Maksuperusteiden määrääminen, jatkuva ja säännöllinen kotona annettava palvelu/yhteisöllinen asuminen, maksuprosenttitaulukon prosenttien korottaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja suunnittelujohtaja ********** asiakasmaksupäällikkö ********** ja erityissuunnittelija ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Lainsäädäntö

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) 1 §:n mukaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksujen enimmäismäärät on määritelty asiakasmaksulaissa sekä asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus). Palvelusta ei saa periä niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua (asiakasmaksulaki 2 §). Hyvinvointialue voi päätöksellään ottaa käyttöön laissa ja asetuksessa pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Helsingin kaupunkiin sovelletaan, mitä hyvinvointialueista on säädetty.

Muutosohjelma

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kolmas virallinen ennuste vuodelle 2023 osoitti 2,3 miljoonan euron alijäämää. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston tulkinnan mukaan hyvinvointialueiden ja Helsingin tulee kirjata tilinpäätöksiinsä myös niiden osuus HUSin alijäämästä. Helsingin osalta vuoden 2023 tilinpäätöksestä arvioidaan muodostuvan tätä kautta yli 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Täten vuoden 2023 ja sen jälkeen syntyneiden alijäämien tulee olla katettuna viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä. Vuoden 2024 osalta talousarviossa arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron menopaine.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseksi vuosille 2023–2025 laaditun muutosohjelman ja sen toimenpiteiden valmistelun. Muutosohjelma ulotettiin vuoteen 2026 asti. Kaikilta hyvinvointialueilta on vuosineuvottelujen yhteydessä edellytetty muutosohjelman käynnistämistä vuoden 2023 aikana ja muutosohjelma on myös edellytyksenä toiminnan käynnistämisavustuksen saamiselle. Muutosohjelma koostuu viidestä laajemmasta kokonaisuudesta, joista yksi on tulojen lisääminen ja palvelutarjonnan määrittäminen (muut kokonaisuudet ovat palvelurakenne ja johtaminen, palveluverkon kehittäminen ja tilat, tuotantotapavalinnat ja hankinnat sekä yhteiset). Tämän kokonaisuuden yhtenä toimenpidekokonaisuutena on asiakasmaksujen nostaminen tai saattaminen lakisääteiselle maksimitasolle.

Esitetyt korotukset

Asiakasmaksujen korotuksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia on arvioitu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla laajasti eri asiantuntijoiden toimesta käytettävissä olevilla tiedoilla. Kaikkien maksujen osalta ei ole pystytty esittämään taloudellisia vaikutuksia kattavien tietojen puuttuessa kirjaamisen ja yksityiskohtaisen tiedon saannin haasteiden vuoksi. Suurimpaan osaan maksuista on pystytty laskemaan kustannusvaikutukset.

Maksutulojen kertymään vaikuttaa myös maksukatto ja sosiaalihuollon tasamaksujen lakisääteisten asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuus. Näiden tekijöiden vaikutuksia ei ole pystytty maksutulojen kertymää arvioitaessa ottamaan huomioon. Mahdollinen alentamisen ja perimättä jättämisen päätösten kasvava määrä aiheuttaa hallinnollista työtä ja täten lisää kustannuksia.

Asiakasmaksujen määräytymisperusteet

Asiakasmaksulain 10 e §:ssä säädetään jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun asiakasmaksulain mukaisista määräytymisperusteista. Maksuperusteita sovelletaan myös silloin, kun asiakas on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 b §:n mukaisessa yhteisöllisen asumisen palvelussa tai saa sosiaalihuoltolain 19 a §:n mukaista jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua.

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä yhteisöllisestä asumisesta peritään asiakkaan bruttotuloihin perustuva tulosidonnainen kuukausimaksu. Asiakasmaksuun ei sisälly asiakkaan asumiskustannuksia.

Asiakasmaksun määrittämisen pohjana käytettävä maksuprosenttitaulukko muodostuu asiakkaan palvelutuntien ja perhekoon pohjalta asiakasmaksulain 10 e §:n mukaisesti. Asiakkaan palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien määrä sekä asiakkaan perhekoko määrittävät maksuprosentin ja tulorajan, joiden perusteella varsinainen asiakasmaksu määräytyy. Palvelutunneittain kasvavat maksuprosentit turvaavat asiakkaalle oikeasuhtaisen ja palvelutarpeeseen perustuvan maksun.

Asiakkaan palvelutunnit määräytyvät henkilökohtaisen palvelutarpeen mukaisesti. Lain 10 e §:n maksuprosenttitaulukko määrittelee kullekin palvelutunnille enimmäismaksuprosentin, jonka mukaan asiakasmaksu lasketaan. Maksuprosentit on suhteutettu perheen koon mukaan siten, että prosentit alenevat perhekoon kasvaessa.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla käytössä olevan maksuprosenttitaulukon nykyiset maksuprosentit on määritelty vuonna 2021 asiakasmaksulain osauudistuksen yhteydessä (sosiaali- ja terveyslautakunta 11.5.2021 § 95). Käytössä olevaan maksuprosenttitaulukkoon on rakennettu neljän tunnin tuntiluokat, joiden sisällä maksuprosentti pysyy yhtä suurena. Tämä mahdollistaa sen, että pienet muutokset asiakkaan palvelutunneissa eivät aiheuta hallinnollista lisätyötä silloin, kun muutokset pysyvät tuntiluokkien sisällä. Maksuprosentteja esitetään korotettavaksi nykyisissä tuntiluokissa asiakasmaksulain 10 e §:n mukaisiin enimmäisprosentteihin siten, että jokaisessa maksuluokassa prosenttiluku vastaa kyseisen tuntiluokan alimman tuntimäärän prosenttia. Uudet maksuprosentit on esitetty liitteessä 1.

Tällä päätöksellä kumotaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 11.5.2021 § 95 koskien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksuperusteiden määräämistä kohta 3 koskien jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta ja pitkäaikaisista asumispalveluista perittäviä asiakasmaksuja.

Taloudelliset vaikutukset

Suurimmat prosentuaaliset korotukset kohdistuvat niihin asiakkaisiin, joiden palvelutarve on pienin (kuukaudessa neljä palvelutuntia tai vähemmän). Tyypillisesti nämä ovat niitä henkilöitä, jotka vasta astuvat palvelun piiriin, ja jotka tarvitsevat aluksi vain vähän palvelua. Korotetut maksuprosentit ja korotusten suuruus on esitetty taulukossa liitteessä 2.

Keskiarvoisesti maksuprosentit nousevat taulukossa 31 prosenttia. Kun luvuista vähennetään pienimmän palvelutarpeen ryhmä, keskimääräinen nousu on 28 prosenttia. Suurimman palvelutarpeen joukossa (kuukaudessa 41 palvelutuntia tai enemmän) maksuprosenttien nousu on pienin, keskimäärin 24 prosenttia. Yhden henkilön taloudessa, jossa palvelutarve on neljä tuntia tai vähemmän, nousu on 100 prosenttia. Vastaavasti yhden henkilön taloudessa, jossa palvelutarve on 41 tuntia tai enemmän, nousua ei ole lainkaan.

Maksuprosentit ovat edelleen keskimäärin alhaisemmat, kuin asiakasmaksulain 10 e §:n mukaisen mallin maksuprosenttitaulukossa, jossa prosentit korottuvat palvelutunneittain, verrattuna toimialalla käytössä olevaan neljän tunnin välein korottuvaan taulukkoon.

Koska kyse on asiakkailta bruttotuloihin perustuen perittävästä maksusta, kustannusvaikutusten arviointia vaikeuttaa asiakkaiden tulojen suuruuden arviointi. Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksuprosenttien korotuksesta saatava laskennallinen odotetun tulon lisäys olisi 3,6 miljoonaa euroa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asiakasmaksujen korotukset koskettavat laajasti palveluja käyttäviä kuntalaisia, mutta yhdenvertaisesti kaikkia palvelujen käyttäjiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut ovat Helsingissä olleet pitkään muuta maata alhaisemmat ja näin ollen maksujen korottamisella on vaikutusta asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun valtakunnallisesti.

Asiakasmaksuja esitetään korotettavaksi lakisääteiseen maksimiin, jotta mahdollistetaan talouden tasapainotilan saavuttaminen. Jotta asiakasmaksujen korottaminen ei muodosta estettä palveluun hakeutumiselle, asiakkaiden tietoisuutta mahdollisuudesta sosiaalihuollon asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen lisätään asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa. Tällä arvioidaan olevan palveluja käyttävien asiakkaiden toimeentuloa tukeva vaikutus. Maksuja korottamalla ehkäistään palvelujen leikkaamisen tarvetta ja mahdollistetaan kattava palvelutarjonta asiakkaille myös jatkossa.

Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostoista ilman, että se vaikuttaisi heidän taloudelliseen tilanteeseensa merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Osalle asiakkaista asiakasmaksujen nostot voivat kuitenkin tuottaa taloudellisia haasteita, mikä voi johtaa talouden tiukkenemiseen entuudestaan sekä palvelujen käytön välttelyyn tai halukkuuteen vastaanottaa maksullisia palveluja. Tästä voi seurata myöhemmin aiempaa raskaampien palvelujen tarve.

Sosiaalihuollon palvelujen osalta asiakkailla on mahdollisuus hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 16.01.2024 § 5

This decision was published on 01.02.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.