Puistosuunnitelma, Pyörökiven puisto, Tammisalo, VIO 6360/1

Maankäyttöjohtaja päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Pyörökiven puiston puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6360/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Pyörökiven puisto sijaitsee Tammisalon 44 kaupunginosassa, Tammisalon 440 osa-alueella. Puistosuunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 2968, joka on tullut voimaan 15.5.1951. Alue on asemakaavassa osoitettu puistoksi. Suunnittelualue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa VIO 6360/1, joka on liitteenä 2. Pyörökiven puiston pinta-ala on 12 235 m², josta suunnittelualueen pinta-ala on 10 175 m².

Pyörökiven puisto sijoittuu Tiiliruukinlahden itäisen pohjukan ranta-alueelle. Suunnittelualue on pääosin melko tasaista, mutta maasto nousee suunnittelualueen eteläosassa raitin noustessa Pyörökiventielle. Nykytilanteessa puistossa on valaistu puistoraitti penkkeineen.

Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee kostea runsasravinteinen lehto, joka on uhanalaisuusluokaltaan vaarantunut. Samainen lehto on luokiteltu myös arvokkaiden kasvikohteiden inventoinnissa kohtalaisen arvokkaaksi tervaleppälehdoksi. Pyörökiven puisto on osa Tiiliruukinlahden ja Porolahden tärkeää lepakkoaluetta.

Pyörökiven puisto ja sen lähistön asuinalue on meritulvariskialuetta ELY-keskuksen ja SYKE:n laatimien meritulvakarttojen perusteella. Alue on määritelty tulvasuojeltavaksi kohteeksi Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa vuosille 2022-2027.

Pyörökiven puiston suunnitelman tavoitteena on suojata alue keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvalta merivesitulvalta. Tavoitteena on myös minimoida toimenpiteet arvokkaassa tervaleppälehdossa.

Suunnitelma

Suunnitelmassa puistoon esitetään tulvapengertä suojaamaan asutusta meriveden tulvimiselta. Tulvapenger mukailee suurelta osin nykyisen puistoraitin linjausta, joskin puiston keskivaiheilla tulvapenger ja raitti linjataan lähemmäksi merenrantaa. Tulvapenger on suunniteltu korkeimmillaan tasolle +2,3 m, joka suojaa asutusta toistuvuudeltaan kerran 250 vuodessa tapahtuvalta meritulvalta. Kauempana merenrannasta tulvapenkereen korkeus on +2,1 m, koska aaltoiluvaraa ei tarvitse ottaa huomioon silloin, kun penger ei sijaitse aivan rannan tuntumassa. Nykyisin puistoraitti on alimmillaan tasolla +0,8 m. Uusi tulvapenkereen päälle sijoitettava puistoraitti nousee enintään 1,5 m korkeammalle nykyiseen verrattuna. Raitti toimii samalla tulvapenkereelle sijoitettavan pumppaamon huoltoreittinä.

Tulvapenkereen yhteyteen toteutetaan tulvapumppaamo. Normaalitilanteessa hulevedet virtaavat pumppaamon läpi painovoimaisesti, mutta merivesitulvatilanteessa hulevedet pumpataan mereen.

Mantereen puolelle toteutetaan myös niittypintaiset hulevesipainanteet. Rankkasateen ja merivesitulvan tapahtuessa samanaikaisesti, viivytyspainanteisiin ohjataan hulevesiä, koska pumppaamo ei pysty pumppaamaan hulevesiä yhtä nopeasti kuin niitä kertyy puistoon.

Tulvapenkereen rakentamisen yhteydessä peruskorjataan puistoa parantamalla puistoraitteja ja uusimalla puiston huonokuntoinen silta joko uudella sillalla tai rumpuratkaisulla. Lisäksi raitin valaistus uusitaan ja penkkejä sekä roska-astioita lisätään.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmapiirustuksesta VIO 6360/1, joka on liitteenä 2 ja suunnitelmaselostuksesta, joka on liitteenä 1.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 2968 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Pyörökiven puiston suunnittelussa lähtökohtana on ollut minimoida toimenpiteet arvokkaassa terväleppälehdossa sijoittamalla tulvapenger nykyisen raitin kohdalle tervaleppälehdon alueella. Luonnonmonimuotoisuutta lisätään jättämällä puistoon lahopuita.

Hulevesiä ohjataan mahdollisimman paljon luonnonmukaisin menetelmin avo-ojissa ja hulevesiä hallitaan kosteissa kasvillisuuspintaisissa viivytyspainanteissa, jotka rikastavat puiston monimuotoisuutta ja tarjoavat elinympäristöjä mahdollisesti lajeille, jotka eivät ole aiemmin Pyörökiven puistossa eläneet.

Kasvivalinnoissa käytetään kotimaisia luonnonkasveja ja lisätään pölyttäjäkasvillisuutta. Hankkeen yhteydessä poistetaan puistossa havaitut vieraslajit.

Puistossa olevat säilytettävät penkit kunnostetaan.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelmaluonnokseen oli mahdollista tutustua 7.-10.2.2024 välisenä aikana osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat.

Puistosuunnitelmaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa keskiviikkona 7.2.2024 klo 17.00-18.30 Tammisalon korttelitalossa. Tilaisuuteen saapui noin 30 asukasta. Kirjallisia palautteita tuli kaksi kappaletta.

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 3.

Kustannukset ja aikataulu

Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 480 000 euroa eli noin 47 euroa/m² (alv 0%).

Suunnittelualue kuuluu RAMS-hoitoluokkiin R4 käyttö- ja suojaviheralue, A3 maisemaniitty sekä M2 lähimetsä.

Suunnittelualueen arvonlisäverottomat vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 2 302 euroa, 0,23 euroa/m² (alv 0%).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 80301 Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisten katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelmien hyväksymisestä.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelmaa voidaan pitää periaatteellisesti ja taloudellisesti vähäisenä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 1-3 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §