Yhteistyösopimus, pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön toteuttaminen 2024–2028

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunkistrategian mukaan Helsinki tekee aktiivista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ja nojautuu parhaaseen riippumattomaan tutkijaosaamiseen omaa toimintaansa uudistaessaan. Tavoitteena on palveluita tai toimintatapoja uudistettaessa mahdollistaa aito tutkimusasetelma, jotta saadaan tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Kaupunkistrategiaan on myös kirjattu tavoitteeksi kutsua tutkijoita mukaan kaupungin keskeisiin uudistushankkeisiin.

Pääkaupunkiseudulla on tehty tiedeyhteistyötä alueen suurten tutkimusyliopistojen eli Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien eri muodoissa. Aiempia yhteistyömuotoja ovat olleet mm. professuurien rahoittaminen, erilaiset hankerahoitusohjelmat, suora hankeyhteistyö sekä viimeisimpinä Kaupunkiakatemia-yhteistyö (2016–2023), Aallon kaupunkitaloustieteen professuuri (rahoitus 2019–2023), tutkijatohtoriyhteistyö (2018–2025) sekä Helsingin yliopiston Max Planck -instituutin rahoittaminen vuodesta 2023 alkaen.

Yhteistyötä ja vuorovaikutusta yliopistojen kanssa halutaan jatkaa pääkaupunkiseudun tietopohjaisen kehittämisen tukemiseksi. Vuonna 2024 käynnistetään uusi tiedeyhteistyön malli, jossa on kaksi erillistä osaa 1) kaupunkipolitiikan arviointineuvosto ja 2) tutkimushankeyhteistyö. Tiedeyhteistyön tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun kehittämistä strategisesti merkittävissä teemoissa, tuottaa kaupunkien päätöksenteossa hyödynnettävää tutkimustietoa sekä tutkimuspohjaista arviointia, hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kaupunkien itse toiminnassaan tuottamia aineistoja sekä kehittää tutkimusyhteistyön rakenteita. Tiedeyhteistyön toivotaan tuottavan tietoa, joka tukee aiempia yhteistyömalleja suoremmin kaupunkien päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua.

Pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön sopimuksella sovitaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tiedeyhteistyön tavoitteista ja muodoista, rahoituksesta ja muusta resursoinnista. Tiedeyhteistyön kokonaisrahoitus on käynnistämisvuonna 2024 yhteensä 137 000 euroa ja vuosina 2025–2028 vuosittain yhteensä 630 000 euroa. Vuoden 2024 kustannuksista vastaavat kaupungit seuraavasti: Helsinki 77 000 euroa, Espoo 30 000 euroa ja Vantaa 30 000 euroa. Vuosien 2025–2028 vuosikustannuksista vastaavat kumppaniorganisaatiot seuraavasti: Helsinki 270 000 euroa, Espoo 150 000 euroa, Vantaa 150 000 euroa, Helsingin yliopisto 30 000 euroa ja Aalto-yliopisto 30 000 euroa. Toteutettavissa hankkeissa yliopistoilta edellytetään myös omarahoitusosuutta.

Yhteistyötä ja sen kokonaisrahoitusta hallinnoi Helsingin kaupunki. Toiminnasta vastaavat käytännössä yhteistyön kaksi työntekijää, joiden työantajatahona on Helsingin kaupungin kaupunkitietopalvelut-yksikkö.

Tiedeyhteistyön kokonaisuutta ohjaa valmisteluryhmä, jossa kaikki kumppaniorganisaatiot ovat edustettuina. Valmisteluryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa laajennetulla kokoonpanolla päätöskokoukseen, jolloin kokouksiin osallistuvat myös kaupunkien johtajat sekä yliopistojen rehtorit/vararehtorit. Näissä kokouksissa kaupunkien johtajat ja rehtorit päättävät valmisteluryhmän esityksestä strategisen tason linjauksista, kuten arviointineuvoston raportin ja hankehaun teemoista, arviointineuvoston kokoonpanosta sekä tekevät lopullisen päätöksen rahoitettavista hankkeista. Yhteistyömallin osat:

Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto

Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston jäseninä on 4–5 arvostettua talous- ja yhteiskuntatieteen tai muun kaupunkitutkimusalan tutkijaa, ja osa jäsenistä voi vaihtua vuosittain arvioitavan teeman mukaan. Arviointineuvosto tuottaa vuosittain riippumattoman arvion jostakin keskeisestä kaupunkipoliittisesta teemasta ja esittelee tulokset vuosittain tiedeyhteistyön laajennetussa valmisteluryhmässä sekä yleisöseminaarissa. Arviointineuvoston tavoitteena on myös nostaa kaupunkipolitiikan teemoja julkiseen keskusteluun sekä tuoda kaupunkipolitiikan näkökulmaa myös valtion päätöksentekoon.

Tutkimushankeyhteistyö

Hankeohjelmasta rahoitetaan Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamia enintään 2 vuoden pituisia tutkimushankkeita. Hankkeissa painotuksena on empiirinen politiikka-arviointi, kausaalitutkimus sekä satunnaiskokeina tehdyt tutkimukset. Tutkimusaloja ei ole rajattu, vaan tavoitteena on rahoittaa hankkeita eri tieteenaloilta. Yliopistoilta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta hankkeissa.

Hankkeet ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja mahdollistavat tieteellisen julkaisemisen, mutta kaupunkien tarpeisiin tuotetaan lyhyt noin 10 sivun tutkimusraportti, jossa ovat keskeiset tulokset sekä mahdolliset toimintasuositukset. Hankkeet järjestävät itse yleisöseminaarin tulosten esittelemiseksi.

Tiedeyhteistyön valmisteluryhmä kokoaa ja valitsee kerran vuodessa hankeohjelman tutkimusaiheet. Aiheen toteuttamisesta kiinnostuneet tutkimusryhmät lähettävät 1 sivun tiivistelmän tutkimusideastaan ja osallistuvat idean esittelytilaisuuteen, jonka jälkeen toteuttajat valitaan valmisteluryhmän päätöskokouksessa. Vähintään vuoden kestäville hankkeille kootaan omat aihekohtaiset seurantaryhmät pyytämällä kaupunkien toimialajohtajia nimeämään niihin 2 toimialojen edustajaa/organisaatio. Kaupunkien toimialojen tulee sitoutua yhteistyöhön tutkimuksessa tarvittavien aineistojen käytössä sekä siihen, että henkilöstön työaikaa käytetään tiedeyhteistyöhön riittävällä tavalla.

Arviointineuvoston työn ja hanketoiminnan lisäksi vuosittain järjestetään avoimia tiedeyhteistyön vuorovaikutustilaisuuksia.

Helsingin kaupungin Helsingin yliopistolle ja Aalto-yliopistolle tämän päätöksen mukaisesti antama tuki ei kuulu valtiontukisäännösten piiriin. Komission tiedonannossa valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01) todetaan, että tietyt yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnot eivät kuulu valtiontukisääntelyn piiriin. Tämä koskee julkisten koulutuspalvelujen lisäksi riippumattoman tutkimus- ja kehitys-toiminnan (T&K) harjoittamista tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva T&K-toiminta mukaan luettuna.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien johtajat käsittelivät kokouksessaan 16.2.2024 tiedeyhteistyön uutta mallia ja hyväksyivät yhteistyömallin ja sen rahoituksen jatkovalmisteluun. Toimintamalli ja sopimus on viimeistelty yhteistyössä yliopistojen kanssa.

This decision was published on 11.05.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.