Asemakaavan muutos nro 12925, Pitäjänmäki, tontti 46140/21, Kiinteistö Oy Helsingin Piispantie 8

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 3.3.2026 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 12925 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla) korttelin 46140 tonttia 21

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-003015

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee korttelin 46140 asuinkerrostalotonttia 21, joka sijaitsee Pitäjänmäessä osoitteessa Piispantie 8. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden 5-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Uudisrakennus tulee sijaitsemaan pääosin nykyisen purettavan tyhjillään olevan asuinkerrostalon kohdalla. Kaavaratkaisu tiivistää kaupunkirakennetta ja edistää asuntotuotantoa hyödyntäen alueen olemassa olevaa infrastruktuuria. Tontin pääkäyttötarkoitus säilyy nykyisellään.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 1 190 k-m². Kaavamuutoksen korttelin 46140 tontilla 21 voimassa olevassa kaavassa määritelty rakennusoikeutta 1010 k-m². Olemassa olevan rakennuksen kerrosala on 999 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 30 uutta asukasta.

Tavoitteena on Piispantie 8:n tontin täydennysrakentaminen sovittaen uudisrakennus ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja alueen arkkitehtuuriin. Lisäksi tarkastellaan tontin vehreiden piha-alueiden saumatonta liittymistä viereen avautuvaan Täbynkallion kalliometsäiseen puistoalueeseen ja varmistetaan, pääosin puistoalueella sijaitseva muinaismuiston säilymiseen ja suojelu.

Tontin asukaspysäköinti on ratkaistu maantasopysäköintinä tontin pohjoisosassa, jossa myös nykyiset pysäköintipaikat sijaitsevat. Osa autopaikoista sijoitetaan autokatoksiin. Tonttiliittymä Piispantieltä on sijoitettu tontin koillisosassa, jonka yhteydessä sijaitsee jätekeräyspiste ja muuntamo.

Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on saada Pitäjänmäen alueelle uusia esteettömiä asuntoja ja monipuolistaa asuntotarjontaa. Erityisesti on pyritty ratkaisemaan tontin täydennysrakentaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Reimarlan länsiosan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan sovitetulla uudisrakennuksella. Asuinrakennuksen pihan viher- ja oleskelualueet sijoittuvat tontilla puiston viereen.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että suunnittelualueelle sijoitettavan rakennuksen koko ja asukasmäärä kasvavat hieman nykytilanteesta. Piispantien kaupunkikuva muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja alueelle tulee uusia asukkaita. Lähinaapureiden näkymät muuttuvat uudisrakentamisen myötä. Piha-alueiden käytettävyys ja toiminnallisuus paranee. Uudet katosten viherkatot, nurmikivetyt pysäköintipaikat ja puuistutukset lisäävät tontin vehreyttä myös pysäköintialueen puolella. Tontin hulevesien hallintaa parannetaan nykytilanteesta. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa Pitäjänmäen alueella sekä kaupungin kestävää kasvua tiivistämällä ja monipuolistamalla kaupunkirakennetta.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaavamuutosalue sijaitsee Reimarlassa Pitäjänmäen länsiosassa. Sen ympäristössä on asuinkerrostaloja ja -pientaloja. Suunnittelualue sijoittuu Piispantien varteen ja Täbynkallion lähivirkistysalueen viereen, jossa sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.

Kaavamuutoksen tontilla sijaitsee 1964 vuonna valmistunut valkeaksi rapattu tasakattoinen asuinkerrostalo, joka tällä hetkellä on pois käytöstä rakennuksen sisäilmaongelmien ja huonon kunnon takia. Olemassa olevassa rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta ja yksi maanpäällinen kellarikerros ja se on jaettu kahteen noppamaiseen osaan. Samaa arkkitehtonista periaatetta on käytetty alueen muissa 1960-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Asukkaiden leikki- ja oleskelualue sijaitsevat tontin kaakkoisosassa lähellä lähivirkistysaluetta, kun taas asukaspysäköinti on sijoitettu rakennuksen toiselle puolelle tontin pohjoisosaan.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9792 (30.11.1990).

Voimassa olevassa asemakaavassa (1990) alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Helsingin kaupungilla ei ole maanomistusta korttelialueella. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• keskushallinto
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kaupunginmuseon osalta olemassa olevan rakennuksen purkamisen perusteluihin, uudisrakennuksen korkeuteen ja kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin sekä muinaismuistolain rauhoittaman kiinteän muinaisjäännökseen. HSY:n kannanotto kohdistuu yleisiin vesijohtoihin ja viemäreihin ja Telia Company Oy:n tontilla sijaitsevaan valokuituputkeen, jakamossa sijaitseviin laitteisiin sekä kiinteistön poistumiseen Telian verkosta. Pelastuslaitoksen kannanotto kohdistuu ennen rakennusluvan jättöä laadittavaan palotekniseen suunnitelmaan. Helen Sähköverkko Oy lähettämä kannanotto koski Piispantie 8:n kiinteistössä sijainnutta alueellista jakelumuuntamoa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että saatujen kannanottojen tiedot on lähetetty hankkeelle tiedoksi ja keskusteltu ratkaisuista. Pelastusratkaisujen periaatteet on käyty läpi palotarkastajan kanssa. Kaavaan on määritetty muuntamoa koskeva kaavamääräys sekä tehty tilavaraus. Muinaismuiston aluerajaus on merkitty kaavakarttaan. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 7 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat uudisrakennuksen kaupunkikuvaan ja korkeuteen, ilmastovaikutuksiin liikenneratkaisuihin, rakentamisen mahdollisiin vaikutuksiin Täbynkallion puistoalueeseen, naapuritaloyhtiön varastotilojen korvaavaan ratkaisuun, alueen kiinteistöjen arvoon ja alueen kehitykseen.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa on kaavamääräyksiä koskien uudisrakennuksen arkkitehtuuria, ilmastovaikutuksia sekä pysäköintiä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.9.2025–14.10.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Link leads to external service).

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 1 kpl.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennuksen korkeuteen, julkisivuihin ja parvekkeisiin, lasten leikkipaikkoihin, pysäköinti- ja jätehuollon järjestelyihin, kaavamuutoksen perusteisiin ja Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusten täyttämiseen. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Helen sähköverkko Oy:n lausunto koskee Piispantie 8:n tontille sijoitettavan muuntamon suunnittelua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymän (HSY) lausunto käsittelee alueen yleisiä vesihuoltolinjoja sekä jätehuollon järjestelyitä. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että suhteuttaen kaavaehdotusta alueen kulttuuriympäristön reunaehtoihin ja tämän johdosta kaupunginmuseo katsoo, ettei sillä ole ehdotukseen huomautettavaa rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Lisäksi museo toteaa, että kaavaratkaisun mukainen uudisrakennuksen rakentaminen tontille ei uhkaa tontin kaakkoisosalle ulottuvan kiinteän muinaisjäännöksen (Tukikohta XXVII:11 Reimarla) säilymistä. Pelastuslaitos ja Helsingin seudun liikenne (HSL) toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Piispantie 8:n asemakaavan muutosehdotukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muuntamoa koskevista muutoksista on neuvoteltu Helen Sähköverkko Oy:n edustajan ja asianomaisten tahojen kanssa. Jätepisteen ratkaisun osalta hanke on keskustellut ratkaisuista paloviranomaisen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla. Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.

This decision was published on 10.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §