runko koostuu teräsbetonielementeistä. Ulkoseinärakenteena on tiiliverhottu sandwich-elementti. Julkisivut ovat pääsiassa punatiiltä ja vaaleaksi maalattua lautaa. Rakennus on osittain perustettu paaluille.

Vuonna 2007 tehdyn kuntoarvion (Rakennuspalvelumestarit Oy) mukaan rakennus on rungoltaan hyvässä tai melko hyvässä kunnossa.

Siltakyläntie 11:

Tontin länsilaidassa on 2023 valmistunut palvelutalo/asuntolarakennus, kaakkoiskulmassa puuverhottu muuntamo ja pohjoisosassa polkupyöräkatos. Tontin itäosalta on 2022 purettu hoitokoti Sillanpirtti, joka oli valmistunut 1970.

Asuntolarakennuksen on suunnitellut Kirsti Sivén & Asko Takala arkkitehdit Oy. Hissillisen kaksikerroksisen asuntolarakennuksen kerrosala on 1716 k-m² ja siinä 31 yksiötä. Rakennuksen runko koostuu pääosin elementtirakenteisista teräsbetoniseinistä ja -laatoista. Julkisivut ovat rapattuja teräsbetonielementtejä mineraalivillalla.

Rakennuksen omistaa Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutalot. Rakennuksessa toimii Niemikotisäätiön tuetun asumisen päihteetön asumisyksikkö, jossa henkilökunta on paikalla päivittäin. Yöllä on päivystys.

Alueella on voimassa asemakaavat 9419 (15.04.1988), 8540 (20.01.1984), 7960 (04.04.1979), 11749 (05.12.2008).

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS), katua (Siltakyläntie, Pallomäentie) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua, jolla huoltoajo on sallittu (Kalainpolku). YL-korttelialueen rakennusoikeus on 4000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. YS-korttelialueen rakennusoikeus on 2400 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

YL-korttelialueen pohjoisosassa on alueen osa, jossa on kaupunkikuvallisesti arvokas puusto, joka on säilytettävä. YL-korttelialueelle on osoitettu myös istutettavia alueen osia, joilla on oltava puita ja pensaita. YL-korttelialueen II-kerrosta sallivan rakennusalan etäisyys Pallomäenkujan AO-tonttien rajoihin on noin 8 metriä ja Kalainpolun viereisten asuintonttien rajoihin noin 15 metriä.

YS-korttelialueen rakennusala on osoitettu kaavan laatimisen aikaisen hoitolaitoksen mukaisesti. Katuun rajoittuvilla alueen osilla on istutettavat alueen osat, joilla on oltava puita ja pensaita. YS-korttelialueen luoteisosassa on suojeltava alue (s), jolla alueen kulttuurihistoriallinen luonne on säilytettävä. Merkintä ulottuu myös pohjoispuoliselle erillispientalojen korttelialueelle (AO, Pallomäentie 3,) jonka suojellun torpan pihapiiriin merkintä on alkujaan toiminnallisesti liittynyt. Kaupunginmuseo on 2020 poikkeamislupaan liittyvässä lausunnossaan katsonut, ettei s-alue toiminnallisesti enää liity suojellun torpan pihapiiriin eikä suojeltavalla alueella enää sijaitse rakennuksia. Suojelua koskeva kaavamerkintä on siten menettänyt tarkoituksensa ja voidaan katsoa vanhentuneeksi.

Siltakyläntien katualueelle on osoitettu ohjeellinen lehtipuurivillä istutettava katualueen osa. Puurivi-istutusta ei ole toteutettu, vaan alueella on runsaasti maanalaisia johtoja.

Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaupunki on vuokrannut tontin 40094/14 Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutaloille 31.12.2080 saakka. Tonttipäällikkö päätti 3.9.2025 varata tontin uudelleen Kiinteistö Oy M2-kodeille kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeen suunnittelua varten 31.12.2027 saakka. Varausalueelle tulee toteuttaa valtion tukemia pitkän korkotuen vuokra-asuntoja uuden rakennusoikeuden osalta.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. 26.4.2023 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koski vain koulutonttia ja sen eteläpuolista Siltakyläntietä. Syksyllä 2023 suunnittelualuetta laajennettiin huomioiden viereiseltä tontilta saapunut kaavamuutoshakemus. Kaavaprosessissa muutettiin kaavan hyväksyjäksi valtuusto ja OAS päivitettiin. 14.11.2023 päivätty OAS aineistoineen asetettiin uudelleen esille.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Julkisten palvelurakennusten (Siltamäen koulun ja päiväkodin) investointikustannukset pitävät sisällään rakentamiskustannukset. Investointikustannukset tulevat kilpailutettavan vuokranantajan vastuulle.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala järjestää Siltamäen koulun ja päiväkodin vuokrahanketta koskevan tarjouskilpailun, jonka mukaisesti uudisrakennuksen tai perusparannettavan ja lisärakennettavan rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan.

Kaupunki ja vuokranantaja solmivat rakennuksen suunnittelua, rakentamisen valmistelua ja rakentamista koskevan suunnittelu- ja rakentamisvaiheen sopimuksen sekä vuokrasopimuksen.

Vuokrasopimuksen mukaan vuokranantaja vuokraa uudisrakennuksen kaupungin käyttöön. Vuokranantaja vastaa uudisrakennuksen suunnittelusta, rakentamisen valmistelusta ja rakentamisesta noudattaen osapuolten välistä suunnittelu- ja rakentamisvaiheen sopimusta. Lisäksi kaupunki vuokraa omistamansa tontin, jolle uudisrakennus rakennetaan, vuokranantajalle erillisellä maanvuokrasopimuksella.

Vuokrakohteesta maksettava vuokra kostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta sekä tontin maanvuokraa ja kiinteistöveroa vastaavasta osuudesta. Vuokra-ajan pituudeksi tavoitellaan 25 vuotta.

Katujen ja liikennealueiden investointikustannukset pitävät sisällään liikennejärjestelyjen muutoksia, kuten tonttiliittymien muutoksia.

Investointikustannukset:

Tulovaikutukset:

Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 765 000 euroa.

Kaupunki on vuokrannut tontin 40094/14 pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutaloille 31.12.2080 saakka.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti, ettei lausuttavaa ole, toimiala on osallistunut valmisteluun ja että uudisrakennus on tärkeä koulu- ja päiväkotitoimintojen kannalta.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vesihuoltolinjojen huomioimiseen, Siltamäen ala-asteen koulurakennuksen arvoihin ja säilyttämismahdollisuuksiin, Siltakyläntie 11:n uudisrakentamistapaan, esteettömyyteen, julkisen liikenteen saatavuuteen, kohtuuhintaisiin asumispalveluihin, kuntouttavan asumispalvelun sijoittamiseen, asuin- ja palvelutilojen riittävään auringon valoon sekä suojapuustoon.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu kaavoitustyössä huomioon muun muassa seuraavasti:

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 2 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat lintujen elinolosuhteiden huomioimiseen. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa on määräys lintuturvallisesta lasin ja valaistuksen käytöstä sekä erilaisia kasvillisuusmääräyksiä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.3.2026–13.4.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Kaupunginmuseo piti pitkälti koulurakennukseen keskittyneessä lausunnossaan tärkeänä, että asemakaavamuutoksissa pyrittäisiin tekemään säilyttävä täydennysrakentaminen aina purkavaa vaihtoehtoa houkuttelevammaksi. Pelastuslaitoksella ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut lausuttavaa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala totesi asemakaavoituksen kanssa tehdyn tiivistä yhteistyötä muun muassa lapsivaikutusten arvioinnin puitteissa. HSY:llä, HSL:llä ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.