A technical disturbance has downed the City of Helsinki's switchboard, causing calls to drop or not go through. We are working to resolve the problem. We apologize for the inconvenience.

Rakennussuojelu, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Mannerheimintien eteläpuolen kiviholvisilta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

HEL 2023-006717
More recent handlings
Case 14. / 431 §

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Mannerheimintien eteläpuolisen kiviholvisillan rakennussuojeluesityksestä ja vaarantamiskiellosta

Helsinki City Board

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Suojeluesityksessä mainittuja rakenteita ei ole tarpeen suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Huonokuntoinen betoniholvi uusitaan siten, että sen mitat ja muoto vastaavat nykyistä rakennetta. Holvin uusiminen ei muuta kivirakenteiden ulkoasua. Tutkimuksiin ja selvityksiin nojautuen sekä kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginmuseon yhteistyössä valmisteltu suunnitteluratkaisu holvin uusimiseksi on perusteltu ja toimenpide tulisi tehtäväksi suojelustatuksesta riippumatta betonirakenteen erittäin heikon kunnon ja sillan käyttötarkoituksen vuoksi.

Suunnitteluratkaisun taustaa

Mannerheimintien peruskorjauksen suunnittelun aikana on selvitetty erilaisia toimenpidevaihtoehtoja holvin kunnostamiseksi. Esiselvityksessä periaatevaihtoehtoina olivat holvin päälle tehtävä uusi rakenne, nykyisen holvin korjaaminen, holvin uusiminen ja maatäytön muokkaaminen. Vaihtoehdoista ensimmäinen muokkaisi merkittävästi siltapaikan ja kivimuurien ulkoasua korottaen Mannerheimintien kadun tasausta. Kadun tasaus nousisi sillan kohdalla ja tasausmuutos jatkuisi siltapaikalta molempiin suuntiin. Kivimuureja tulisi tämän vuoksi korottaa vastaavasti. Kivimuurien muokkaaminen nähtiin erittäin huonona vaihtoehtona myös suojelunäkökulmasta. Vaihtoehdoista maaperän muokkaaminen puolestaan nähtiin teknisesti liian epävarmana ja vaihtoehto hylättiin. Esiselvityksen pohjalta ensisijaisena vaihtoehtona pidettiin nykyisen holvin korjaamista. Seuraavassa vaiheessa sillalle teetettiin erikoistarkastus. Erikoistarkastuksen päätelmä oli, että betoniholvi on erittäin huonokuntoinen ja että sen korjaaminen ei enää ole mielekästä. Näin ollen edistettäväksi toimenpidevaihtoehdoksi valikoitui holvin uusiminen.

Kaupunginmuseo on konsultoinut sillan korjaustoimenpiteiden suunnittelua ja ohjannut sillan dokumentoinnin suunnittelua.

Sillan ja betonirakentamisen historiaa

Ns. Baanan silta kuuluu Helsingin vanhimpien betonisiltojen joukkoon. Rakenne on toteutettu 1890-luvun alussa, ja sen rakentaminen kuului satamaradan valmistelujen toimenpiteisiin. Silta kuului Eteläsatamaan linjatun satamaradan rakenteisiin, kaupungin pääväyliin kuuluneen Läntisen Viertotien, nykyisen Mannerheimintien katulinjassa. Silta valettiin alun alkaen raudoittamattomasta betonista, ja se tukeutuu sivuiltaan sitä reunustaviin luonnonkivimuureihin. Mannerheimintien katurakenteen peruskorjauksen yhteydessä on päädytty sillan purkuun, purkutyön aikaiseen dokumentointiin, ja siltarakenteen ennallistukseen nykyaikaisella betonitekniikalla.

Varhaisin maininta betonin käyttöönotosta suomalaisessa rakentamisessa liittyy Saimaan kanavan muurirakenteisiin, jotka toteutettiin 1850-luvulla. Maamme ensimmäinen sementtitehdas perustettiin Savioon vuonna 1869, jossa se toimi pienin katkoin vuoteen 1894 saakka. Varhaisimmat betonia hyödyntäneet rakennukset tunnetaan Helsingistä 1870-luvun alusta, jolloin materiaalia käytettiin kellareiden eristysmuurauksiin. Samaan aikaan betonista valettiin erilaisia julkisivujen rakennusosia ja koristemuotoja. Rakennusten välipohjarakenteisiin ryhdyttiin
soveltamaan tulenkestäviä betonirakenteita 1890-luvun alussa, jolloin betoni liittyi välipohjia tukeneisiin rautapalkkirakenteisiin.

Läpimurto betonirakenteiden osalta tapahtui 1900-luvun alussa, jolloin teräsbetonin käyttöönotto rakentamisessa yleistyi. Teräsbetonin käyttö laajeni nopeasti myös Suomessa, ja betonista muodostui eräs modernin arkkitehtuurin luonteenomaisista materiaaleista.

Baanan sillan arvoista

Baanan silta on varhaisimpia helsinkiläisiä betonisiltoja. Sillan rakentaminen liittyi satamatyöhön, jossa betonin käyttö oli yleistynyt jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Kaupunginmuseon arvio on, että raudoittamattoman betonin käyttö Baanan sillan rakenteissa oli enemmän konservatiivinen kuin rakenneteknisesti kokeellinen rakennustapa. Baanan sillalla on joka tapauksessa korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Kohteen kaupunkikuvallinen merkitys liittyy sitä reunustaviin kivimuureihin ja kadun tasaiseen, sillan rakenteen kätkevään profiiliin.

Kaupunginmuseo on seurannut käynnissä olevaa Baanan sillan kunnostussuunnittelua. Rakenne edellyttää merkittäviä korjaustoimenpiteitä, jotta se voi palvella Helsingin pääväylän siltana. Sillan vahvistaminen tai osittainen säilyttäminen on suunnittelutyön yhteydessä tutkittu, eivätkä nämä toimenpiteet ole osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Sillan purkaminen on lopulta todettu välttämättömäksi toimenpiteeksi. Samalla purkaminen kuitenkin mahdollistaa rakenteen, materiaalin ja työtapojen tutkimuksen, mikä voi tarjota tietoa varhaisten betonirakenteiden sovelluksista maassamme – tietoa jota ei aikaisemmin ole ollut saatavissa. Kaupunginmuseo ohjaa dokumentointityötä. Museo selvittää sillan betonimateriaalin talletustapaa, tulevaisuudessa mahdollisesti tarkentuvien tutkimusmenetelmien aineistoksi. Sillan rakenne uudistetaan alkuperäistä geometriaa vastaavaksi betonisillaksi. Rakenne tukeutuu alkuperäisiin perustuksiin.

Baanan siltaa ei ole suojeltu rakennus- ja maankäyttölain mukaisin merkinnöin tai erikoislain määräyksin. Tästä huolimatta siltaa on kunnostustyön suunnittelun yhteydessä tarkasteltu kuin suojeltua kohdetta. Kaupunginmuseolla ei ole ollut huomautettavaa tehdyistä ratkaisuista tai toimenpiteistä. Museo on jakanut tietoa käynnissä olevista toimenpiteistä ja sillan arvosta. Kaupunginmuseo seuraa jatkosuunnittelua ja osallistuu sillan rakentamista ja dokumentointia koskeviin katselmuksiin.

Kaupunginhallituksen kanta

Kaupunginhallitus viittaa edellä esitettyyn selvitykseen sillan kulttuurihistoriallisista arvoista ja sillan korjaamisen edellytyksistä. Kaupunginhallitus toteaa sillan olevan kaupungin pääsisääntuloväylän tärkeä silta, jonka kunto ja kestävyys tulee turvata kaikissa tilanteissa. Kaupunginhallitus katsoo, että suojeluesitys tulisi käsitellä mahdollisimman nopeasti ja suojeluesitys hylätä.

Presenter information

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Ask for more info

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Mikko Lindqvist, Arkkitehti, puhelin: 09-31036972

mikko.lindqvist@hel.fi

Riku Kytö, projektinjohtaja, puhelin: 09-310 39949

riku.kyto@hel.fi

Attachments

1. Lausuntopyyntö 22.5.2023
The attachment will not be published on the internet.

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information or information that could compromise the protection of privacy or a private trader's business or trade secret when published. The published documents also exclude appendices that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Status and Rights of Social Welfare Clients 812/2000, Act on the Status and Rights of Patients 785/1992, Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.