Vahingonkorvaus, autovaurio, Runeberginkatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 10.6.2024 esittänyt kaupungille määrältään 663,50 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan eturengas ja vanne vaurioituivat 24.5.2024 klo 13.30 osoitteessa Runeberginkatu 3. Hakija oli kääntynyt Runeberginkadulle liikenneympyrästä, kun auton eturengas osui rikkinäiseen kaivonkanteen, jossa oli terävä kulma. Tämä rikkoi renkaan sivurakenteen ja tuhosi vanteen käyttökelvottomaksi. Hakijan kuvauksen mukaan kannen rikkinäinen ja terävä osuus oli ulompana kuin viereinen kivetys. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu valokuvia vahinkopaikasta ja kartta, johon tarkka vahinkopaikka on merkitty.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ajoradan reunatukilinjassa oleva kitakaivo. Kitakaivon kannessa oleva lohkeama sijaitsee alueella, joka ei ole tarkoitettu ajoneuvo- tai jalankulkuliikenteelle. Tapahtumapaikalla tehdyissä tarkastuskäynneissä ei ole havaittu kiireellistä korjaustarvetta. Kyseinen kitakaivo on korjattu kesän 2024 aikana.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 7 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olevasta kitakaivosta ennen vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole esitetty vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 24.5.2024 klo 13–14 sää on ollut selkeä ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Hakijan auton renkaat ovat olleet matalaprofiiliset, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Vahinkopaikalla oleva kitakaivo on ollut suunnitellulla paikallaan reunakivilinjassa ja siihen osuminen edellyttää normaalilta ajolinjalta poikkeamista. Kitakaivosta ei ollut tehty kaupungille ilmoituksia ennen kyseistä vahinkotapahtumaa, eikä kyseisessä kitakaivossa ole ollut kiireellistä korjaustarvetta.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.