Valtuustoaloite, kalsiumkloridin käytöstä luovuttava Helsingissä
Valtuutettu Otto Meren aloite kalsiumkloridin käytöstä luopumiseksi
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että kalsiumkloridin käytöstä kaupungin talvikunnossapidossa luovutaan pidemmällä aikavälillä. (Otto Meri) |
Käsittely
Valtuutettu Otto Meri ehdotti valtuutettu Marko Kettusen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että kalsiumkloridin käytöstä kaupungin talvikunnossapidossa luovutaan pidemmällä aikavälillä. |
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.
5 äänestys
Valtuutettu Otto Meren ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
JAA-ehdotus: Valtuutettu Otto Meren ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 51
Hilkka Ahde, Alviina Alametsä, Sirpa Asko-Seljavaara, Nita Austero, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Oona Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Martina Houtsonen, Shawn Huff, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Marko Kettunen, Sini Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Otto Meri, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Kimmo Niemelä, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Marcus Rantala, Risto Rautava, Laura Rissanen, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Juhani Strandén, Nina Suomalainen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 2
Laura Kolbe, Petra Malin
Tyhjä: 30
Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Fatim Diarra, Mia Haglund, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Tom Packalén, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Pekka Sauri, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Poissa: 2
Arja Karhuvaara, Nina Miettinen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Otto Meren ehdottaman toivomusponnen.
Voting 1
| Member | Political group |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | No council group |
| Alametsä, Alviina | No council group |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | No council group |
| Austero, Nita | No council group |
| Biaudet, Eva | No council group |
| Bogomoloff, Harry | No council group |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | No council group |
| Castrén, Maaret | No council group |
| Ebeling, Mika | No council group |
| Gebhard, Elisa | No council group |
| Grotenfelt, Nora | No council group |
| Hagman, Oona | No council group |
| Hakola, Juha | No council group |
| Halla-aho, Jussi | No council group |
| Harjanne, Atte | No council group |
| Heinäluoma, Eveliina | No council group |
| Helal, Fardoos | No council group |
| Hjelt, Jenni | No council group |
| Holopainen, Mari | No council group |
| Houtsonen, Martina | No council group |
| Huff, Shawn | No council group |
| Jungner, Mikael | No council group |
| Kaleva, Atte | No council group |
| Kettunen, Marko | Ei valtuustoryhmää |
| Korpinen, Sini | No council group |
| Kärkkäinen, Eeva | No council group |
| Laaksonen, Heimo | No council group |
| Laisaari, Johanna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | No council group |
| Muttilainen, Sami | No council group |
| Muurinen, Seija | No council group |
| Månsson, Björn | No council group |
| Nevanlinna, Tuomas | No council group |
| Niemelä, Kimmo | No council group |
| Niskanen, Dani | No council group |
| Nuorteva, Johanna | No council group |
| Pajula, Matias | No council group |
| Pajunen, Jenni | No council group |
| Rantala, Marcus | No council group |
| Rautava, Risto | No council group |
| Rissanen, Laura | No council group |
| Salminen, Minna | No council group |
| Sarkomaa, Sari | No council group |
| Saxberg, Mirita | No council group |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sohrabi, Seida | No council group |
| Strandén, Juhani | Ei valtuustoryhmää |
| Suomalainen, Nina | No council group |
| Vanhanen, Reetta | No council group |
| Vartiainen, Juhana | No council group |
| Vierunen, Maarit | No council group |
| Member | Political group |
|---|---|
| Kolbe, Laura | No council group |
| Malin, Petra | No council group |
| Member | Political group |
|---|---|
| Ahmed, Mahad | No council group |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | No council group |
| Arajärvi, Pentti | No council group |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Diarra, Fatim | No council group |
| Haglund, Mia | No council group |
| Hiltunen, Titta | No council group |
| Honkasalo, Veronika | No council group |
| Jalovaara, Ville | No council group |
| Kauppila, Elina | No council group |
| Kivekäs, Otso | No council group |
| Kivelä, Mai | No council group |
| Kopra, Pia | No council group |
| Korkkula, Vesa | No council group |
| Korpinen, Laura | No council group |
| Koskela, Minja | No council group |
| Lindgren, Minna | No council group |
| Packalén, Tom | No council group |
| Pasanen, Amanda | No council group |
| Paunio, Mikko | No council group |
| Raatikainen, Mika | No council group |
| Rantanen, Tuomas | No council group |
| Rydman, Wille | No council group |
| Sauri, Pekka | No council group |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | No council group |
| Taipale, Ilkka | No council group |
| Wallgren, Thomas | No council group |
| Vesikansa, Sanna | No council group |
| Yanar, Ozan | No council group |
| Member | Political group |
|---|---|
| Karhuvaara, Arja | No council group |
| Miettinen, Nina | No council group |
By political group
| Political group | Ayes | Noes | Blank | Absent |
|---|---|---|---|---|
| No council group | 47 | 2 | 28 | 2 |
| Ei valtuustoryhmää | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Valtuutettu Otto Meri ja 34 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki ryhtyy toimenpiteisiin kalsiumkloridin käytön kieltämiseksi kaupungin talvikunnossapidossa.
Kaupunkiympäristölautakunta palautti 1.10.2024 § 505 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että jatkovalmistelussa selvitetään millä tavalla kalsiumkloridia käytetään muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja sellaisilla Helsingissä sijaitsevilla alueilla, joiden talvikunnossapitoa hoitavat yksityiset toimijat. Jatkovalmistelussa selvitetään erityisesti kalsiumkloridin käyttöön liittyviä käytäntöjä ja keinoja luopua kalsiumkloridin käytöstä kokonaan tai merkittävästi vähentää sen käyttöä. Lisäksi selvitetään kalsiumkloridin käytön korvaamista muilla aineilla tai talvikunnossapitomenetelmillä.
Selvitys kalsiumkloridin käytöstä talvikunnossapidossa ja vaikutuksista lemmikkeihin
Kaupunkiympäristön kunnossapito selvitti katujen kunnossapidossa käytettyjen erilaisten suolojen vaikutuksia lemmikkeihin. Kunnossapito teetti selvityksen, Kalsiumkloridi katujen kunnossapidossa (liite nro 2), jonka laati Ramboll CM Oy. Tavoitteena oli selvittää tarkemmin kalsiumkloridin käytön perusteluita liukkaudentorjunnassa ja pölynsidonnassa, sekä sen käyttöä muissa Suomen kaupungeissa ja kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla.
Työssä selvitettiin kalsiumkloridin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia erityisesti lemmikeille sekä liukkaudentorjunnan vaihtoehtoisia kemikaaleja. Työssä hyödynnettiin muun muassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, tietokirjallisuutta, haastatteluja ja verkkojulkaisuja.
Kalsiumkloridin käyttö Helsingin kunnossapidossa
Helsingissä kalsiumkloridi hankitaan valmiiksi sekoitettuna 32-prosenttisena suolaliuoksena, jota laimennetaan edelleen tarvittaessa veden kanssa toimenpiteistä riippuen. Kalsiumkloridiliuosta käytetään seuraavissa kunnossapidon toimenpiteissä:
| 1. | Pyöräteiden tehostettu talvikunnossapito |
| Helsinki edistää pyöräilyä ja tavoittelee, että pyörällä tehtyjen matkojen osuus kasvaisi 20 prosenttiin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että pyöräily olisi mahdollista ympäri vuoden. Talvipyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan lisäämällä vuosittain tehostetun talvihoidon piirissä olevia reittejä. Näillä reiteillä tavoitellaan korkeatasoista talvikunnossapitoa siten, että pyöräily on lähes kuin kesäkelillä kaikkina vuoden aikoina. Tämä saavutetaan harjasuolausmenetelmällä, jossa lumi poistetaan harjaamalla ja käyttämällä suolaliuosta, kalsiumkloridia, joka myös sulattaa tienpintaa. Kalsiumkloridiliuos auttaa pitämään pyörätien sulana ja turvallisena pidempiaikaisesti liukkaissakin olosuhteissa. Rinnakkain kulkevan jalkakäytävän liukkaus torjutaan samalla harjasuolausmenetelmällä kuin tehostetusti hoidettavalla pyörätiellä, mikä takaa yhtenäisen talvikunnossapidon molemmille väylille. |
| 2. | Muut liukkaudentorjuntatoimet |
| Helsingissä liukkaudentorjunnassa käytetään pääasiassa hiekoitussepeliä jalkakäytävillä ja natriumkloridia (ruokasuolaa) ajoradoilla, kun taas kalsiumkloridia käytetään vain hyvin pienissä määrin. Kalsiumkloridiliuosta hyödynnetään hiekoitushiekan tai raesuolan (natriumkloridin) kostuttamiseen, mikä auttaa pitämään tienpinnan sulana pidempään. Mustan jään torjunnassa kalsiumkloridi on erityisen tehokas, ja sen käyttö olisi suositeltavaa esimerkiksi alkutalven yllättävissä sääolosuhteissa liukkauden ehkäisemiseksi risteyksissä, suojateillä, silloilla ja mäkisillä alueilla. Keväällä, kun hiekoitushiekka on jo poistettu, mutta sää muuttuu yllättäen pakkaselle ja liukkautta ilmenee, kalsiumkloridiliuos voisi olla järkevä vaihtoehto jalankulun pääreittien liukkaudentorjuntaan. Vaikka kalsiumkloridi on tehokas jääntorjunta-aine, sen käyttö Helsingissä on vähäistä harjasuolauksen ulkopuolella, osittain myös sen korkeamman hinnan vuoksi verrattuna natriumkloridiin. |
| 3. | Pölyn torjunta |
| Katupölyn torjunta on olennainen osa Helsingin keväistä kunnossapitoa, sillä pöly voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten hengitystieoireita, astman pahenemista ja pahimmillaan jopa kuolemantapauksia. Katupöly syntyy pääasiassa nastarenkaiden kuluttamasta tienpinnasta, talvella käytetystä hiekoitushiekasta sekä ajoneuvoista irtoavista osista. Keväällä, lumen sulaessa ja katujen kuivuessa, nämä hienoksi jauhautuneet materiaalit nousevat ilmaan ajoneuvojen ilmavirran ja tuulen mukana. Pölyepisodit ovat voimakkaimmillaan erityisesti aurinkoisina ja tuulisina päivinä. Tällöin kaduille levitetään noin 5–10 prosenttista kalsiumkloridiliuosta, joka sitoo pölyn tehokkaasti tienpintaan estäen sen leviämisen ilmaan. Kalsiumkloridin hygroskooppinen ominaisuus – sen kyky imeä kosteutta ilmasta – tekee siitä erinomaisen pölynsidonta-aineen. Liuos muodostaa tienpinnalle ohuen, kostean kerroksen, joka sitoo pölyn paikalleen ja estää sen leviämisen ajoneuvojen ja tuulen vaikutuksesta. Tämä vähentää ilman pölypitoisuutta ja parantaa ilmanlaatua erityisesti kuivina ja tuulisina jaksoina. Menetelmä on erityisen hyödyllinen silloin, kun kadut ovat vielä hiekoitushiekan peitossa mutta kuivia, sillä se estää tehokkaasti pölyn muodostumista ja edistää ilmanlaatua. Pölynsidonta onkin keskeinen keino katupölyn vähentämisessä ja sen merkitys tulee kasvamaan vuonna 2024 hyväksytyn EU:n ilmanlaatudirektiivin myötä. EU:n ilmanlaatudirektiivi asettaa ilmansaasteille oleellisesti tiukemmat raja-arvot vuoteen 2030 mennessä (European Environment Agency 2024), jolloin katupölyn vuorokausiraja-arvon saavuttaminen tulee olemaan erittäin suuri haaste. Tulevat raja-arvot ylittyvät tällä hetkellä vilkasliikenteisillä alueilla, ja WHO:n terveysperusteiset ohjearvot rikkoutuvat Helsingissä laajalti (HSY 2024). Lisäksi kalsiumkloridia käytetään tarvittaessa Helsingissä sorateiden pölynsidontaan ja niiden pinnan kestävyyden parantamiseen. |
Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamateriaalit talvikunnossapidossa
Kalsiumkloridilla on hygroskooppisia ominaisuuksia, eli se imee itseensä vettä ja kosteutta, joten se sulattaa jäätä nopeammin kuin natriumkloridi. Lisäksi liuos laimenee nopeasti, mikäli tie ei ole kuiva. Kalsiumkloridi säilyttää sulatustehonsa jopa alle -15 °C:ssa. Kalsiumkloridin ohella tunnetuimmat kemialliset liukkaudentorjuntamateriaalit ovat natriumkloridi, magnesiumkloridi, sekä erilaiset formiaatit ja asetaatit. Natriumkloridi on liukkaudentorjuntamateriaaleista perinteisin, edullinen ja tehokas. Magnesiumkloridi alentaa veden jäätymispistettä muiden kloridien tapaan, ja säilyttää sulatustehonsa -15 °C:een asti. Formiaatit aiheuttavat klorideja vähemmän korroosiota betonille ja metalleille, minkä vuoksi ne soveltuvat erityisen hyvin liukkaudentorjuntaan lentoasemilla. Kalsiummagnesiumasetaatti sopii parhaiten ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. GranLux koostuu sepelirakeista, joihin on imeytetty jäätä sulattavaa nestettä.
Helsingissä testattiin liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä talvikausina 2015–2017. Talvella 2015–2016 pääpyöräteillä kokeiltu kaliumformiaatti todettiin tehokkaaksi jään sulattajaksi, mutta sen korkea hinta rajoitti käyttöä. Samana talvena testattu GranLux puolestaan osoittautui tehottomaksi, sillä se teki lumen tahmeaksi, haittasi pyörien levyjarrujen toimintaa eikä sulattanut uutta lumisadetta kadun pinnasta.
Kokeilun perusteella kalsium- ja natriumkloridi tarjosivat parhaan hyöty-kustannussuhteen verrattuna kaliumformiaattiin ja GranLuxiin. Erityisesti harjasuolaus liuosmuotoisella kalsiumkloridilla osoittautui tehokkaimmaksi menetelmäksi, sillä se piti pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Lisäksi liuossuolan käyttö paransi keväistä ajomukavuutta, koska hiekoitussepeli heikentää ilmanlaatua.
Talvikaudella 2016–2017 testattiin kahta eri menetelmää: kahdella pyöräreitillä käytettiin harjasuolausta ja yhdellä tehostettua aurausta lumettoman pinnan ylläpitämiseksi. Kokeilun aikana kerättiin aktiivisesti pyöräilijöiden palautetta, ja tulokset osoittivat, että harjasuolaus tuotti selvästi turvallisemman ja paremmin ajettavan lopputuloksen kuin pelkkä auraus ja hiekoitussepeli.
Alla on taulukko vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamateriaaleista ja niiden ominaisuuksista:
| Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
| Natrium-kloridi | 90-120 | Tehokas 0°C tuntumassa | Edullinen, helposti saatavilla, tunnettu | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset, ei hygroskooppisia ominaisuuksia | Käytetyin liukkauden-torjunta-ateriaali | Laajasti käytössä |
| Kalsium-kloridi | 290-320 (77% hiutaleinen) |
Tehokas jopa alle -8°C |
Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Harjasuolaus-reitit (80 km), natriumkloridin kostuttaminen, pölynsidonta | Laajasti käytössä etenkin pölyn-sidonnassa, pyöräväylillä ja mustan jään torjunnassa |
| Magnesium-kloridi | 360-380 (47% hiutaleinen) |
Tehokas jopa alle -8°C |
Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Ei käytössä, ei kokeiltu | Käyttöä harkittu Espoossa |
| Kalium-formiaatti (Eco-Melter) | 600 | Tehokas jopa alle -8°C |
Soveltuu pohjavesi-alueille, ympäristö-ystävällisempi ja vähemmän korroosiota aiheuttava vaihtoehto, soveltuu mustan jään torjumiseen | Ei sovellu polanteen poistoon | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu teholtaan vastaavaksi kuin suolaliuos. Kallis. | Turussa portaat, Tampereella raitiotien sekaliikenne-kaistat, Lahdessa yleisesti, Tukholmassa käytössä. |
| GranLux | 2270-2470 | Kokeilussa todettu suhteellisen heikoksi | Valmistaja lupaa materiaalin olevan ympäristö- ja eläin-ystävällinen | Ei sovi pyöräilyreiteille, heikko sulatus-tehokkuus | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu tehottomaksi | Ei mainintoja käytöstä |
| Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
| Kalsium-magnesium-asetaatti | Ei tiedossa (Kalium-asetaatti 957) | Tehokas noin -6°C asti | Soveltuu erityisen hyvin jään ennaltaehkäisevään torjuntaan, vähäinen vaikutus kasvillisuuteen, soveltuu pölynsidontaan | Kuluttaa happea hajotessaan, mikä on haitallista vesistöissä. Maahantuojaa ei tiedossa. |
Ei käytössä, ei kokeiltu | Ei mainintoja käytöstä, vaikuttaa harvinaiselta |
*Natrium-, kalsium-, ja magnesiumkloridin sekä kaliumformiaatin ja kaliumasetaatin hintatiedot ovat vuodelta 2025. GranLuxin hintatiedot ovat vuodelta 2018.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla
Selvityksen mukaan huoltoyhtiöt käyttävät pääasiassa sepeliä jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan. Myös magnesiumkloridia käytetään vähäisessä määrin. Joissakin kiinteistöissä käytetään raemuotoista kalsiumkloridia kiinteistöjen portaikkojen liukkaudentorjuntaan. Kalsiumkloridin käyttö on ollut vähäistä kuluneen talvikauden aikana.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö muissa kaupungeissa ja maissa
Selvityksessä mukana olleista kaupungeista kalsiumkloridia käytetään yleisesti myös Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Turussa pölynsidonnassa sekä liukkaudentorjunnassa ajoradoilla ja / tai pyöräväylillä kuten Helsingissä. Lisäksi kaupungeissa on käytössä myös muita kemiallisia liukkaudentorjuntamateriaaleja. Lahdessa pohjavesien muodostusalueilla käytettäneen vain formiaattituotteita. Kalsiumkloridin käyttömäärät vaihtelevat kaupungeittain sekä vuosittain. Kaikissa kaupungeissa kalsiumkloridia käytetään liuosmuodossa, mutta Espoossa ja Oulussa myös rakeena. Koirien tassuja koskevaa palautetta ei ole saatu muissa kaupungeissa kuin ainoastaan Turussa, kävely- ja pyöräteiden tehostetun talvihoidon reitillä. Palautteiden pohjalta Turussa supistettiin tehostetun talvireitin pituutta.
Ruotsissa pyöräteiden harjasuolaus on yleinen käytäntö monissa kunnissa. Ensisijaisesti käytetään natriumkloridia, ja joissain tapauksissa sitä sekoitetaan kalsiumkloridin kanssa parantamaan jään sulamista tehokkaammin. Tukholmassa on lisäksi otettu käyttöön lämmitettyjä pyöräväyliä ja jalkakäytäviä, mikä helpottaa liikkumista talvisin.
Yhdysvalloissa natriumkloridi on suosituin liukkaudentorjuntamateriaali sen edullisuuden ja saatavuuden vuoksi. Vuonna 2014 sitä käytettiin ajoväylien suolaukseen noin 28 miljoonaa tonnia. Myös kalsiumkloridi on yleinen vaihtoehto liukkauden torjumisessa Yhdysvalloissa.
Kalsiumkloridin negatiiviset vaikutukset
Kalsiumkloridi voi olla haitallinen sekä lemmikeille että ympäristölle, mutta selvityksen mukaan sen vaikutukset eivät ole merkittävästi suurempia kuin natrium- tai magnesiumkloridin. Helsingissä ja muissa suomalaiskaupungeissa ei ole raportoitu vakavia koiriin kohdistuvia haittoja, eikä keväisin – jolloin kalsiumkloridin käyttö on yleisimmillään – ole havaittu kipua aiheuttavia oireita.
Natrium- ja kalsiumkloridi voivat kuitenkin ärsyttää koiran tassuja, erityisesti haavaumien yhteydessä. Lisäksi suolaliuos on yhtä kylmää kuin ilman lämpötila, mikä voi johtaa paleltumiin ja kipuun. Helsingissä harjasuolausreittejä suolataan lähtökohtaisesti enintään -8 °C lämpötiloihin asti, mikä tarkoittaa, että tien pinnalla oleva neste voi olla yhtä kylmää. Kalsiumkloridi myös sitoo kosteutta, mikä voi pitää tassut märkinä pidempään ja lisätä tulehdusriskiä. Koska ongelman taustalla on nimenomaan kylmä neste, kalsiumkloridin korvaaminen muulla veden jäätymispistettä alentavalla liukkaudentorjunta-aineella ei välttämättä poista riskiä.
Koiran olisi nieltävä erittäin suuri määrä kalsiumkloridia saadakseen vakavia oireita tai menehtyäkseen, mikä on hyvin epätodennäköistä. Ulkoilun jälkeen koira voi kuitenkin nuolla tassujaan ja saada elimistöönsä kalsium- tai natriumkloridia, mikä saattaa aiheuttaa lieviä ja ohimeneviä vatsaoireita.
Kalsiumkloridin käytön vähentäminen
Valitettavista haitoistaan huolimatta kalsiumkloridi on tärkeässä roolissa talvikunnossapidossa. Sen ansiosta jäätä ja liukkautta ei pääse syntymään tehostetun talvihoidon pyöräilyreiteillä, joilla käytetään harjasuolausta. Useat jalankulkijat ovatkin toivoneet harjasuolausta pyöräväylien lisäksi myös jalkakäytäville, jotta niilläkin olisi turvallisempaa liikkua. Katusuolan käyttö vähentää myös hiekoitustarvetta ja parantaa ilmanlaatua, kun katupölyä syntyy vähemmän. Kalsiumkloridia tarvitaan etenkin keväiseen katupölynsidontaan, ja sen käytön lopettaminen pahentaisi katupölyongelmaa merkittävästi. Kalsiumkloridin tilalle tulisi ottaa käyttöön korvaava ja ominaisuuksiltaan vastaava pölynsidonta-aine ilman siirtymäaikaa. Toimivia vaihtoehtoja voisi olla magnesiumkloridi ja kalsiummagnesiumasetaatti, joita on käytetty pölynsidonnassa Pohjoismaissa.
Suola torjuu liukkautta tehokkaasti. Suolan määriä ja käyttötapoja voidaan kuitenkin muuttaa. Helsingissä on testattu liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä, mutta vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamateriaalien, kuten magnesiumkloridi, kalsiummagnesiumasetaatti tai uudenlainen kasvirasvapohjainen liukkaudentorjuntamateriaali, soveltuvuutta ja saatavuutta selvitetään edelleen ja mahdollisesti kokeillaan ensi talvena. Kunnossapito tulee testaamaan suolaukseen liittyviä ohjeistuksia ja tekee niihin tarvittavia muutoksia koirien oireiden helpottamiseksi. Koska oireita ilmenee etenkin kylmällä säällä, tarkastellaan erityisesti keinoja kalsiumkloridin vähentämiseen lämpötilan ollessa selkeästi pakkasella.
Yhteenveto
Liukkaudentorjunta on tärkeää myös koirien turvallisuuden kannalta, sillä liukastumiset voivat aiheuttaa revähdyksiä tai jopa murtumia. Suolan ja pakkasen yhdistelmä on koirille erityisen haitallinen, sillä ne voivat yhdessä aiheuttaa tassuihin paleltumia. Kalsiumkloridi ja muut katusuolat alentavat veden jäätymispistettä, minkä seurauksena kadun pinnalla oleva neste voi olla useita asteita pakkasen puolella. Koirat ovat reagoineet ajoratojen suolaukseen kylmemmissä lämpötiloissa, mikä viittaa siihen, että Helsingissä käytetyt kalsium- ja natriumkloridi voivat aiheuttaa oireita kylmällä säällä.
Sen sijaan suolan käyttö lähellä nollan astetta ei selvityksen mukaan juurikaan vaikuta koiriin haitallisesti. Keväisin, jolloin kalsiumkloridia käytetään eniten pölyntorjuntaan, tassukivuista ei ole raportoitu, eikä myöskään ruoansulatuskanavaan tai keskushermostoon liittyviä oireita ole Helsingissä havaittu.
Lemmikin suojaamiseksi suolan haitoilta voidaan käyttää tassuvahaa, tossuja tai huolellista tassujen puhdistamista ulkoilun jälkeen. Lisäksi on suositeltavaa välttää harjasuolattuja reittejä.
Palautekanavan kautta saatujen paikkatietojen ja ajankohtien perusteella kunnossapito voi arvioida, missä olosuhteissa ja alueilla koirien tassuoireita esiintyy. Näin voidaan selvittää, johtuuko oireilu käytetystä liukkaudentorjuntamateriaalista vai sen määrästä. Tarkka palaute auttaa kehittämään toimintaa ja tarvittaessa säätämään suolan käyttöä.
Kalsiumkloridiliuoksen käyttöä tullaan vähentämään tarkistamalla harjasuolauksen ohjeistuksia ja testaamalla uusia ratkaisuja, erityisesti silloin, kun lämpötila on selvästi pakkasen puolella. Ensi talvena kokeillaan mahdollisia vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamateriaaleja koirien oireiden vähentämiseksi.
Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Kaupunginhallitus edellyttää kaupunkiympäristötoimialan selvittävän, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua ajoittain aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö, samalla huolehtien liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Kaupunkiympäristölautakunnan palautettua asian jatkovalmisteluun selvitysten laatimiseksi kahdeksan kuukauden määräaika on ylittynyt.
Kaupunginhallitus 05.05.2025 § 279
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Sari Sarkomaa: Lisätään esittelijän perusteluihin: "Kaupunginhallitus edellyttää kaupunkiympäristötoimialan selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua ajoittain aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö, samalla huolehtien liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden."
Kannattaja: Marcus Rantala
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Sari Sarkomaan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
28.04.2025 Pöydälle
11.03.2025 Pöydälle
01.10.2024 Palautettiin
24.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 18.03.2025 § 143
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki ryhtyy toimenpiteisiin kalsiumkloridin käytön kieltämiseksi kaupungin talvikunnossapidossa ja lausunnon jatkovalmistelussa selvittää kalsiumkloridin käyttöä muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja sellaisilla Helsingissä sijaitsevilla alueilla, joiden talvikunnossapitoa hoitavat yksityiset toimijat, selvitetään kalsiumkloridiin liittyviä käytäntöjä ja keinoja vähentää sen käyttöä muilla aineilla tai menetelmillä.
Selvitys kalsiumkloridin käytöstä talvikunnossapidossa ja vaikutuksista lemmikkeihin
Kaupunkiympäristön kunnossapito selvitti katujen kunnossapidossa käytettyjen erilaisten suolojen vaikutuksia lemmikkeihin. Kunnossapito teetti selvityksen, Kalsiumkloridi katujen kunnossapidossa (liite nro 2), jonka laati Ramboll CM Oy. Tavoitteena oli selvittää tarkemmin kalsiumkloridin käytön perusteluita liukkaudentorjunnassa ja pölynsidonnassa, sekä sen käyttöä muissa Suomen kaupungeissa ja kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla.
Työssä selvitettiin kalsiumkloridin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia erityisesti lemmikeille sekä liukkaudentorjunnan vaihtoehtoisia kemikaaleja. Työssä hyödynnettiin muun muassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, tietokirjallisuutta, haastatteluja ja verkkojulkaisuja.
Kalsiumkloridin käyttö Helsingin kunnossapidossa
Helsingissä kalsiumkloridi hankitaan valmiiksi sekoitettuna 32-prosenttisena suolaliuoksena, jota laimennetaan edelleen tarvittaessa veden kanssa toimenpiteistä riippuen. Kalsiumkloridiliuosta käytetään seuraavissa kunnossapidon toimenpiteissä:
1. | Tehostettujen pyöräteiden talvikunnossapito |
Helsinki edistää pyöräilyä ja tavoittelee, että pyörällä tehtyjen matkojen osuus kasvaisi 20 prosenttiin kaikista kulkutavoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että pyöräily olisi mahdollista ympäri vuoden. Talvipyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan lisäämällä vuosittain tehostetun talvihoidon piirissä olevia reittejä. Näillä reiteillä tavoitellaan korkeatasoista talvikunnossapitoa siten, että pyöräily on lähes kuin kesäkelillä kaikkina vuoden aikoina. Tämä saavutetaan harjasuolausmenetelmällä, jossa lumi poistetaan harjaamalla ja käyttämällä suolaliuosta, kalsiumkloridia, joka myös sulattaa tienpintaa. Kalsiumkloridiliuos auttaa pitämään pyörätien sulana ja turvallisena pidempiaikaisesti liukkaissakin olosuhteissa. Rinnakkain kulkevan jalkakäytävän liukkaus torjutaan samalla harjasuolausmenetelmällä kuin tehostetusti hoidettavalla pyörätiellä, mikä takaa yhtenäisen talvikunnossapidon molemmille väylille. | |
2. | Muut liukkaudentorjuntatoimet |
Helsingissä liukkaudentorjunnassa käytetään pääasiassa hiekoitussepeliä jalkakäytävillä ja natriumkloridia (ruokasuolaa) ajoradoilla, kun taas kalsiumkloridia käytetään vain hyvin pienissä määrin. Kalsiumkloridiliuosta hyödynnetään hiekoitushiekan tai raesuolan (natriumkloridin) kostuttamiseen, mikä auttaa pitämään tienpinnan sulana pidempään. Mustan jään torjunnassa kalsiumkloridi on erityisen tehokas, ja sen käyttö olisi suositeltavaa esimerkiksi alkutalven yllättävissä sääolosuhteissa liukkauden ehkäisemiseksi risteyksissä, suojateillä, silloilla ja mäkisillä alueilla. Keväällä, kun hiekoitushiekka on jo poistettu, mutta sää muuttuu yllättäen pakkaselle ja liukkautta ilmenee, kalsiumkloridiliuos voisi olla järkevä vaihtoehto jalankulun pääreittien liukkaudentorjuntaan. Vaikka kalsiumkloridi on tehokas jääntorjunta-aine, sen käyttö Helsingissä on vähäistä harjasuolauksen ulkopuolella, osittain myös sen korkeamman hinnan vuoksi verrattuna natriumkloridiin. | |
3. | Pölyn torjunta |
Katupölyn torjunta on olennainen osa Helsingin keväistä kunnossapitoa, sillä pöly voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten hengitystieoireita, astman pahenemista ja pahimmillaan jopa kuolemantapauksia. Katupöly syntyy pääasiassa nastarenkaiden kuluttamasta tienpinnasta, talvella käytetystä hiekoitushiekasta sekä ajoneuvoista irtoavista osista. Keväällä, lumen sulaessa ja katujen kuivuessa, nämä hienoksi jauhautuneet materiaalit nousevat ilmaan ajoneuvojen ilmavirran ja tuulen mukana. Pölyepisodit ovat voimakkaimmillaan erityisesti aurinkoisina ja tuulisina päivinä. Tällöin kaduille levitetään noin 5–10 % kalsiumkloridiliuosta, joka sitoo pölyn tehokkaasti tienpintaan estäen sen leviämisen ilmaan. Kalsiumkloridin hygroskooppinen ominaisuus – sen kyky imeä kosteutta ilmasta – tekee siitä erinomaisen pölynsidonta-aineen. Liuos muodostaa tienpinnalle ohuen, kostean kerroksen, joka sitoo pölyn paikalleen ja estää sen leviämisen ajoneuvojen ja tuulen vaikutuksesta. Tämä vähentää ilman pölypitoisuutta ja parantaa ilmanlaatua erityisesti kuivina ja tuulisina jaksoina. Menetelmä on erityisen hyödyllinen silloin, kun kadut ovat vielä hiekoitushiekan peitossa mutta kuivia, sillä se estää tehokkaasti pölyn muodostumista ja edistää ilmanlaatua. Pölynsidonta onkin keskeinen keino katupölyn vähentämisessä ja sen merkitys tulee kasvamaan vuonna 2024 hyväksytyn EU:n ilmanlaatudirektiivin myötä. EU:n ilmanlaatudirektiivi asettaa ilmansaasteille oleellisesti tiukemmat raja-arvot vuoteen 2030 mennessä (European Environment Agency 2024), jolloin katupölyn vuorokausiraja-arvon saavuttaminen tulee olemaan erittäin suuri haaste. Tulevat raja-arvot ylittyvät tällä hetkellä vilkasliikenteisillä alueilla, ja WHO:n terveysperusteiset ohjearvot rikkoutuvat Helsingissä laajalti (HSY 2024). Lisäksi kalsiumkloridia käytetään tarvittaessa Helsingissä sorateiden pölynsidontaan ja niiden pinnan kestävyyden parantamiseen. |
Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamateriaalit talvikunnossapidossa
Kalsiumkloridilla on hygroskooppisia ominaisuuksia, eli se imee itseensä vettä ja kosteutta, joten se sulattaa jäätä nopeammin kuin natriumkloridi. Lisäksi liuos laimenee nopeasti, mikäli tie ei ole kuiva. Kalsiumkloridi säilyttää sulatustehonsa jopa alle -15 °C:ssa. Kalsiumkloridin ohella tunnetuimmat kemialliset liukkaudentorjuntamateriaalit ovat natriumkloridi, magnesiumkloridi, sekä erilaiset formiaatit ja asetaatit. Natriumkloridi on liukkaudentorjuntamateriaaleista perinteisin, edullinen ja tehokas. Magnesiumkloridi alentaa veden jäätymispistettä muiden kloridien tapaan, ja säilyttää sulatustehonsa -15 °C:een asti. Formiaatit aiheuttavat klorideja vähemmän korroosiota betonille ja metalleille, minkä vuoksi ne soveltuvat erityisen hyvin liukkaudentorjuntaan lentoasemilla. Kalsiummagnesiumasetaatti sopii parhaiten ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. GranLux koostuu sepelirakeista, joihin on imeytetty jäätä sulattavaa nestettä.
Helsingissä testattiin liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä talvikausina 2015–2017. Talvella 2015–2016 pääpyöräteillä kokeiltu kaliumformiaatti todettiin tehokkaaksi jään sulattajaksi, mutta sen korkea hinta rajoitti käyttöä. Samana talvena testattu GranLux puolestaan osoittautui tehottomaksi, sillä se teki lumen tahmeaksi, haittasi pyörien levyjarrujen toimintaa eikä sulattanut uutta lumisadetta kadun pinnasta.
Kokeilun perusteella kalsium- ja natriumkloridi tarjosivat parhaan hyöty-kustannussuhteen verrattuna kaliumformiaattiin ja GranLuxiin. Erityisesti harjasuolaus liuosmuotoisella kalsiumkloridilla osoittautui tehokkaimmaksi menetelmäksi, sillä se piti pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Lisäksi liuossuolan käyttö paransi keväistä ajomukavuutta, koska hiekoitussepeli heikentää ilmanlaatua.
Talvikaudella 2016–2017 testattiin kahta eri menetelmää: kahdella pyöräreitillä käytettiin harjasuolausta ja yhdellä tehostettua aurausta lumettoman pinnan ylläpitämiseksi. Kokeilun aikana kerättiin aktiivisesti pyöräilijöiden palautetta, ja tulokset osoittivat, että harjasuolaus tuotti selvästi turvallisemman ja paremmin ajettavan lopputuloksen kuin pelkkä auraus ja hiekoitussepeli.
Alla on taulukko vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamateriaaleista ja niiden ominaisuuksista:
Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
Natrium-kloridi | 90-120 | Tehokas 0°C tuntumassa | Edullinen, helposti saatavilla, tunnettu | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset, ei hygroskooppisia ominaisuuksia | Käytetyin liukkauden-torjunta-materiaali | Laajasti käytössä |
Kalsium-kloridi | 290-320 (77% hiutaleinen) | Tehokas jopa alle -8°C | Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Harjasuolaus-reitit (80 km), natriumkloridin kostuttaminen, pölynsidonta | Laajasti käytössä etenkin pölyn-sidonnassa, pyöräväylillä ja mustan jään torjunnassa |
Magnesium-kloridi | 360-380 (47% hiutaleinen) | Tehokas jopa alle -8°C | Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Ei käytössä, ei kokeiltu | Käyttöä harkittu Espoossa |
Kalium-formiaatti (Eco-Melter) | 600 | Tehokas jopa alle -8°C | Soveltuu pohjavesi-alueille, ympäristö-ystävällisempi ja vähemmän korroosiota aiheuttava vaihtoehto, soveltuu mustan jään torjumiseen | Ei sovellu polanteen poistoon | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu teholtaan vastaavaksi kuin suolaliuos. Kallis. | Turussa portaat, Tampereella raitiotien sekaliikenne-kaistat, Lahdessa yleisesti, Tukholmassa käytössä. |
GranLux | 2270-2470 | Kokeilussa todettu suhteellisen heikoksi | Valmistaja lupaa materiaalin olevan ympäristö- ja eläin-ystävällinen | Ei sovi pyöräilyreiteille, heikko sulatus-tehokkuus | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu tehottomaksi | Ei mainintoja käytöstä |
Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
Kalsium-magnesium-asetaatti | Ei tiedossa (Kalium-asetaattti 957) | Tehokas noin -6°C asti | Soveltuu erityisen hyvin jään ennaltaehkäisevään torjuntaan, vähäinen vaikutus kasvillisuuteen, soveltuu pölynsidontaan | Kuluttaa happea hajotessaan, mikä on haitallista vesistöissä. Maahantuojaa ei tiedossa. | Ei käytössä, ei kokeiltu | Ei mainintoja käytöstä, vaikuttaa harvinaiselta |
*Natrium-, kalsium-, ja magnesiumkloridin sekä kaliumformiaatin ja kaliumasetaatin hintatiedot ovat vuodelta 2025. GranLuxin hintatiedot ovat vuodelta 2018.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla
Huoltoyhtiöt käyttävät pääasiassa sepeliä jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan selvityksen mukaan. Myös magnesiumkloridia käytetään vähäisessä määrin. Joissakin kiinteistöissä käytetään raemuotoista kalsiumkloridia kiinteistöjen portaikkojen liukkaudentorjuntaan. Kalsiumkloridin käyttö on ollut vähäistä kuluneen talvikauden aikana.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö muissa kaupungeissa ja maissa
Selvityksessä mukana olleista kaupungeista kalsiumkloridia käytetään yleisesti myös Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Turussa pölynsidonnassa sekä liukkaudentorjunnassa ajoradoilla ja / tai pyöräväylillä kuten Helsingissä. Lisäksi kaupungeissa on käytössä myös muita kemiallisia liukkaudentorjuntamateriaaleja. Lahdessa pohjavesien muodostusalueilla käytettäneen vain formiaattituotteita. Kalsiumkloridin käyttömäärät vaihtelevat kaupungeittain sekä vuosittain. Kaikissa kaupungeissa kalsiumkloridia käytetään liuosmuodossa, mutta Espoossa ja Oulussa myös rakeena. Koirien tassuja koskevaa palautetta ei ole saatu muissa kaupungeissa kuin ainoastaan Turussa, kävely- ja pyöräteiden tehostetun talvihoidon reitillä. Palautteiden pohjalta Turussa supistettiin tehostetun talvireitin pituutta.
Ruotsissa pyöräteiden harjasuolaus on yleinen käytäntö monissa kunnissa. Ensisijaisesti käytetään natriumkloridia, ja joissain tapauksissa sitä sekoitetaan kalsiumkloridin kanssa parantamaan jään sulamista tehokkaammin. Tukholmassa on lisäksi otettu käyttöön lämmitettyjä pyöräväyliä ja jalkakäytäviä, mikä helpottaa liikkumista talvisin.
Yhdysvalloissa natriumkloridi on suosituin liukkaudentorjuntamateriaali sen edullisuuden ja saatavuuden vuoksi. Vuonna 2014 sitä käytettiin ajoväylien suolaukseen noin 28 miljoonaa tonnia. Myös kalsiumkloridi on yleinen vaihtoehto liukkauden torjumisessa Yhdysvalloissa.
Kalsiumkloridin negatiiviset vaikutukset
Kalsiumkloridi voi olla haitallinen sekä lemmikeille että ympäristölle, mutta selvityksen mukaan sen vaikutukset eivät ole merkittävästi suurempia kuin natrium- tai magnesiumkloridin. Helsingissä ja muissa suomalaiskaupungeissa ei ole raportoitu vakavia koiriin kohdistuvia haittoja, eikä keväisin – jolloin kalsiumkloridin käyttö on yleisimmillään – ole havaittu kipua aiheuttavia oireita.
Sekä natrium- että kalsiumkloridi voivat kuitenkin ärsyttää koiran tassuja, erityisesti haavaumien yhteydessä. Lisäksi suolaliuos on yhtä kylmää kuin ilman lämpötila, mikä voi johtaa paleltumiin ja kipuun. Helsingissä harjasuolausreittejä suolataan lähtökohtaisesti enintään -8 °C lämpötiloihin asti, mikä tarkoittaa, että tien pinnalla oleva neste voi olla yhtä kylmää. Kalsiumkloridi myös sitoo kosteutta, mikä voi pitää tassut märkinä pidempään ja lisätä tulehdusriskiä. Koska ongelman taustalla on nimenomaan kylmä neste, kalsiumkloridin korvaaminen muulla veden jäätymispistettä alentavalla liukkaudentorjunta-aineella ei välttämättä poista riskiä.
Koiran olisi nieltävä erittäin suuri määrä kalsiumkloridia saadakseen vakavia oireita tai menehtyäkseen, mikä on hyvin epätodennäköistä. Ulkoilun jälkeen koira voi kuitenkin nuolla tassujaan ja saada elimistöönsä kalsium- tai natriumkloridia, mikä saattaa aiheuttaa lieviä ja ohimeneviä vatsaoireita.
Kalsiumkloridin käytön vähentäminen
Valitettavista haitoistaan huolimatta kalsiumkloridi on tärkeässä roolissa talvikunnossapidossa. Sen ansiosta jäätä ja liukkautta ei pääse syntymään tehostetun pyöräilyn harjasuolareiteillä. Useat jalankulkijat ovatkin toivoneet harjasuolausta pyöräväylien lisäksi myös jalkakäytäville, jotta niilläkin olisi turvallisempaa liikkua. Katusuolan käyttö vähentää myös hiekoitustarvetta ja parantaa ilmanlaatua, kun katupölyä syntyy vähemmän. Kalsiumkloridia tarvitaan etenkin keväiseen katupölynsidontaan, ja sen käytön lopettaminen pahentaisi katupölyongelmaa merkittävästi. Kalsiumkloridin tilalle tulisi ottaa käyttöön korvaava ja ominaisuuksiltaan vastaava pölynsidonta-aine ilman siirtymäaikaa. Toimivia vaihtoehtoja voisi olla magnesiumkloridi ja kalsiummagnesiumasetaatti, joita on käytetty pölynsidonnassa Pohjoismaissa.
Suola torjuu liukkautta tehokkaasti, suolan määriä ja käyttötapoja voidaan kuitenkin muuttaa. Helsingissä on testattu liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä, mutta vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamateriaalien, kuten magnesiumkloridi, kalsiummagnesiumasetaatti tai uudenlainen kasvirasvapohjainen liukkaudentorjuntamateriaali, soveltuvuutta ja saatavuutta selvitetään edelleen ja mahdollisesti kokeillaan ensi talvena. Kunnossapito tulee testaamaan suolaukseen liittyviä ohjeistuksia ja tekee niihin tarvittavia muutoksia koirien oireiden helpottamiseksi. Koska oireita ilmenee etenkin kylmällä säällä, tarkastellaan erityisesti keinoja kalsiumkloridin vähentämiseen lämpötilan ollessa selkeästi pakkasella.
Yhteenveto
Liukkaudentorjunta on tärkeää myös koirien turvallisuuden kannalta, sillä liukastumiset voivat aiheuttaa revähdyksiä tai jopa murtumia. Suolan ja pakkasen yhdistelmä on koirille erityisen haitallinen, sillä ne voivat yhdessä aiheuttaa tassuihin paleltumia. Kalsiumkloridi ja muut katusuolat alentavat veden jäätymispistettä, minkä seurauksena kadun pinnalla oleva neste voi olla useita asteita pakkasen puolella. Koirat ovat reagoineet ajoratojen suolaukseen kylmemmissä lämpötiloissa, mikä viittaa siihen, että Helsingissä käytetyt kalsium- ja natriumkloridi voivat aiheuttaa oireita kylmällä säällä.
Sen sijaan suolan käyttö lähellä nollan astetta ei selvityksen mukaan juurikaan vaikuta koiriin haitallisesti. Keväisin, jolloin kalsiumkloridia käytetään eniten pölyntorjuntaan, tassukivuista ei ole raportoitu, eikä myöskään ruoansulatuskanavaan tai keskushermostoon liittyviä oireita ole Helsingissä havaittu.
Lemmikin suojaamiseksi suolan haitoilta voidaan käyttää tassuvahaa, tossuja tai huolellista tassujen puhdistamista ulkoilun jälkeen. Lisäksi on suositeltavaa välttää harjasuolattuja reittejä.
Palautekanavan kautta saatujen paikkatietojen ja ajankohtien perusteella kunnossapito voi arvioida, missä olosuhteissa ja alueilla koirien tassuoireita esiintyy. Näin voidaan selvittää, johtuuko oireilu käytetystä liukkaudentorjuntamateriaalista vai sen määrästä. Tarkka palaute auttaa kehittämään toimintaa ja tarvittaessa säätämään suolan käyttöä.
Kalsiumkloridiliuoksen käyttöä tullaan vähentämään tarkistamalla harjasuolauksen ohjeistuksia ja testaamalla uusia ratkaisuja, erityisesti silloin, kun lämpötila on selvästi pakkasen puolella. Ensi talvena kokeillaan mahdollisia vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamateriaaleja koirien oireiden vähentämiseksi.
11.03.2025 Pöydälle
01.10.2024 Palautettiin
24.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tarja Myller, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 38538
This decision was published on 29.05.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550