Asemakaavamuutos, Lauttasaari

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Wavulinintie 5:n kaava-alueen kaksi tonttia yhdistetään yhdeksi tontiksi. Uudelle yhdistetylle tontille suunnitellaan tiilijulkisivuista, viidestä seitsemään kerrosta korkeaa lisärakennusta olemassa olevan rakennuksen jatkeeksi. Uudisosa sopeutuu muodoltaan, materiaaleiltaan ja arkkitehtuuriltaan osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta. Rakennuksen sijoittuminen olemassa olevan pysäköintialueen kohdalle minimoi viheralueiden menetyksen. Asemakaavan muutoksella täydennetään Vattuniemen kaupunkirakennetta nykyistä urbaanimmaksi kaupunkiympäristöksi yleiskaavan ja alueelle hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 1 152 k m². Asukasmäärän lisäys on noin 30 uutta asukasta.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa Wavulinintie 5:ssä korkealaatuisen asuinkerrostalon laajennusosan ja asuinrakennuksiin integroitujen katoksien rakentaminen tontille. Kaavassa otetaan erityisesti kantaa julkisivujen elävöittämiseen, piha-alueiden viihtyisyyteen ja siellä käytettyjen materiaalien laatuun. Laajennusosan kerrosluvun porrastuminen perustuu naapuritalon huomioimiseen. Ratkaisun tavoitteena on sovittaa laajennuksen massoittelu, julkisivumateriaalit ja suhde katutilaan luontevasti osaksi Särkiniementien asuinkerrostalomiljöötä.

Kaavaratkaisu noudattaa kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2018 hyväksymiä Vattuniemen suunnitteluperiaatteita, joiden mukaan Vattuniemeä kehitetään niin, että alueesta syntyy kaupunkikuvallisesti, toimintojen sijoittumisen, monipuolisuuden ja sekoittuneisuuden osalta aiempaa ehyempi kokonaisuus. Vattuniemen kaupunkirakennetta täydennetään hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisu tiivistää kaupunkirakennetta sekä vastaa alueen muuttuneisiin tarpeisiin.

Kaavaratkaisu tukee valtuustokauden 2025–2029 kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista vahvistamalla asuntotuotantoa ja edistämällä kaupungin kestävää kasvua. Ratkaisulla uudistetaan ja täydennetään olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi, alueen omaleimaisuus ja erityispiirteet huomioiden.

Tavoitteena on suunnitella tontin liikennejärjestelyt liikenneturvallisesti ja kestäviä kulkumuotoja tukien. Kaavaratkaisu tukee Helsingin liikennepoliittisia tavoitteita ja noudattaa Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmaa. Valtaosa asukasmäärän kasvusta aiheutuvista matkoista kuljetaan kestävillä kulkumuodoilla. Pysäköintipaikkojen määrä vähenee 4 kpl nykyiseen nähden. Ratkaisun pysäköintijärjestelyt noudattavat kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymää asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Tontti kuuluu uuden laskentaohjeen markkinaehtoiseen alueeseen, joka tarkoittaa, että hanke määrittää toteutettavien pysäköintipaikkojen määrän itse. Ratkaisulla ei ole vaikutusta lähialueen liikenneturvallisuuden tilaan. Tontin ajoliittymät säilyvät nykyisissä sijainneissaan.

Asemakaavan muutos liittyy Vattuniemessä jo pitkään tapahtuvaan muutokseen, jossa pienteollisuus- ja toimistorakennuksien alueet muuttuvat vähitellen asuinrakennusvaltaisemmaksi alueeksi. Vattuniemen yhtenäisempää ja hallitumpaa kehitystä varten tehtiin Vattuniemen suunnitteluperiaatteet, jotka hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 8.5.2018. Asemakaavan muutos on hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukainen. Suunnitteluperiaatteiden mukaan täydennysrakentaminen tonteilla on mahdollista korotuksin, laajennuksin tai uudisrakentamalla. Kaava-alueen suunnittelussa päätettiin tutkia täydentävää rakentamista olevaa rakennusta laajentaen sen tontille sopivuuden takia.

Kaavaratkaisun toteuttaminen tiivistää kaupunkirakennetta alueella ja asukasmäärän lisäyksellä luo toiminnan edellytyksiä paikalliselle elinkeinoelämälle. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi huomioiden alueen erityispiirteet.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 8.5.2018 Vattuniemen suunnitteluperiaatteet.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Osoitteessa Wavulinintie 5, tontilla 31112/14 sijaitsee vuonna 1972 valmistunut seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo. Voimassa olevassa asemakaavassa olemassa olevat rakennukset on merkitty kuusikerroksisiksi, koska asemakaavojen laatimisen aikaan maanpäällistä kellarikerrosta ei tulkittu kerrokseksi. Pysäköinti on sijoitettu pihamaalle, rakennuksen pohjoispuolelle. Rakennuksessa on kuusi asuinkerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa on varastotilaa, väestönsuoja sekä yhteistiloja. Kerrostalon julkisivut ovat paikallamuurattua punatiiltä ja parvekkeet ovat lasitetut. Rakennuksessa on tasakatto. Tontin reunoilla on täysikasvuisia puita. Särkiniementien puolella on puistokaistale, jolla kasvaa isoja lehtipuita.

Tonttia 31112/14 ympäröivät asuinkerrostalot on rakennettu 1970-2010-luvuilla ja muodostavat vaihtelevan korttelikokonaisuuden.

Alueella on voimassa asemakaava 10217 (20.01.1995).

Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Aluetta ympäröivissä asemakaavoissa on asuinkerrostalojen liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä puistoaluetta.

Kaava-alueelle on määrätty voimassa olevassa asemakaavassa tehokkuusluku e=1,2. Kerrosluvuksi on määrätty 6. Rakennusalamerkinnän pohjoispuolella on merkintä pihamaan osasta, jonka alle saa sijoittaa autopaikkoja. Alueen länsi-, etelä- ja itäreunoille on merkitty puin ja pensain istutettavat osat. Eteläisellä reunalla on merkintä, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Kaava-alueen pohjois-, koillis- ja itäpuoleiset tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Etelässä, Wavulinintien toisella puolella, on asuinkerrostalojen korttelialue. Lännessä, Särkiniementien toisella puolella, on puistoalue.

Tontit 31112/1 ja 14 ovat yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa. Mahdollisista maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat yhdyskuntatekniikan kulttuuriperintöön ja asuinrakentamisen ajallisiin kerrostumiin sekä ympäristön vehreyteen ja pihan viihtyisyyteen. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 9 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta koskivat uudisosan sijoittumista tontille, sen korkeutta ja arkkitehtuurin sopivuutta, piha-alueen muutoksia ja autopaikkojen määrää, liikenteen melua ja muuttuvia tuuliolosuhteita, naapureille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, lintuturvallisuuden huomiointia suunnittelussa, laajennuksen aiheuttamaa naapurirakennusten varjostusta sekä rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 4.12.2024–10.1.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 3 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat korttelirakenteeseen ja kaupunkikuvaan, pihojen ja asuntojen varjostumiseen, liikennejärjestelyihin, piha-alueeseen ja autopaikkoihin, työmaa-aikaisiin haittoihin, taloudellisiin vaikutuksiin, lintuturvallisuuteen, ulkotilojen valaistukseen, Helsingin kaupunkistrategiaan ja arkkitehtuuriohjelmaan sekä kaavoitukseen. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje. Kirjeessä vedottiin aiemmin muistutuksissa esitettyihin huomioihin. Vuorovaikutusraportissa on vastattu kyseisiin aihealueisiin.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja alueen vehreyteen, pelastusturvallisuuteen sekä yhdyskuntatekniikkaan. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyvät tarvittavat maankäyttösopimusmenettelyt on saatettu päätökseen.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.