Vahingonkorvaus, autovaurio, 5.2.2024, Mechelininkatu 39

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 15.3.2024 esittänyt kaupungille määrältään 319,75 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auton rengas puhkesi hakijan ajettua kuoppaan 5.2.2024 kello 19.30 Mechelininkatu 39 kohdalla. Tie oli ollut vahingon tapahtumisen aikaan märkä ja katu oli huonosti valaistu, ja siksi kuoppia ei ollut mahdollista nähdä. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu valokuvia vahinkopaikalla olleista päällystevaurioista sekä kartta, johon vahinkopaikka on merkitty. Kadun päällystevaurioiden syvyys vahinkopaikalla oli hakijan mukaan 10–15 senttimetriä, ja nousu vaurion jälkeen oli niin terävä, että sitä olisi voinut verrata kadun reunakivetykseen.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mechelininkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia. Pääkadun urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut päällystevaurio on korjattu kylmämassalla 7.2.2024 mennessä. Päällystevaurio on sijainnut vasemmalla ajokaistalla, noin 60–80 senttimetrin päässä oikeasta ajokaistaviivasta, ja se on ollut syvyydeltään arviolta 3–5 senttimetriä. Arvio perustuu hakijan toimittamiin valokuviin, joissa asfaltin karkeaa runkoainesta ei ole näkyvissä. Vahinkopaikalla on valaistu, 2+2-kaistainen ajorata, jossa on normaalilevyiset kaistat. Päällystevaurio on ollut sijaintinsa puolesta havaittavissa ja väistettävissä.

Vahinkopaikalla on tehty 16 tarkkailuajoa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana, joista viimeisin on tehty vahinkoa edeltäneenä päivänä. Vahinkopaikalla ei ole todettu tuolloin kiireellistä korjaustarvetta. Vahinkopaikalla ollut päällystevaurio on syntynyt arviolta päivissä. Vahinko on tapahtunut aikana, jolloin katujen reikiintyminen on ollut runsasta sää- ja keliolosuhteiden vuoksi. Alueen kunnossapidolla on ollut meneillään tehostetut paikkaustoimet vahingon tapahtumisen aikaan, ja tuolloin paikkaustoimien etusijalle on jouduttu laittamaan suuremmat katujen päällystevauriot.

Kaupungille on annettu vahinkopaikalta vahingon tapahtumisen jälkeen yksi palaute, joka on hakijan antama. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Palaute on saapunut 6.2.2024 kello 8.53, ja se on välitetty alueen kunnossapidolle samana päivänä, 6.2.2024 kello 16.15. Kaupungille ei ole annettu vahinkopaikalta palautteita ennen vahingon tapahtumista, eikä kaupungille oli saapunut vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 23 700 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tammikuussa 2024 esiintyi useampia lämpötilan vaihteluita plussan ja miinuksen molemmilla puolilla. Lisäksi tammikuussa esiintyi useita lumi- räntä- ja vesisateita. Lumen syvyys oli Forecan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan alkuvuodesta 2024 enimmillään 49 senttimetriä 18.1.2024. Viimeisin alkuvuoden pakkasjakso ennen vahinkoa päättyi 27.1.2024, jolloin Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lumen syvyys oli 30 cm. Lämpötila pysyi pääosin plussan puolella 28.1.2024 lähtien vahinkoa edeltäneeseen iltaan, 4.2.2024 saakka. Lämpötila kääntyi pakkasen puolelle 4.2.2024 kello 18, ja vaihteli 5.2.2024 kello 19 saakka -3,7 °C ja -0,7 °C välillä. Vahinkopäivänä ennen vahinkoa esiintyi vähäistä lumisadetta. Lämpötila oli havaintoaseman mittauksissa 5.2.2024 kello 19 aikaan 1,7 °C ja lumen syvyys oli 20 senttimetriä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Hakijalla on ollut autossaan matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan. Erikoisrenkaiden käyttäjien voidaan katsoa ottavan tietoisen riskin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Vahinkopaikalla on tehty toistuvasti tarkastusajoja ennen vahinkoa, ja vahinkoa edeltävänä päivänä tehdyssä tarkastusajossa on todettu, että vahinkopaikan päällystevauriolla ei ole kiireellistä korjaustarvetta. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Kuoppa on paikattu viivytyksettä kylmämassalla, kun siitä on saapunut ilmoitus kunnossapidon päivystykseen. Kuoppa olisi sijaintinsa puolesta ollut myös väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.