Asemakaavan muutos nro 13023, Kehruutie 6, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 29.9.2026 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 13023 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano) korttelin 33295 tonttia 3 ja katualuetta.
• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-005197

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kaavamuutosalueeseen kuuluu rakentamattomat yleisten rakennusten korttelialue (Y) sekä Kehruukujan katualue. Niiden tilalle osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1), joka on varattu palveluasuntoja varten. Ratkaisu mahdollistaa sekä yksityisen että julkisen tahon toiminnan tontilla. Lisäksi tontin rakennusoikeuden määrää kasvatetaan.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 2 300 k-m². Tontti on rakentamaton. Asukasmäärän lisäys on noin 60 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 15 uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisu mahdollista ikääntyvien palveluasumisen Malminkartanossa. Tavoitteena on toteuttaa Malminkartanon ympäristöön sopiva rakennuskokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on, että ei estetä mahdollista pyöräilybaanan kaavoittamista tulevaisuudessa junaradan varteen voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti.

Kolmikerroksinen uudisrakennus sijoittuu tontille L-muotoisena siten, että rakennusmassa suojaa piha-aluetta junaradan ääniltä ja mahdollistaa pihan käytön virkistäytymiseen. Tontin rajoille ja piha-alueelle sijoittuvat istutukset ja laadukkaat piharakenteet tuovat viihtyisyyttä tontille ja sen ympäristöön. Kaavaratkaisu täydentää aukon Kehruutien katukuvassa ja puujulkisivut tuovat vaihtelevuutta ympäristön tiiliarkkitehtuuriin.

Pysäköinti on osoitettu kaavassa maantasoon tontin pohjoisreunalle. Kaavan autopaikkamääräys perustuu voimassa olevaan pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeeseen. Kaavan mukainen vähimmäisvaatimus on kahdeksan autopaikkaa. Viitesuunnitelmassa on esitetty mahdollisuus sijoittaa tontille riittävä määrä henkilöstön sekä saatto- ja vierailuliikenteen tarpeita palvelevia autopaikkoja

Toteutuessaan kaavaratkaisu tiivistää kaupunkirakennetta ja täydentää kaupunkikuvaa alueen mittakaavaan sovitetulla uudisrakennuksella sekä auttaa osaltaan turvaamaan ikääntyvien riittävää asuntotuotantoa. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että edistetään täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, raideliikenteen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa laadukkaan ja asuinalueen omaleimaisuuden huomioon ottavan täydennysrakentamisen Malminkartanon kaupunkiuudistusalueella.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Malminkartano on yksi Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueista kaupungin strategisten tavoitteiden 2021–2025 mukaisesti. Malminkartanoa uudistetaan täydennysrakentamisen ja palveluiden kehittämisen kautta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Malminkartanon suunnitteluperiaatteet 30.5.2023. Kaava-alue on suunnitteluperiaatteissa osoitettu asuinvyöhyke 1 -luokkaan, jonka rakentaminen on mittakaavaltaan sekoittunutta. Vyöhykkeen rakennusten pääasiallinen kerrosluku vaihtelee kerrostalovaltaisilla osilla neljästä kuuteen ympäristön ominaispiirteet ja mittakaava huomioiden. Rakentamisen tulee rajata katutiloja kokoojakatujen varsilla.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaavamuutos koskee tonttia 33295/3 ja Kehruukujan katualuetta. Kaava-alue on rakentamaton ja sillä kasvaa hoitamatonta niittykasvillisuutta. Tontilla kasvaa muutamia puita.

Kaava-alueen lähiympäristö koostuu suurelta osin 3–5-kerroksisista asuinkerrostaloista. Asuinrakennuksien julkisivut ovat pääosin punatiili- ja valkobetonipintaisia. Ulkoasultaan rakennukset edustavat omaleimaista, Malminkartanolle tunnusomaista 1980-luvun tyyliä. Malminkartanon lähiö on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Kaava-aluetta rajaavat länsipuolella kulkeva kehärata, pohjoispuolella hallimainen teollisuus-/varastorakennus sekä itä- ja eteläpuolella asuinkerrostalot. Kaava-alueen ulkopuolella, Kehruukujan länsipäässä, on kaavoitettu alue junaradan alittavalla kevyenliikenteen alikulkuyhteydelle. Alikulkuyhteys ei ole toteutunut.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9325 (31.12.1987).

Kaava-alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) sekä Kehruukujan katualueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue sallii rakennetavaksi kaksikerroksisen, 650 k-m2 laajuisen rakennuksen. Kehruukuja on puolestaan yleistä katualuetta, jonka kohdalla sijaitsee mahdollinen junaradan alikulku. Kaava-alueen tontti on osa suurempaa kolmen tontin korttelialuetta.

Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Kehruukujan katualue on Helsingin kaupungin maanomistuksessa. Pääosa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Tulovaikutukset

Kaavoitus nostaa alueen arvoa. Alue on osin yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennuksen sijaintiin junaradan varressa, jonka vuoksi kohteen akustinen soveltuvuus julkiseen palveluasumiseen on varmistettava. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä teettämällä meluselvitys sekä maaliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys ja laatimalla niiden perusteella tarvittavat kaavamääräykset.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kannanotto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui aluetta palvelevaan olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon. Kannanotossa esitettiin, että yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi eikä asemakaavan muutosehdotus edellytä vesihuollon lisärakentamista.

Fingridillä ei ollut lausuttavaa, sillä kaavan suunnittelualueella ei sijaitse Fingridin voimajohtoja eikä muita Fingridin toimintoja. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 1 kpl.

Mielipiteessä esitettiin huoli naapurirakennusten asukkaiden valoisuuden säilymisestä uudisrakentamisen myötä sekä lisääntyvästä liikenteestä Kehruutiellä. Kaavoitustyössä on huomioitu naapuritonttien valoisuuden säilyminen irrottamalla uudisrakennus Kehruutien puoleisesta tontin rajasta, sijoittamalla L-muotoinen rakennusmassa vain osittain kadun varteen ja sovittamalla uudisrakentamisen korkeus ympäröivien rakennusten mittakaavaan. Kaavamuutoksen viitesuunnittelun yhteydessä on laadittu varjostavuustutkielma, jonka perusteella uudisrakennus ei aiheuta kohtuutonta varjostavaa vaikutusta naapuritonteille. Liikenneturvallisuus on huomioitu sijoittamalla pysäköintialue nykyisen Kehruukujan paikalle, tontin pohjoisosaan. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.4.2026–18.5.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Link leads to external service).

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin vanhusneuvosto
• Väylävirasto
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Kaavaehdotusta koskevia lausuntoja saapui 7 kpl. Näistä kolmella ei ollut lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen junaliikenteen aiheuttaman melu-, runkomelu- ja tärinähaittojen huomioimiseen, vesihuoltoon, rakennuksen käyttötarkoitukseen sekä ikääntyneiden ja muistisairaiden asumisolosuhteisiin. Huomautukset eivät aiheuta tarvetta muutoksille kaava-aineistoissa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

This decision was published on 05.10.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.