Aloituspaikat, suomenkieliset lukiot, lukuvuosi 2024-2025

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Peruskoulun päättävien ikäluokka on Helsingissä vuonna 2024 kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan 5 814 nuorta. Tämä on 390 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 26.1.1994 (§ 30), että vähintään 60 prosentille peruskoulun päättävistä helsinkiläisistä annetaan mahdollisuus jatkaa opintojaan lukiossa. Oppivelvollisuustilastot (Opetushallituksen tilastopalvelu) kertovat, että helsinkiläisistä 15-vuotta täyttäneistä meni lukioon 64,8 prosenttia vuonna 2023.

Vuonna 2024 takaamme 63,9 prosentille helsinkiläisistä nuorista aloituspaikan lukiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin 3 714 helsinkiläistä nuorta saa aloituspaikan Helsingissä sijaitsevissa lukioissa. Lisäksi on varauduttava tarjoamaan osa lukiopaikoista Helsingin ulkopuolelta tuleville hakijoille, nivelvaiheen koulutuksissa oleville sekä peruskoulun jo aiemmin suorittaneille hakijoille. Heitä arvioidaan olevan noin 1 570.

Oppivelvollisuustilastoista (Opetushallituksen tilastopalvelu) selviää, että lukioon menevistä helsinkiläisistä nuorista noin 10 prosenttia aloittaa opintonsa muualla kuin Helsingissä. Tämä tarkoittaa noin 350 nuorta.

Kaupungin lukioissa tarvitaan arviolta 3 008 aloituspaikkaa vuonna 2024. Tarpeen arvioinnissa on huomioitu yksityisten ja valtion lukioiden aloituspaikat, vieraskuntalaiset opiskelijat, peruskoulun jo aiemmin suorittaneet sekä muualle lukioon menevät helsinkiläiset. Aloituspaikkojen lisäystarve kaupungin lukioissa on siis 234 paikkaa.

Oppivelvollisuuden seurantaan liittyvien tilastojen ansiosta olemme tämän vuoden laskelmassa pystyneet käyttämään tarkempaa arviota ulkokuntiin menevistä helsinkiläisistä nuorista. Lisäksi ennustevirhettä ei enää huomioida laskelmassa. Olemme myös nostaneet koulutustakuuennustetta lukiopaikan saavista helsinkiläisistä 63,9 prosenttiin aiemmin käytetyn 60 prosentin sijaan. Taustalla on ajatus siitä, että tulevia sukupolvia kohdellaan suunnilleen samalla tavalla kuin vanhempia eli toisin sanoen miltei sama osuus ikäluokasta pääsee lukioon. Esimerkiksi vuonna 2023 opiskelupaikka lukiossa taattiin 64,3 prosentille, kun aloituspaikkalaskelmassa käyttää samaa laskentamallia kuin tässä esityksessä.

Aloituspaikkojen lisäykset lukioissa

Konepajan lukio ja aikuislukio

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 29.11.2022 (§ 5) kokouksessaan, että Helsingin aikuislukion yhteyteen lisätään nuorten lukiolinja 1.8.2024 alkaen. Lisäksi jaosto päätti kokouksessaan 16.5.2023 (§ 21), että Helsingin aikuislukion nimi muutetaan Konepajan lukioksi ja aikuislukioksi 1.8.2023 alkaen. Syksystä 2024 lähtien nuorten lukiolinjalla voi aloittaa 200 iältään 16-vuotiasta nuorta. Lukiossa tulee opiskelemaan yhteensä noin 600 oppivelvollisuusikäistä lukiolaista vuonna 2026.

Ressun lukio

Ressun lukion yleislinjalle esitetään 10 aloituspaikan lisäystä. Ressun lukiossa on seitsemän aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjausryhmää. Kymmenen aloituspaikan lisäys tarkoittaa sitä, että jokaiseen ryhmään lisätään 1–2 opiskelijaa.

Lisäksi esitetään 20 aloituspaikkaa lisää Ressun lukion erityistehtävän mukaiselle englanninkieliselle IB-linjalle. Taustalla on tarve vastata pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttavien erityisosaajien lasten koulutustarpeeseen. Kevään 2023 yhteishaussa Ressun lukion IB-linja oli ensisijainen hakukohde yhteensä 207 hakijalla. Heistä liki puolet eli 100 hakijaa sai opiskelupaikan IB-linjalta. Ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde oli siis 207 prosenttia. Vuonna 2022 ja 2021 vastaavat suhdeluvut olivat 177 ja 141 prosenttia.

Helsingin medialukio

Helsingin medialukiossa on kaksi linjaa: yleislinja sekä media ja yhteiskunta -linja. Kumpaankin linjaan on oma sisäänotto yhteishaussa. Päätöksessä esitetään muutosta lukion linjojen sisäänottomääriin niin, että yleislinjan sisäänottomäärää kasvatetaan 14 aloituspaikalla painotuslinjan sisäänoton vähentyessä kymmenellä paikalla. Taustalla on se, että medialukion painotuslinjan suosio on ollut hiipumassa perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa. Tämä näkyy siinä, että ensi- ja toissijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt. Lisäksi sisäänpääsyyn vaadittava alin pistemäärä on pudonnut.

Pieni osa eli neljä uusista aloituspaikoista sijoittuisi Helsingin medialukion yleislinjalle. Medialukiossa on 11 aloittavien opiskelijoiden ryhmää yleislinjalla, joihin lisätyt aloituspaikat sekä painotuslinjalta siirtyvät paikat saataisiin sijoitettua. Käytännössä esitetyt lisäaloituspaikat yleislinjalla tarkoittaisivat 1–2 opiskelijan lisäystä per ryhmä.

Lukiokoulutuksen jatkuva haku

Helsingin kaupungin nuorten lukiokoulutukseen voi hakeutua nyt myös kesken lukuvuoden jatkuvan haun kautta (suomenkielinen jaosto 16.5.2023, § 19). Kaupungin lukio on mukana jatkuvassa haussa, jos se ei saa täytettyä aloituspaikkoja yhteishaussa tai jos niitä vapautuu lukuvuoden aikana. Valtakunnallinen hakumenettely on kuitenkin pääasiallinen tapa saada opiskelupaikka lukiossa.

Vaikutukset

Lukion aloituspaikoilla on välillisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.

Toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää lukiokoulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta suomenkielisissä lukioissa.

This decision was published on 08.11.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.