Vahingonkorvausvaatimus, kiinteistövahinko, 31.8.2023, Ullankatu 1, Bostadsaktiebolaget Villa Ulrika

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 13.5.2024 esittänyt kaupungille 20 807,81 euron vahingonkorvausvaatimuksen taloyhtiölle Ullankadulla 31.8.2023 aiheutuneesta vesivahingosta. Vaatimuksen mukaan vahinko on aiheutunut tukkeutuneista kaupungin sadevesikaivoista. Taloyhtiön asukkaat olivat ennen vahinkoa ilmoittaneet kaivojen tukkeutumisesta Staralle, joka ei ollut reagoinut huoltopyyntöihin ajoissa. Sadevesi tulvi taloyhtiön piha-alueella niin, että vesi nousi kahteen huoneistoon sisälle aiheuttaen molempiin huoneistoihin vesivahingon. Vaatimuksen mukaan huoneistojen sisäänkäynnit olivat suoraan pihasta eikä porrashuoneen kautta, ja vesi oli tullut huoneistoihin ulko-ovien alta.

Vaatimuksen liitteenä on toimitettu 3.8.2023 ja 19.9.2023 laaditut tarkastusraportit. Kaupungille toimitettu vahingonkorvausvaatimus on esitetty 31.8.2023 aiheutuneesta vesivahingosta. Vaatimuksen mukana on toimitettu 3.8.2023 ja 19.9.2023 laaditut tarkastusraportit. 3.8.2023 laadittu raportti koskee 10.7.2023 havaittua vesivahinkoa asunnossa A, jonne on kulku ”tunnelin” puolelta. 19.9.2023 laadittu raportti koskee 31.8.2023 aiheutunutta, 3.9.2023 havaittua vesivahinkoa asunnossa B, jonne on kulku sisäpihan puolelta. Myös vaatimuksen yhteydessä toimitetut tositteet vahingoista koskevat molempia asuntoja A ja B.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Vahingon tapahtuma-aikaan voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Helsingissä hulevesien hallinnan vastuut jakautuvat kaupungin, HSY:n ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Kaupunki vastaa esimerkiksi hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta, HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella, ja kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta.

Vesihuoltolain mukaan kiinteistöltä ei saa johtaa hulevesiä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Jos kiinteistön hulevesiä ei poisteta kiinteistöltä muulla tavalla, kiinteistö voidaan kuitenkin liittää jätevesiviemäriin huleveden poisjohtamiseksi, jos jätevesiviemäri on rakennettu ennen vuotta 2015 ja se on mitoitettu myös huleveden poisjohtamiseen, jos alueella ei ole huleveden viemäriverkostoa johon kiinteistö voidaan liittää, ja jos vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä, josta vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei imeytetä tontilla, on johdettava viivyttämällä kiinteistöjen yhteiseen hulevesijärjestelmään, tai jos tämä ei ole mahdollista, yleiseen hulevesijärjestelmään. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurille eikä vesiä saa johtaa naapuritontille, ajoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle, katuojaan eikä muullekaan yleiselle alueelle.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan kaupunki tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet sekä laatii alueille tulvavaarakartat ja tulvariskikartat. Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alue, jolla todetaan arvioinnin perusteella mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Kaupunki laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukainen Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty vuosina 2011, 2018 ja 2024. Kaikkien kolmen arvioinnin perusteella on todettu, että kaupungin alueella ei ole lain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arviointien perusteella on kuitenkin todettu, että kaupungissa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle, mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity. Kriteerit hulevesitulvan merkittävyyden ylittymiselle ovat erittäin korkealla, josta kertoo osaltaan se, ettei Suomessa ole vielä nimetty yhtäkään merkittävää hulevesitulva-aluetta. Lakisääteinen merkittävyyden arvio ei siis sellaisenaan kuvaa sitä, onko kaupungissa vähäisempiä, mutta silti mahdollisesti vakavia hulevesitulvariskejä.

Vahinkopaikka Ullankadulla kuuluu Suomen ympäristöpalvelun laatiman hulevesitulvariskien (2018) alustavan arvioinnin mukaiselle kerran sadassa vuodessa toistuvalle hulevesitulvaherkälle alueelle.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää mm.katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen.

Helsingissä vastuu katujen hoidosta jakautuu kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken. Vastuut on jaettu eri tavoin kantakaupungissa ja muilla alueilla. Vahinkopaikka Ullankadulla sijaitsee Ullanlinnassa, joka kuuluu kantakaupunkiin. Kiinteistönomistajan vastuulle kantakaupungissa kuuluu kiinteistön kohdalla lian, roskien, lehtien ja rikkakasvien sekä irtonaisten esineiden poisto katualueen keskilinjaan asti sekä sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausasiassa kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan hulevesikaivojen kunnosta ja hulevesien hallinnasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkoalueella Ullankadulla on kolme kaivoa. Hakijan kiinteistön Ullankatu 1 puolella kiinteistön liittymän reunassa on ritiläkaivo, toinen ritiläkaivo on Ullankatu 3 kohdalla ja lisäksi Ullankatu 3 kohdalla kadun vastakkaisella puolella on yksi kitakaivo.

Vahinkoalueella Ullankadulla lehtien, oksien ja muun vastaavan kaivojen toimintaa haittaavan materiaalin poisto kaivon päältä ja edestä kuuluu kohdalla olevalle kiinteistölle. Kaupunki vastaa kaivon sakkapesän tyhjentämisestä, kaivon toiminnan tarkkailusta ja purkulinjasta kaivon ja runkoviemärin välillä. Runkolinja on HSY:n vastuulla. Runkolinjan koko on johtokartan mukaan 300/200 mm. Alueella on sekaviemäröinti, eli sadevedet menevät jätevesien kanssa samassa viemärissä. Sekaviemäreissä on rankkasateella merkittävästi isommat virtaamat kuin sateettomana aikana. Runkolinja on 300 mm betoniputkea, joka on yleisesti käytetty putkikoko, ja jossain paikoissa sen kapasiteetti on viime vuosina ylittynyt kovien rankkasateiden yhteydessä, mikä näkyy kaupunkitulvina. On kuitenkin huomattava, että se on täysin aikakautensa suunnitteluohjeiden ja -periaatteiden mukainen ratkaisu, eikä vika, virhe tai laiminlyönti.

Sadevesikaivot tyhjennetään Helsingissä vähintään joka kolmas vuosi alueellisen kierron (itä, länsi, pohjoinen) mukaisesti. Vilkasliikenteisillä kaduilla kaivot tyhjennetään kerran vuodessa ja eräät erityiskohteet kaksi kertaa vuodessa. Kaivon tyhjennyksen yhteydessä kaivon toiminta ja kunto tarkastetaan järjestelmällisesti, ja palveluntuottaja laatii mahdollisesti havaituista ongelmista raportin. Myös ylimääräisillä, esimerkiksi palautteiden perusteella tehdyillä tarkastuskäynneillä havaituista ongelmista kirjataan raportti, joka tulee kunnossapidon työnjohdon tietoon. Koko kaupungin alueella ongelmia aiheuttaneet kaivot ovat raportoituna koosteraportissa. Raportti sisältää mm. tiedot ongelman laadusta ja kaivon koordinaateista, joilla mahdollinen ongelma voidaan kohdistaa tarkasti tiettyyn kaivoon. Ullankadun kaivojen toiminnassa ei ole havaittu ongelmia, rakenteellisia vikoja tai korjaustarpeita, eikä niitä ole mainittu raporteissa.

Kaupungille on saapunut kaksi palautetta Ullankadun kaivoista 1.1.2023 ja 30.9.2023 välisenä aikana. Palautteet on annettu 6.7.2023 ja 3.8.2023. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Palautteet ovat saapuneet kunnossapidon tietoon 7.7.2023 ja 3.8.2023. Kumpikin palaute on koskenut suurlähetystön puoleisella katuosuudella, Ullankatu 3 vastapäätä olevaa kaivoa. Kunnossapito on todennut, että 6.7.2023 on ollut rankkasade, jonka takia vesi on seissyt useissa paikoissa runkolinjan kapasiteetin ylityttyä. Kunnossapito on käynyt imemässä kaivon tyhjäksi 7.8.2023, eikä kaivossa ole raportoitu olevan mitään poikkeavaa.

Kaupungille tai kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita Ullankadulta 30.8.–31.8.2023. Kaupungille on saapunut kuusi muuta vahingonkorvausvaatimusta 30.8.–31.8.2023 tulvineen veden aiheuttaneista vahingoista.

Hakijan toimittamassa vauriotarkastusraportissa on mainittu, että kiinteistön pihalla olevien sadevesikaivojen toimivuudesta ei ole tietoa. Tarkastusraportin kuvista on nähtävissä, että talon rännit ovat tyypiltään tavanomaiset avorännit, joista kovalla sateella iso osa vedestä todennäköisesti lentää rännikaivon ohitse.

Ullankatu 1 sijaitsee kadun alimmassa kohdassa. Ullankadun mitatun poikkileikkauksen ja korkeusasemien perusteella veden pitäisi virrata kadun korkeimman keskikohdan yli kadun toisella puolella olevaan kaivoon, ja poistua sitä kautta taitteen korkeudelta ylittävin osin. Tämä edellyttää sen, ettei kadun toisen puolella, Ullankatu 1 kohdalla olevan kaivon päällä ole esteitä ja runkolinjan kapasiteetti riittää. Korkeusasemia mitattaessa havaittiin, että suurlähetystön puolen kitakaivon kohdalle pysäköity auto, jonka rengas on kaivon kohdalla, riittää käytännössä tukkimaan kyseisen kaivon lähes kokonaan. Ullankadun kapeuden vuoksi kadulle molemmin puolin pysäköidyt autot ovat käytännössä kiinni reunakivessä. Kaivon kohdalle pysäköity auto lisää lehtien ja roskien kertymistä kaivojen läheisyyteen. Googlen Street View -kuvamateriaalien perusteella Ullankadulla on keskimääräisesti paljon pysäköityjä autoja.

Hakijan kiinteistön portin kohta on huomattavan matala. Portin reunakiven korkeus on noin 8 cm, vaikka sitä ei ilmeisesti käytetä ajoneuvoliikenteelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 88 § mukaan kiinteistö vastaa liittymänsä rakentamisesta. Myös kunnossapitovastuu on kiinteistöllä. Matala liittymä voi edesauttaa veden kulkeutumista tontille tilanteessa, jossa veden pinta kadulla nousee. Kiinteistö voi vaikuttaa liittymänsä rakenteella siihen, mihin suuntaan vesi virtaa esimerkiksi viemäriverkon tulvimistilanteessa.

Ullankadun molemmin puolin sijaitsee lehtipuita. Puista putoavat lehdet voivat kertyä kaivon kannen päälle tai eteen, ja aiheuttaa sen, että kaivo alkaa padottaa. Googlen Street View -kuvista on havaittavissa, että kaivojen päällä on joka kerta ollut lehtiä, kun paikka on kuvattu. Puiden lehtien kertyminen kaivojen päälle ja läheisyyteen on havaittavissa myös kunnossapidon kuva- ja videomateriaalista. Lähinnä vahinkopäivää kunnossapidolla on alueelta 6.9.2023 kuvattua materiaalia, jossa on havaittavissa runsas määrä puista pudonneita lehtiä jalkakäytävillä, ajoradalla, sekä reunatuen ja ajoradan taitteessa, jossa sijaitsee kitakaivo lähetystön puolella. Kunnossapidon 6.9.2023 kuvamateriaalissa Ullankadulla ei kuitenkaan näy hiekkaa, jota näkyi vauriotarkastusraporteissa. Jos vesi olisi tullut kadulta, oletettavasti kadullakin olisi tuolloin hiekkaa. Puhtaanapidosta tarkastetun tiedon mukaan Ullankadulla ei tehty kadunpitoon liittyviä puhdistustöitä kevään 2023 hiekannoston jälkeen ennen vahingon tapahtumista.

Kaupungin lupajärjestelmän mukaan vahinkopaikalla on vahinkoaikana ollut rakennustyömaa, joka on sijainnut hakijan taloyhtiön puolella katua ja joka on merkitty kohtaan, jossa sijaitsee toinen alueen kahdesta kaivosta. Työmaa on voinut haitata toisen kaivon toimintaa niin, että suurlähetystön puoleisen kaivon kapasiteetti ei ole ollut yksin riittävä rankkasateen aikana. Kaivon toimintaa riittää jo käytännössä haittaamaan esimerkiksi se, että työmaalla varastoidun materiaalin, lavan, liikennemerkin jalustan tai muun vastaavan irtaimen vuoksi lehtiä alkaa kertymään kaivon päälle tai eteen.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan 31.8.2023 yön aikana on satanut 26,05 mm vettä. Kyseisestä sademäärästä 25,19 mm on satanut tunnissa klo 3.50 ja klo 4.50 välisenä aikana. Klo 3.50 ja klo 4 välisenä aikana vettä on satanut 18,97 mm kymmenessä minuutissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan sade määritellään rankkasateeksi, kun sademäärä on 7 mm tunnissa tai 20 mm vuorokaudessa. Kymmenessä minuutissa tapahtuvan 19 mm sademäärän todennäköinen toistuvuusaika on 95 vuotta.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin loppuraportissa 2018 todetaan, että Helsingin keskusta on suurelta osin sekaviemäröityä ja tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Hulevesitulvaherkillä alueilla todetut hulevesitulvat tai potentiaaliset riskipaikat sijaitsevat usein tiiviisti rakennetussa ympäristössä, missä toimenpiteet hulevesitulvariskien poistamiseksi ja vähentämiseksi ovat usein vaikeita toteuttaa. Hulevesitulvia vähentävät toimenpiteet, kuten maanpäällisten tulvareittien rakentaminen, kytkeytyvät yleensä vesihuoltoverkostoon tai katuihin kohdistuviin suurempiin hankkeisiin, kuten sekaviemäröinnin eriyttämiseen.

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on laatinut vuonna 2017 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset vuoteen 2025 saakka. Linjauksissa esitettyjä hulevesiin liittyviä sopeutumistoimenpiteitä toimeenpannaan vuonna 2018 julkaistulla Helsingin kaupungin hulevesiohjelmalla. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, mutta toisaalta myös kuivat kaudet yleistyvät. Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi rankkasateella olla riittämätön. Hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Tavoitteena on estää kaupunkitulvia myös tulevaisuudessa.

Rankkasade aiheutti 31.8.2023 yön aikana useita vesivahinkoja Helsingissä. Helsingin pelastuslaitos tiedotti 31.8.2023, että Helsingissä oli ollut yön ja aamun aikana 15 vahingontorjuntatehtävää, ja että vahingontorjuntatehtäviin oli hälytetty myös sopimuspalokunnat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston metroasema oli jouduttu sulkemaan tulvivan veden takia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamuksellisuutta.

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, ja on todettu, että hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi olla riittämätön rankkasateella. Kaupungin voimassa olevassa hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Helsingissä on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa haittaa, mutta tulvariskien hallinnasta annetun lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity. Toimenpiteet hulevesitulvariskien poistamiseksi ja vähentämiseksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä ovat usein vaikeita toteuttaa, ja tapahtuvat usein suurempien hankkeiden yhteydessä.

Vahinkoyönä 31.8.2023 on ollut rankkasade, jonka aikana on satanut 26,05 mm vettä. Kyseessä on ollut poikkeuksellinen sadetapahtuma, joka on todennäköisesti aiheuttanut sekaviemäriverkoston ja hulevesikaivojen kapasiteetin ylittymisen. Rankkasateen seurauksena kaupungissa on tapahtunut vahinkoyönä myös useita muita vesivahinkoja.

Vahinkopaikalla on tehty kunnossapidon tarkastuskäynti 7.8.2023 ja tarkastuskäynnillä on todettu, että kaivot ovat rakenteellisesti kunnossa ja toimivat suunnitellusti. Ullankadun kaivojen toiminnassa ei ole havaittu ongelmia, rakenteellisia vikoja tai korjaustarpeita, eikä niitä ole mainittu raporteissa. Hakijan kiinteistöllä on omia, hakijan omalla vastuulla olevia hulevesirakenteita, joiden kunnosta kaupungilla ei ole tietoa. Vauriotarkastusraportissa hakijan kiinteistöllä sijaitsevien hulevesien toimivuus on mainittu tuntemattomaksi.

Hakija on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen 31.8.2023 tapahtuneesta vesivahingosta, jossa vahinko on tapahtunut kiinteistön sisäpihan puolella olevassa asunnossa B. Vesi on vaatimuksen mukaan tullut sisään asuntoon ulko-ovien alta. Ulko-ovet ovat kiinteistön oman avoimen katolta tulevan vesikourun välittömässä läheisyydessä. Ottaen huomioon kiinteistöllä olevan rakennuksen pinta-alan, katolta tuleva vesimäärä on täytynyt olla suuri. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt vahinkopaikan rakenteiden kunnossa- ja puhtaanapitoa. Tulviminen on tapahtunut poikkeuksellisen voimakkaan sääilmiön seurauksena. Tulviminen on saattanut aiheutua kaivojen päällä olleista lehdistä, mahdollisesti työmaa-alueen rakenteista, tai sademäärän aiheuttamasta viemärin runkolinjan tulvimisesta. Vastuu katualueella olevien lehtien ja roskien poistamisesta on kohdalla olevien kiinteistöjen omistajilla, eli myös hakijalla.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei asiassa ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 88 §, 103 e § ja 103 i §

Vesihuoltolaki (119/2001) 3 a luku 17 d §

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 5 §, 7–8 §, 10 § ja 19 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 9–10 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen §51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.