Valtuustoaloite, Rakennuskannan uusiokäyttö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Aloitteessa esitetään, että jokainen hanke on syytä aloittaa olemassa olevan rakennuskannan soveltavuuden selvittämisellä hankkeen toteuttamiseksi.

Kaupunkiyhteinen palveluverkkosuunnittelu

Kaupunkiympäristön toimiala pyrkii panostamaan entistä enemmän tilaverkkotyöhön yhdessä toimialojen palveluverkkosuunnittelijoiden kanssa. Kaupunki on kehittänyt vuoden 2023 alusta kanslian vetämänä kaupunkiyhteistä palveluverkkosuunnittelua, jonka tavoitteena on yhdistää palvelu- ja tilatarpeen suunnittelu osaksi kaupungin pidemmän ajan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia.

Tilaverkkosuunnittelu on jatkuvaa tarkastelua tilojen kyvystä vastata palveluverkon tarpeisiin ja tilojen riittävyys- ja kuntotietoihin perustuvien hankkeiden siirtämistä investointiohjelmaan tai tilojen muuta järjestämistä palveluiden tarpeisiin. Kaupunkiympäristön toimiala järjestää ja vuokraa tilaverkon toimipisteet toimialoille.

Kaupunkiympäristön toimialan tilaverkkoprosessin ytimessä on asiakastarpeiden kuuntelu ja eri ratkaisuvaihtoehtojen laajamittainen tutkiminen: tilatarpeet ratkaistaan joko korjaamalla tai lisä- ja uudisrakentamalla sekä mahdollisesti yhdistämällä toimintoja ja luopumalla huonokuntoisimmista kiinteistöistä.

Tilaverkkotyössä pyritään osaltaan vastaamaan tarpeeseen kehittää tilojen hankintaa kokonaistaloudelliseen suuntaan tarkastelemalla yksittäisten hankkeiden sijaan laajempia kokonaisuuksia. Ratkaisuilla tavoitellaan toimitilakustannusten optimointia sekä tilatehokkuuden ja tilojen käyttöasteen kasvattamista. Tilaverkkotyön tarkoituksena on osaltaan helpottaa rakennus- ja korjausinvestointien sekä uusien tilojen hankkimisen vuosittaista ja pidemmän aikavälin suunnittelua. Hankkeet tulevat alueellisista selvityksistä investointi- tai vuokra- ja osakehankeohjelmaan, jolloin ne perustuvat järjestelmällisesti kerättyyn kuntotietoon ja alueen kasvuennusteisiin ja ovat etupainotteisia tai ennakoivia.

Palvelutarpeen kasvaessa selvitetään vaihtoehdot olemassa olevien tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen, yhteiskäyttöön tai aukioloaikojen laajentamiseen. Tilaomaisuuden hallinnan näkökulmasta on perusteltua aina ensisijaisesti pyrkiä mukauttamaan toimintaa olemassa oleviin kaupungin tai muun tahon omistamiin tiloihin. Uutta tilahanketta voidaan esittää vain, jos oman palvelutuotannon kasvattaminen todetaan kustannusvaikuttavimmaksi tuottamistavaksi. Mikäli toimintaa tai olemassa olevien tilojen käyttöä muuttamalla ei pystytä vastaamaan muuttuneeseen palvelutarpeeseen, on perusteltua käynnistää uusien tilojen rakentamiseen, olemassa olevien tilojen laajentamiseen, perusparantamiseen tai vuokraamiseen tähtäävä tilahanke.

Kaupungin palvelutilaverkkosuunnittelun tarpeisiin tuotetaan ja koostetaan tietoa palvelutiloista, -tarpeista ja väestötiedoista yhtenäisellä tavalla hyödynnettäväksi kaupungin eri toimijoiden omassa sekä kaupunkiyhteisessä palvelu- ja tilaverkon suunnittelussa. Avuksi kehitetään rakennuskannan luokitusjärjestelmiä, kuntotutkimuksia ja paikkatietosovelluksia. Kiinteistöjen arvottaminen, salkutus ja rakennuksista luopumisen periaatteet ovat pohjana laajemmille alueellisille tarkasteluille. Arvotettavia asioita ovat mm. tekninen kunto, palveluverkkovaikuttavuus, tilojen toiminnallisuus, kulttuurihistorialliset arvot ja kestävä kehitys. Tavoitteena on saada tieto yhteen paikkaan koottuna kaikkien osapuolten hyödynnettäväksi. Ylläpitotoiminnassa pyritään siirtymään ennakoivaan toimintaan; tutkimusten perusteella rakenteiden korjaaminen ennen niiden vaurioitumista on selkeästi edullisempaa verrattuna niiden korjaamiseen vasta vaurioitumisen jälkeen.

Yhteinen palveluverkkosuunnittelu mahdollistaa kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamisen oikea-aikaisesti. Palvelut voidaan järjestää vaikuttavammin ja asiakaslähtöisemmin. Palveluverkkosuunnittelussa voidaan huomioida alueet, joilla on paljon huonokuntoisia rakennuksia, voimakas lapsimäärän kasvu tai asuinrakentaminen ja uusien alueiden kaavoitus. Suunnittelussa huomioidaan kaupunginosien ja väestöryhmien erilaisuus sekä kaupunkistrategian mukaisesti eriarvoisuuden ja segregaation ehkäisy ja alueiden tasapuolinen kohtelu.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet 29.5.2024 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

"Rakennuskannan uusiokäyttö

Helsinki rakentaa ja tuottaa jatkuvasti erilaisia kulttuuri-, liikunta- ja museorakennuksia sekä muihin tarkoituksiin varattuja tiloja.

Tämä on erittäin kannatettavaa ja pitää osaltaan kaupunkia elävänä ja mielenkiintoisena. Toiminta on olennaisempaa kuin rakennus. Lisäksi rakennuksen funktion onnistuminen on pohjimmiltaan seinistä riippumatonta.

Elinkeinoelämän ja julkisenkin toiminnan sekä infrastruktuurin muutos vapauttaa jatkuvasti rakennuksia kaupungissa. Tämä on otettava huomioon kaupungin toteuttaessa ja muuten edistäessä ja ratkaistessa julkisen toiminnan rakennuksia. Itse asiassa jokainen hanke on syytä aloittaa olemassa olevan olemassa olevan rakennuskannan soveltavuuden selvittämisellä hankkeen toteuttamiseksi. Tämä edistää kestävää kehitystä, kierrätystä, kaupunkikuvan säilyttämistä ja antaa myös mahdollisuuksia levittää julkisia kulttuuri- ja virkistyslaitoksia kaupungin kaikkiin osiin. Viimeksi mainitulla on myös merkitystä segregaation torjunnassa."

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.

This decision was published on 06.11.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §