Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2024
HEL 2024-006186
More recent handlings
This is a motion
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2024 arviointikertomuksesta
Urban Environment Committee
Lausuntoehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta antaa vuoden 2024 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:
Helen Oy:n ympäristötavoitteiden edistäminen (arviointikertomuksen sivut 31-35)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian tulee yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa edunvalvontatyöllä huolehtia, että lainsäädäntö mahdollistaa pienydinvoiman toteuttamisen ja että Helsingin kantaverkko on riittävä myös tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeisiin.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunginkanslia koordinoi kaupungin edunvalvontatyötä. Pienydinvoiman toteuttamisen mahdollistaminen ja Helsingin kantaverkon kapasiteetin riittävyys sähkönsiirtotarpeisiin on tunnistettu keskeisinä kaupungin edunvalvonta-asioina. Edunvalvontaa niiden osalta jatketaan kaupunkiyhteisesti. Lisäksi Heleniin liittyviä asioita, myös pienydinvoimaa ja sähköverkon kapasiteetin riittävyyttä, käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Helsinki-Helen-yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu kaupungin osalta sekä kaupunginkanslian että kaupunkiympäristön toimialan edustus.
Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen, yhteinen arviointi pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa (arviointikertomuksen sivut 37-41)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä varmistaa, että tulviin ja hulevesiin liittyvää sopeutumis- ja varautumistyötä tehdään koordinoidusti.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Hulevesien suunnittelun ja hallinnan vastuunjakoa on täsmennetty maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden sisällä yhteistyössä toimialan ilmastoyksikön kanssa. Hulevesien ja sopeutumisen ratkaisujen suunnitteluun saadaan lisäresurssi maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuteen.
- Kaupunkiympäristön toimialan ilmastoyksikkö huolehtii kaupunkitasoisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvien riskien arvioinnista, niihin liittyvien hallintatoimien koordinoinnista ja alulle panosta sekä raportoinnista.
- Kaupunkikonsernin organisaatiot ja toimialat vastaavat oman palvelutuotantonsa varautumisesta erilaisiin sään ääri-ilmiöihin kuten tulvatilanteisiin, sekä tarvittavan yhteistyön sopimisesta Pelastuslaitoksen kanssa akuutissa tulvatilanteessa. Kaupunginkanslia vastaa organisaatiorajat ylittävien toimintojen koordinoinnista sekä koko kaupunkia koskevasta varautumisesta ja kriisijohtamisesta. Kaupunkiympäristön toimiala osallistuu palvelutilojen sekä yleisten alueiden omistajan roolissa tulviin varautumiseen yhteistyössä tilojen sekä alueiden käyttäjien, Pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa. Pelastuslaitos johtaa tulvatorjunnan toimenpiteitä akuutissa tulvatilanteessa.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä varmistaa, että rankkasateisiin sekä tulva- ja hulevesiriskeihin varautumisen tasosta tehdään päätös.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmässä on linjattu keväällä 2025, että kaupunki varautuu ydinkeskustassa tulevan ilmaston 1/100 v tilastollisesti toistuvista sateista johtuvien tulva-alueiden hallintaan.
- Tämän työn kokemuksia hyödynnetään myös muiden alueiden varautumisen suunnittelussa: uudet alueet, täydennysrakentaminen, ja peruskorjausta vaativat kohteet koko kaupungissa.
- Ydinkeskustaa koskeva hydrologinen malli otetaan käyttöön skenaariotarkastelun lisäksi myös suunnittelijoiden työkaluna. Kokemusten perusteella päätetään mahdollisesta alueellisesta laajentamisesta.
- Tulvastrategian päivitys on käynnistetty (merivesi-, rankkasade- ja jokitulvat) Kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmän 30.9.2024 päätöksen mukaisesti. Päivityksen tavoitteena on varmistaa kaupungin pitkän aikavälin resilienssi erilaisten tulvariskien suhteen, mukaan lukien hulevesitulvat, jokitulvat (Vantaanjoki), meriveden nousu ja pienvesien tulvat. Tavoitteena on laatia strategiatasoinen julkaisu, jossa määritetään kaupungin varautumisen periaatteet ja tavoitetaso ja tarvittavat toimenpiteet ja sisäiset vastuut tason saavuttamiseksi. Osana kokonaisuutta maankäyttö ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuus koordinoi myös tulvaohjeen päivittämisen ja neuvontapalvelun organisoinnin. Tulvatyöryhmä myös jatkaa alueellisten tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden edistämistä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä päivittää sään ääri-ilmiöihin liittyvät sopeutumis- ja varautumisohjelmat.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Vuoden 2025 aikana päivitetään ilmastoriskitarkastelu ja haavoittuvuusanalyysit.
- Hellemallinnus valmistuu kesällä 2025 ja se otetaan käyttöön suunnittelijoiden työkaluna saman vuoden aikana.
- Sopeutuminen ja varautuminen tulevat osaksi vuosille 2026-2029 päivittyvää Ilmasto-ohjelmaa.
- Hulevesiohjelman päivittämisen tarve arvioidaan vuoden 2026 aikana.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä laatia suunnitelma kuumuuteen ja helteisiin sopeutumiselle ja varautumiselle, jotta varautumisen tasosta voidaan tehdä päätös
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Osana vuosille 2026-2029 päivittyvää Ilmasto-ohjelmaa määritellään myös helteisiin varautumisen tavoitetila ja keinoja tämän saavuttamiseksi.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee käynnistää korjausinvestointeja kaupungin riskialueilla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hulevesien hallitsemiseksi ja lämpösaarekeilmiön ehkäisemiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Hydrologisen mallin osoittamien ydinkeskustan riskikohteiden tiedot lisätään suunnittelutyökaluihin kesän 2025 aikana. Riskialueita tarkastellaan samalla suhteessa käynnissä oleviin ja käynnistettäviin investointihankkeisiin ja päivitetään hankkeiden suunnitelmia vastaamaan uusia sade- ja tulvaskenaarioita.
- Pyritään priorisoimaan haavoittuvien ihmisryhmien palvelurakennuksia ja niiden pihoja.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee ottaa uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa järjestelmällisesti huomioon puuston ja viheralueiden lisääminen ja säilyttäminen sään ääri-ilmiöiden haittojen vähentämiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Tonttikohtaisen viherkertoimen lisäksi kehitteillä on alueellinen viherkerroin, jonka avulla pystytään arvottamaan viherrakenteen tuottamia monihyötyjä muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja näin priorisoimaan säilyttämistä ja lisäämistä.
- Liikenne- ja katusuunnittelupalvelun ja kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun yhteistavoitteena on katuvihreän lisääminen katualueilla.
- Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun tavoitteena on myös monimuotoisuuden lisääminen laajemmin yleisillä alueilla, ja erityisesti aukiot on tunnistettu potentiaalikohteiksi.
- Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun sekä ilmastoyksikön alkuvuodesta 2025 tilaamassa työssä tarkastellaan lisäksi mahdollisuuksia latvuspeittävyyden lisäämiselle olevassa kaupunkirakenteessa.
Katutöiden koordinointi ja haittojen vähentäminen (arviointikertomuksen sivut 43-46)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa edunvalvontatyötä, jotta kunnossapitolain muutos vastaa Helsingin tarpeisiin ja mahdollistaa katutöiden haittojen aiempaa paremman hallinnan.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunki on vuonna 2020 tehnyt valtioneuvostolle esityksen kunnossapitolain muuttamisesta lainsäädäntöehdotuksin (KH 09.03.2020 § 172).
- Ympäristöministeriö asetti lakivalmistelutyöryhmän 1.12.2023. Työryhmän toimikausi on 1.12.2023–31.8.2025. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus kuntien maapolitiikkaa, kaavojen toteuttamista sekä katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevasta lainsäädännöstä.
- Lähtökohtana lakivalmistelutyölle ovat voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL, nykyiseltä nimeltään alueidenkäyttölaki) ja laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, kunnossapitolaki, KPL). Lakivalmistelutyössä on otettu huomioon hallituksen esitykseen kaavoitus- ja rakentamislaiksi (KRL) sisältyneet pykäläehdotukset sekä 2023 tehty kunnossapitolain toimivuusarviointi ja 2024 saadut lausunnot. Lakivalmistelussa myös huomioidaan 2025 voimaan tuleva rakentamislaki ja valmistuva alueidenkäyttölaki.
- Kaupunkiympäristön toimialalta on edustaja mukana yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain lakityöryhmässä. Myös kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat kommentoivat systemaattisesti valmisteltavia lakipykäliä. Lisäksi kuutoskunnat vaikuttavat yhteistyössä lain sisältöön. Yhdyskuntarakentamislakiin sisällytetään kunnossapitolaki. Tavoitteena on toteuttaa valmistelu niin, että hallituksen esitys on mahdollista antaa eduskunnalle 2026.
- Helsinki yhdessä kuutoskuntien kanssa on nostanut esille lainvalmistelutyössä kunnossapitolakiin liittyen seuraavat pääkohdat:
- Kunnilla tulisi olla mahdollisuus antaa katutöitä koskevia yleisiä sitovia ja tehokkaasti toimeenpantavia määräyksiä
- Kunnilla tulisi olla oikeus painavasta syystä määrätä työlle uusi ajankohta tai kieltää työn suorittaminen
- Kunnille tulisi säätää mahdollisuus määrätä laiminlyönnin havaitsemisen perusteella hallinnollinen laiminlyöntimaksu kunnossapitolain mukaisen velvollisuuden (esim. ilmoitusvelvollisuus) tai kunnan antamien määräyksien laiminlyönnistä
- Katutöistä aiheutuva haitta tulisi lisätä lakiin yhdeksi alueenkäyttömaksun määräytymisen perusteeksi.
- Luvattomaan maankäyttöön liittyvät puuttumisperusteet ja -keinot tulisi määrittää nykyistä selkeämmin lain tasolla ja yksi mahdollisuus olisi lisätä tämä kokonaisuus yhdyskuntarakentamislakiin.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa toimia työmaiden keston lyhentämiseksi, haittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Kehitettävää on ainakin taloudellisissa kannustimissa ja sanktioiden käyttämisessä sekä työmaahenkilöstöltä vaadittavassa koulutuksessa.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on lyhentää työmaiden kestoa kehittämällä bonuksia ja sanktioita urakkasopimuksissa. Tämän tarkoituksena on kannustaa niin urakoitsijoita kuin työntekijöitä suorittamaan projektit aikarajojen ja budjetin mukaisesti. Toimialalla luodaan selkeät kriteerit, jotka palkitsevat hankekohtaisesti hyvin suoriutuvia urakoitsijoita ja rankaisevat aikarajoista poikkeamisista.
- Kaupunkiympäristön toimiala kehittää työmaahaittojen vähentämiseksi urakkamuotoja, jotka ottavat huomioon ympäristön sekä käyttäjien tarpeet. Vuoden katutyömaakilpailun jatkaminen kannustaa urakoitsijoita innovatiivisiin ratkaisuihin ja vahvistaa työmaiden imagoa.
- Työmaiden turvallisuus kaikille työmaa-alueella työskenteleville ja liikkuville on ensisijainen tavoitteemme. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen laadun mittaamiseen kehitetty TLJ-mittari mahdollistaa työmaajärjestelyjen laadun ja työmaiden turvallisuuden objektiivisen arvioinnin. Työmaiden aitaamisen kehittäminen, työmaavalvonnan laadun parantaminen sekä työmaiden eri toimijoiden asennekasvatus ovat keskeisiä osia työmaiden turvallisuuden ja työmaajärjestelyjen laadun parantamiseksi. Infrahankkeiden turvallisuuskoordinaatiota on jo toimialalla parannettu turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin keskittyvän henkilön palkkaamisella. Aktiivinen koulutus ja viestintä varmistavat, että kaikki toimitsijat ymmärtävät vastuunsa turvallisuudesta ja työmaajärjestelyistä.
- TLJ-mittarin avulla kerättävän datan kytkemistä urakoissa asetettaviin bonuksiin ja sanktioihin kehitetään mm. Kruunusillat-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella. Bonus-/sanktiomallien kehittämisellä motivoidaan työntekijöitä ja urakoitsijoita sitoutumaan nykyistä paremmin urakkasopimusten mukaisiin turvallisuus- ja tehokkuusvaatimuksiin.
- Urakkasopimuksiin tullaan sisällyttämään vaatimus siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt ovat suorittaneet valtakunnallisen katutyökoulutuksen. Näin varmistuu, että henkilökunta on riittävän perehtynyttä työmaan vaatimuksiin ja turvallisuuskäytäntöihin.
Yhteenvetona todetaan, että näiden toimenpiteiden kautta parannetaan työmaiden tehokkuutta, turvallisuutta ja julkista kuvaa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää prosesseja ja varmistaa, että työmailla toimivat ovat asianmukaisesti koulutettuja ja hyvin informoituja.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee pyrkiä entisestään selkeyttämään työmailla noudatettavaa ohjeistusta ja varmistamaan, että työmaalla työskentelevät tuntevat tärkeimmät työmaita koskevat vaatimukset.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tulee päivittämään Työmaaoppaan. Työmaaopasta käytetään yleisesti kaupungin omien hankkeiden urakkasopimuksissa velvoittavana ohjeistuksena.
- Viranomaisohjauksessa vaadittavan kaivutyöilmoituksen sähköiseksi asiointikanavaksi otetaan käyttöön 1.5.2025 Haitaton 2.0. sähköinen asiointijärjestelmä. Jättääkseen kaivutyöilmoituksen asiakkaan tulee jatkossa arvioida työmaansa aiheuttamat haitat ympäristölle järjestelmän ilmoittamien haittakertoimien mukaisesti ja jättää kaivuilmoituksen yhteydessä suunnitelma haittojen hallitsemiseksi. Tämä auttaa työstä vastaavaa ymmärtämään työmaansa aiheuttamat haitat eri kulkumuodoille ja ympäristölle sekä antaa ohjeita ja työkaluja niiden ehkäisemiseksi. Haitattomassa työtä suunnitteleva myös näkee jatkossa alueen muut käynnissä olevat sekä suunnitellut hankkeet ja pystyy yhteensovittamaan työnsä liikennejärjestelyt muiden hankkeiden kanssa ja sopimaan mahdollisesta yhteiskaivusta.
- Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kehittää yhteistyössä teleoperaattoreiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa yhtenäisiä toimintaperiaatteita ja ohjeistusta työmailla. Tavoitteena on ohjeiden käytännönläheinen soveltaminen ja toiminnan parantaminen.
- Kuntatekniikan yhdistyksen julkaisema Yleisten alueiden käyttö, tilapaiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, pääkaupunkiseudun ohjeet ja määräykset -opas päivitetään vuosittain pääkaupunkiseudun kuntaviranomaisten yhteistyönä. Opas päivitettiin 15.4.2025. Seuraava päivitys tulee olemaan aiempaa suurempi rakenteen ja sisällön uudistaminen, jonka tarkoitus on yhtenäistää ja selkeyttää työmaita koskevaa ohjeistusta ja parantaa ohjeiden luettavuutta sekä käytettävyyttä. Tavoitteena on, että ohjeet ovat entistä ymmärrettävämpiä, rakenteeltaan loogisia ja helposti löydettävissä. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjekokonaisuuden jäsentelyyn, kielelliseen selkeyteen sekä visuaaliseen esitystapaan, jotta työmaalla toimivat henkilöt voivat omaksua vaatimukset sujuvasti ja tehokkaasti.
- Kyseistä ohjeistusta käytetään velvoittavana määräyskokoelmana katutöiden viranomaisohjauksessa mutta myös toimialan urakkasopimusten liitteenä ja velvoittavana työohjeena. Opas on käytössä kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, sekä varsin yleisesti kansallisesti. Helsinki on ottanut vetovastuun suuremman uudistustyön edistämiseksi.
- Viranomaisohjauksessa alueidenvalvonta vaatii, että jokaisella työmaalla on paikalla vähintään yksi Valtakunnallisen katutyökoulutuksen käynyt henkilö, jolla on kortti voimassa ja esitettävissä, silloin kun työmaalla työskennellään. Tätä valvotaan säännöllisesti muun valvontatyön ohessa. Helsingin kaupungin koulutusvaatimuksilla pyritään myös positiiviseen vaikuttavuuteen alan työkulttuurin kehityksessä.
- Kaupunkiympäristön toimiala tiivistää yksiköiden välistä yhteistyötä työmaaohjeistuksen laadinnassa, sekä valvonnassa. Tavoitteena on varmistaa, että työmaavaatimukset ja ohjeistukset ovat yhtenäisiä, selkeitä ja tehokkaasti toteutettuja koko toimialalla.
- Kaupunkiympäristön toimialalla on kehitettävä selkeät kriteerit, joiden perusteella valvontaviranomaisilla on mahdollisuus myös määrätä sanktioita työmaaohjeistuksen rikkomuksista urakkaliitteissä asetettujen ehtojen mukaisesti. Kriteeristön tavoitteena on varmistaa toiminnan läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu kaikissa urakoissa sekä tehostaa ohjeiden noudattamista.
- Työmaita koskevan ohjeistuksen viestintään tehdään muutoksia, joilla parannetaan ohjeiden löydettävyyttä, käytettävyyttä ja ohjekokonaisuuden selkeyttä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee viestiä toimialan tekemästä suurten liikennehankkeiden koordinaatiosta ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnista katutöiden negatiivisen mielikuvan parantamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingissä käynnistyy lähitulevaisuudessa merkittävä määrä laajoja infrahankkeita. Kaupungissa tullaan uusimaan katuja ja niiden alla kulkevaa kunnallistekniikkaa, siltoja sekä raideliikenneinfraa. Varsin iso osa näistä välttämättömistä hankkeista sijoittuu kantakaupunkiin tai ovat muutoin liikenteellisesti haasteellisia. Tällaisessa tilanteessa kaupungin viestintä tarjoaa mahdollisimman selkeää kuvaa tulevasta kokonaisuudesta sekä siitä, miten työmaiden toteutusjärjestystä koordinoidaan, mikä on töiden ennakoitu aikataulu sekä miten erilaiset liikenteen poikkeusjärjestelyt toimivat ja miten vaikkapa joukkoliikenne tullaan työmaa-aikana järjestämään. Tilannekuvan ylläpitoa on vuonna 2025 vahvistettu entisestään yhdessä seudun liikennehankkeista vastaavien keskeisten toimijoiden kanssa. Kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelupalveluun on toiminnan ja talouden muutosten 2026 yhteydessä esitetty palkattavan henkilö, joka vastaa suurten hankkeiden koordinoinnista ja yhteisvaikutusten arvioinnista.
- Tärkeää on, että viestinnän avulla kaupungissa liikkuvat voivat ennakoida työmaiden vaikutuksia sekä ymmärtävät paremmin työmaiden tarvetta. Viestinnän onnistumisen mittarina ei voi olla yksinomaan mielikuvan parantuminen, sillä katutyöt aiheuttavat jonkinlaista haittaa kaupungissa liikkumiselle, vaikka olisivat kuinka hyvin koordinoituja ja järjestettyjä. Kuntalain mukaisesti kaupungin viestinnän on tarjottava tietoa sekä laadukasta, ennakoivaa ja ymmärrettävää viestintää. Kaupunkiympäristön toimiala tiedottaa vuosittain suurimmista katutöistä kootusti (vrt linkki kappaleen jälkeen). Lisäksi järjestämme tarpeen mukaan mediatilaisuuksia, joissa kerromme isoista hankkeista kootusti.
- Tämän kokonaisuuden viestintää tulevien vuosien hankkeiden osalta suunnitellaan parhaillaan kaupunkitasoisesti. Jatkossa kokonaisuuden viestintää kehitetään kuvaamalla kokonaisvaikutuksia kuntalaisille. Tällä hetkellä etenkin keskustan työmaiden viestintä pyritään hoitamaan hyvin koordinoidusti ja siten, että kaupunki viestii sekä infratöiden kokonaisuudesta ja tavoitteista sekä siten, että myös aivan yksittäisten työmaiden viestintä olisi mahdollisimman toimivaa. Viestinnän avulla voidaan tuoda keskusteluun monipuolisempaa näkökulmaa työmaihin ja niiden vaikutuksiin liittyen, esimerkiksi nostaen esiin ketkä hyötyvät korvaavan liikenteen poikkeavista reiteistä.
- Työmaaviestinnän osalta kaupunkiympäristön toimialalla on jo käytössä malli eri kokoluokan hankkeiden viestinnän järjestämisestä ja tätä mallia ylläpidetään ja kehitetään koko ajan saatujen kokemusten perusteella.
Kaupungin yrityspalvelut, korkeakouluyhteistyö ja investointien houkuttelu (arviointikertomuksen sivut 55-58)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja kaupunkiympäristön toimialan tulee huolehtia siitä, että erilaisille yritystoiminnoille on tarjolla yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia kaupunkistrategian mukaisesti
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaan kaupungin on huolehdittava siitä, että tarjolla on yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia erilaisille yritystoiminnoille. Kaupunki luovuttaa yritystontteja erilaisin avoimin menettelyin. Teollisuus- ja varastotontit sekä muut rakennusoikeudeltaan vähäisenä pidettävät tontit voidaan luovuttaa ilman erillistä varauspäätöstä noudattaen kuitenkin vuonna 2019 hyväksyttyjen tontinluovutuslinjausten soveltamisohjeissa mainittuja periaatteita. Näiden periaatteiden mukaan tontinvaraajaa ja -saajaa valitessaan kaupunki arvioi mm. sitä, kuinka hyvin hanke toteuttaa kaupungin asettamia elinkeinopoliittisia ja taloudellisia tavoitteita (esim. työpaikkojen määrä, hankkeen innovaatiot, kansainvälisyys, yrityksen liikevaihto ja kasvunäkymät), miten toiminta sopii kyseiselle alueelle ja kuinka hyvin hanke toteuttaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteita. Lisäksi huomioidaan esitetyn hankkeen toteutusvarmuus, hakijan muut tonttivaraukset, onnistuminen aikaisemmissa hankkeissa sekä muut vastaavat seikat. Mikäli tonttiin kohdistuu useita tasavertaisia hakemuksia, hakemusten arvioinnissa voidaan antaa etusija hakemukselle, jossa kyse on nykyisen vuokralaisen toiminnan laajentamisesta Helsingissä tai vuokralainen on joutunut kaupungista johtuvista syistä luopumaan vuokraamastaan tontista taikka tontille rakennettavan rakennuksen loppukäyttäjä on hakijana. Mikäli hankkeen ei voida katsoa edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti soveltuvan sijoittuvaksi Helsingin kaupungin alueelle, voidaan hanke ohjata etsimään soveltuvaa tonttia myös muualta pääkaupunkiseudulta tai sen lähialueelta.
- Uudet tontit Helsinkiin syntyvät yleiskaavan 2016 ja osayleiskaavojen ohjaamana asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2016 on osoitettu kaupungin merkittävimmät toimitila-alueet. Lisäksi yleiskaava mahdollistaa toimitilarakentamista erityisesti liike- ja palvelukeskustoissa (C1), kantakaupunkialueella (C2) sekä lähikeskustoissa (C3). Voimassa ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa on vastaavasti varauduttu toimitilarakentamisen edistämiseen.
- Liike- ja toimistotontteja on asemakaavoitettu riittävä määrä ja tarvittaessa niitä kaavoitetaan lisää. Uusien toimistovuokrausten kokonaispinta-ala ja vuokrattujen tilojen keskikoko on laskenut pandemian ja sitä seuranneen hybridityön takia voimakkaasti ja on vain 1/3 aiemmasta volyymista. Toimistotonttitarpeet ovat erittäin sijaintiherkkiä ja kysyntä keskittyy voimakkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtiin. Tällaiset kaavoitushankkeet ovat usein pistemäisiä ja lähtevät liikkeelle hankealoitteista tarvelähtöisesti.
- Päivittäistavarakauppojen lukumäärä on vähenemään päin niiden yksikkökokojen kasvaessa.
- Näköpiirissä ei ole, että nyt tai tulevaisuudessa kaupunki voisi merkittävästi lisätä teollisuus -ja varastorakennusten sekä pienteollisuustonttien määrää johtuen asumisen tarpeista ja sen priorisoimisesta kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa. Teollisuus- ja varastotoimintojen alueet vaativat paljon maa-pinta-alaa ja niille sijoittuva toiminta voi aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, jolloin toiminnan yhteensovittaminen asumisen kanssa voi olla vaikeaa. Kaupungin kasvun ja luontoarvojen yhteensovittamisen haasteet johtavat helposti siihen, että tavoitteiden mukainen asuinrakentamisen lisääminen ohjautuu juuri olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja myös nykyisille toimitila-alueille. Tämä priorisointi johtaa väistämättä siihen, että alueita teollisuus- ja varastotoiminnan tarpeisiin ei enää löydy samaan tapaan kuin aiemmin.
Päiväkotitilojen saavutettavuus ja pedagogisten tavoitteiden toteutuminen (arviointikertomuksen sivut 61-65
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että päiväkoteihin on varattu riittävästi rajattavissa olevia rauhallisia tiloja.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kehittää oppimistilojen suunnitteluohjeistusta. Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa tilat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppimistilojen suunnittelupalvelujen valmisteleman tilaohjelman, toiminnallisten tavoitteiden ja tilasuunnitteluohjeiden mukaan.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa aiempaa selkeämmin päiväkotitilojen käyttäjille kiinteistöjen huollon, korjausten ja toiminnallisten muutostöiden vastuutahoista ja töiden etenemisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Tilojen ylläpidon rooleja ja vastuita selkeyttävät ylläpidon vastuunjakotaulukot suoraan omistettujen ja ulkoa vuokrattujen kohteiden osalta päivitetään.
- Tiedottamista käyttäjille parannetaan viemällä kaikki yli 10 000 euron korjaus- ja toiminnalliset muutoshankkeet Tilat-palvelun hankeseurantajärjestelmään (Myllyyn). Tämä mahdollistaa hankkeiden etenemisen seurannan ja raportointia.
- Isännöitsijät tiedottavat toimipisteiden edustajia ylläpitoon liittyvistä asioista ja tulevista korjauksista vuosittaisissa asiakastapaamisissa, joiden toteutuminen ja sisältö varmistetaan kohteiden sähköisessä huoltokirjassa (BEM) olevan, edelleen kehitettävän asiakastapaamislomakkeen kautta.
- Toiminnallisten muutoshankkeiden prosessia sujuvoitetaan ja rooleja selkeytetään uudella käytännöllä (ns. ”Stara MoB”), jossa Staralla on keskeisempi rooli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tiedottamisessa.
Kehitetään menettely, jossa käyttäjät ilmaisevat toiminnallisiin muutoshankkeisiin liittyvät tarpeensa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppimistilojen suunnittelupalveluille keskitetysti BEM-palvelupyyntönä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa oikea-aikaisesti alueen päiväkoteihin vaikuttavista muutoksista sekä päiväkotien henkilöstölle että niille perheille, joiden varhaiskasvatuspaikkaan muutokset voivat vaikuttaa
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kehitetään kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä viestintäkäytäntöä, jossa huolehditaan siitä, että alueen asukkaita tiedotetaan talonrakentamisohjelman koulu- ja päiväkotihankkeita koskevista merkittävistä aikataulu- tai sisältömuutoksista.
Esittelijän perustelut
Kuntalain (401/2015) 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Tarkastuslautakunta hyväksyi 15.4.2025 vuoden 2024 arviointikertomuksen ja pyytää 26.5.2025 mennessä kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista:
- Helen Oy:n ympäristötavoitteiden edistäminen (s.31-35)
- Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen (s.37-41)
- Katutöiden koordinointi ja haittojen vähentäminen (s. 43-46)
- Kaupungin yrityspalvelut, korkeakouluyhteistyö ja investointien houkuttelu (s. 55-58)
- Päiväkotitilojen saavutettavuus ja pedagogisten tavoitteiden toteutuminen (s. 61-65)
Lausunto pyydetään osoittamaan tarkastuslautakunnalle.
Presenter information
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski
Ask for more info
Hanna Wesslin, ilmastojohtaja, puhelin: 09 310 52786
hanna.wesslin@hel.fi
Hannu Seppälä, infrapäällikkö, puhelin: 09 310 38017
hannu.k.seppala@hel.fi
Timo Laiho, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 35201
timo.laiho@hel.fi
Päivi Etelämäki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31871
paivi.etelamaki@hel.fi
Maria Sillanpää, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36211
maria.sillanpaa@hel.fi