Valtuustoaloite, kalsiumkloridin käytöstä luovuttava Helsingissä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Otto Meri ja 34 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki ryhtyy toimenpiteisiin kalsiumkloridin käytön kieltämiseksi kaupungin talvikunnossapidossa.

Kaupunkiympäristölautakunta palautti 1.10.2024 § 505 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että jatkovalmistelussa selvitetään millä tavalla kalsiumkloridia käytetään muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja sellaisilla Helsingissä sijaitsevilla alueilla, joiden talvikunnossapitoa hoitavat yksityiset toimijat. Jatkovalmistelussa selvitetään erityisesti kalsiumkloridin käyttöön liittyviä käytäntöjä ja keinoja luopua kalsiumkloridin käytöstä kokonaan tai merkittävästi vähentää sen käyttöä. Lisäksi selvitetään kalsiumkloridin käytön korvaamista muilla aineilla tai talvikunnossapitomenetelmillä.

Selvitys kalsiumkloridin käytöstä talvikunnossapidossa ja vaikutuksista lemmikkeihin

Kaupunkiympäristön kunnossapito selvitti katujen kunnossapidossa käytettyjen erilaisten suolojen vaikutuksia lemmikkeihin. Kunnossapito teetti selvityksen, Kalsiumkloridi katujen kunnossapidossa (liite nro 2), jonka laati Ramboll CM Oy. Tavoitteena oli selvittää tarkemmin kalsiumkloridin käytön perusteluita liukkaudentorjunnassa ja pölynsidonnassa, sekä sen käyttöä muissa Suomen kaupungeissa ja kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla.

Työssä selvitettiin kalsiumkloridin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia erityisesti lemmikeille sekä liukkaudentorjunnan vaihtoehtoisia kemikaaleja. Työssä hyödynnettiin muun muassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, tietokirjallisuutta, haastatteluja ja verkkojulkaisuja.

Kalsiumkloridin käyttö Helsingin kunnossapidossa

Helsingissä kalsiumkloridi hankitaan valmiiksi sekoitettuna 32-prosenttisena suolaliuoksena, jota laimennetaan edelleen tarvittaessa veden kanssa toimenpiteistä riippuen. Kalsiumkloridiliuosta käytetään seuraavissa kunnossapidon toimenpiteissä:

Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamateriaalit talvikunnossapidossa

Kalsiumkloridilla on hygroskooppisia ominaisuuksia, eli se imee itseensä vettä ja kosteutta, joten se sulattaa jäätä nopeammin kuin natriumkloridi. Lisäksi liuos laimenee nopeasti, mikäli tie ei ole kuiva. Kalsiumkloridi säilyttää sulatustehonsa jopa alle -15 °C:ssa. Kalsiumkloridin ohella tunnetuimmat kemialliset liukkaudentorjuntamateriaalit ovat natriumkloridi, magnesiumkloridi, sekä erilaiset formiaatit ja asetaatit. Natriumkloridi on liukkaudentorjuntamateriaaleista perinteisin, edullinen ja tehokas. Magnesiumkloridi alentaa veden jäätymispistettä muiden kloridien tapaan, ja säilyttää sulatustehonsa -15 °C:een asti. Formiaatit aiheuttavat klorideja vähemmän korroosiota betonille ja metalleille, minkä vuoksi ne soveltuvat erityisen hyvin liukkaudentorjuntaan lentoasemilla. Kalsiummagnesiumasetaatti sopii parhaiten ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. GranLux koostuu sepelirakeista, joihin on imeytetty jäätä sulattavaa nestettä.

Helsingissä testattiin liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä talvikausina 2015–2017. Talvella 2015–2016 pääpyöräteillä kokeiltu kaliumformiaatti todettiin tehokkaaksi jään sulattajaksi, mutta sen korkea hinta rajoitti käyttöä. Samana talvena testattu GranLux puolestaan osoittautui tehottomaksi, sillä se teki lumen tahmeaksi, haittasi pyörien levyjarrujen toimintaa eikä sulattanut uutta lumisadetta kadun pinnasta.

Kokeilun perusteella kalsium- ja natriumkloridi tarjosivat parhaan hyöty-kustannussuhteen verrattuna kaliumformiaattiin ja GranLuxiin. Erityisesti harjasuolaus liuosmuotoisella kalsiumkloridilla osoittautui tehokkaimmaksi menetelmäksi, sillä se piti pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Lisäksi liuossuolan käyttö paransi keväistä ajomukavuutta, koska hiekoitussepeli heikentää ilmanlaatua.

Talvikaudella 2016–2017 testattiin kahta eri menetelmää: kahdella pyöräreitillä käytettiin harjasuolausta ja yhdellä tehostettua aurausta lumettoman pinnan ylläpitämiseksi. Kokeilun aikana kerättiin aktiivisesti pyöräilijöiden palautetta, ja tulokset osoittivat, että harjasuolaus tuotti selvästi turvallisemman ja paremmin ajettavan lopputuloksen kuin pelkkä auraus ja hiekoitussepeli.

Alla on taulukko vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamateriaaleista ja niiden ominaisuuksista:

*Natrium-, kalsium-, ja magnesiumkloridin sekä kaliumformiaatin ja kaliumasetaatin hintatiedot ovat vuodelta 2025. GranLuxin hintatiedot ovat vuodelta 2018.

Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla

Selvityksen mukaan huoltoyhtiöt käyttävät pääasiassa sepeliä jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan. Myös magnesiumkloridia käytetään vähäisessä määrin. Joissakin kiinteistöissä käytetään raemuotoista kalsiumkloridia kiinteistöjen portaikkojen liukkaudentorjuntaan. Kalsiumkloridin käyttö on ollut vähäistä kuluneen talvikauden aikana.

Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö muissa kaupungeissa ja maissa

Selvityksessä mukana olleista kaupungeista kalsiumkloridia käytetään yleisesti myös Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Turussa pölynsidonnassa sekä liukkaudentorjunnassa ajoradoilla ja / tai pyöräväylillä kuten Helsingissä. Lisäksi kaupungeissa on käytössä myös muita kemiallisia liukkaudentorjuntamateriaaleja. Lahdessa pohjavesien muodostusalueilla käytettäneen vain formiaattituotteita. Kalsiumkloridin käyttömäärät vaihtelevat kaupungeittain sekä vuosittain. Kaikissa kaupungeissa kalsiumkloridia käytetään liuosmuodossa, mutta Espoossa ja Oulussa myös rakeena. Koirien tassuja koskevaa palautetta ei ole saatu muissa kaupungeissa kuin ainoastaan Turussa, kävely- ja pyöräteiden tehostetun talvihoidon reitillä. Palautteiden pohjalta Turussa supistettiin tehostetun talvireitin pituutta.

Ruotsissa pyöräteiden harjasuolaus on yleinen käytäntö monissa kunnissa. Ensisijaisesti käytetään natriumkloridia, ja joissain tapauksissa sitä sekoitetaan kalsiumkloridin kanssa parantamaan jään sulamista tehokkaammin. Tukholmassa on lisäksi otettu käyttöön lämmitettyjä pyöräväyliä ja jalkakäytäviä, mikä helpottaa liikkumista talvisin.

Yhdysvalloissa natriumkloridi on suosituin liukkaudentorjuntamateriaali sen edullisuuden ja saatavuuden vuoksi. Vuonna 2014 sitä käytettiin ajoväylien suolaukseen noin 28 miljoonaa tonnia. Myös kalsiumkloridi on yleinen vaihtoehto liukkauden torjumisessa Yhdysvalloissa.

Kalsiumkloridin negatiiviset vaikutukset

Kalsiumkloridi voi olla haitallinen sekä lemmikeille että ympäristölle, mutta selvityksen mukaan sen vaikutukset eivät ole merkittävästi suurempia kuin natrium- tai magnesiumkloridin. Helsingissä ja muissa suomalaiskaupungeissa ei ole raportoitu vakavia koiriin kohdistuvia haittoja, eikä keväisin – jolloin kalsiumkloridin käyttö on yleisimmillään – ole havaittu kipua aiheuttavia oireita.

Natrium- ja kalsiumkloridi voivat kuitenkin ärsyttää koiran tassuja, erityisesti haavaumien yhteydessä. Lisäksi suolaliuos on yhtä kylmää kuin ilman lämpötila, mikä voi johtaa paleltumiin ja kipuun. Helsingissä harjasuolausreittejä suolataan lähtökohtaisesti enintään -8 °C lämpötiloihin asti, mikä tarkoittaa, että tien pinnalla oleva neste voi olla yhtä kylmää. Kalsiumkloridi myös sitoo kosteutta, mikä voi pitää tassut märkinä pidempään ja lisätä tulehdusriskiä. Koska ongelman taustalla on nimenomaan kylmä neste, kalsiumkloridin korvaaminen muulla veden jäätymispistettä alentavalla liukkaudentorjunta-aineella ei välttämättä poista riskiä.

Koiran olisi nieltävä erittäin suuri määrä kalsiumkloridia saadakseen vakavia oireita tai menehtyäkseen, mikä on hyvin epätodennäköistä. Ulkoilun jälkeen koira voi kuitenkin nuolla tassujaan ja saada elimistöönsä kalsium- tai natriumkloridia, mikä saattaa aiheuttaa lieviä ja ohimeneviä vatsaoireita.

Kalsiumkloridin käytön vähentäminen

Valitettavista haitoistaan huolimatta kalsiumkloridi on tärkeässä roolissa talvikunnossapidossa. Sen ansiosta jäätä ja liukkautta ei pääse syntymään tehostetun talvihoidon pyöräilyreiteillä, joilla käytetään harjasuolausta. Useat jalankulkijat ovatkin toivoneet harjasuolausta pyöräväylien lisäksi myös jalkakäytäville, jotta niilläkin olisi turvallisempaa liikkua. Katusuolan käyttö vähentää myös hiekoitustarvetta ja parantaa ilmanlaatua, kun katupölyä syntyy vähemmän. Kalsiumkloridia tarvitaan etenkin keväiseen katupölynsidontaan, ja sen käytön lopettaminen pahentaisi katupölyongelmaa merkittävästi. Kalsiumkloridin tilalle tulisi ottaa käyttöön korvaava ja ominaisuuksiltaan vastaava pölynsidonta-aine ilman siirtymäaikaa. Toimivia vaihtoehtoja voisi olla magnesiumkloridi ja kalsiummagnesiumasetaatti, joita on käytetty pölynsidonnassa Pohjoismaissa.

Suola torjuu liukkautta tehokkaasti. Suolan määriä ja käyttötapoja voidaan kuitenkin muuttaa. Helsingissä on testattu liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä, mutta vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamateriaalien, kuten magnesiumkloridi, kalsiummagnesiumasetaatti tai uudenlainen kasvirasvapohjainen liukkaudentorjuntamateriaali, soveltuvuutta ja saatavuutta selvitetään edelleen ja mahdollisesti kokeillaan ensi talvena. Kunnossapito tulee testaamaan suolaukseen liittyviä ohjeistuksia ja tekee niihin tarvittavia muutoksia koirien oireiden helpottamiseksi. Koska oireita ilmenee etenkin kylmällä säällä, tarkastellaan erityisesti keinoja kalsiumkloridin vähentämiseen lämpötilan ollessa selkeästi pakkasella.

Yhteenveto

Liukkaudentorjunta on tärkeää myös koirien turvallisuuden kannalta, sillä liukastumiset voivat aiheuttaa revähdyksiä tai jopa murtumia. Suolan ja pakkasen yhdistelmä on koirille erityisen haitallinen, sillä ne voivat yhdessä aiheuttaa tassuihin paleltumia. Kalsiumkloridi ja muut katusuolat alentavat veden jäätymispistettä, minkä seurauksena kadun pinnalla oleva neste voi olla useita asteita pakkasen puolella. Koirat ovat reagoineet ajoratojen suolaukseen kylmemmissä lämpötiloissa, mikä viittaa siihen, että Helsingissä käytetyt kalsium- ja natriumkloridi voivat aiheuttaa oireita kylmällä säällä.

Sen sijaan suolan käyttö lähellä nollan astetta ei selvityksen mukaan juurikaan vaikuta koiriin haitallisesti. Keväisin, jolloin kalsiumkloridia käytetään eniten pölyntorjuntaan, tassukivuista ei ole raportoitu, eikä myöskään ruoansulatuskanavaan tai keskushermostoon liittyviä oireita ole Helsingissä havaittu.

Lemmikin suojaamiseksi suolan haitoilta voidaan käyttää tassuvahaa, tossuja tai huolellista tassujen puhdistamista ulkoilun jälkeen. Lisäksi on suositeltavaa välttää harjasuolattuja reittejä.

Palautekanavan kautta saatujen paikkatietojen ja ajankohtien perusteella kunnossapito voi arvioida, missä olosuhteissa ja alueilla koirien tassuoireita esiintyy. Näin voidaan selvittää, johtuuko oireilu käytetystä liukkaudentorjuntamateriaalista vai sen määrästä. Tarkka palaute auttaa kehittämään toimintaa ja tarvittaessa säätämään suolan käyttöä.

Kalsiumkloridiliuoksen käyttöä tullaan vähentämään tarkistamalla harjasuolauksen ohjeistuksia ja testaamalla uusia ratkaisuja, erityisesti silloin, kun lämpötila on selvästi pakkasen puolella. Ensi talvena kokeillaan mahdollisia vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamateriaaleja koirien oireiden vähentämiseksi.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Kaupunkiympäristölautakunnan palautettua asian jatkovalmisteluun selvitysten laatimiseksi kahdeksan kuukauden määräaika on ylittynyt.