Katusuunnitelma, Malmi, Pikitehtaankatu v. Huopanaulankatu–Longinojanpuisto, Vanhanradanaukio numero 32110/1, 32113/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Pikitehtaankatu on nykyinen kokoojakatu välillä Huopanaulankatu–Ormuspellontie ja uusi katu Ormuspellontiestä itään. Huopanaulankatu–Katontekijänkuja välillä kadun eteläpuolella on asuinkerrostalo ja pohjoispuolella asuinpientaloja. Katontekijänkuja–Huopakatonkuja välillä kadun etelä- ja pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennuksia, sekä rakentamatonta aluetta. Huopakatonkuja–Longinojanpuisto välillä katu sijoittuu Longinojanpuiston rakentamattomalle niittyalueelle.

Vanhanradanaukio on uusi katuaukio. Vanhanradanaukion kohdalta puretaan teollisuus- ja liikekiinteistö. Itäreunaltaan Vanhanradanaukio sijoittuu nykyiselle peltoalueelle. Etelästä Vanhanradanaukio rajoittuu uuteen Teerisuontien linjaukseen. Viikki-Malmi -pikaraitiotien pysäkit sijoittuvat Vanhanradanaukiolle. Vanhanradanaukio erottuu ympäristöstään kaupunkikuvallisesti ja muodostaa kaupunkirakenteen tiivistymän. Aukiolle sijoittuvat joukkoliikenteen pysäkit ja sen ympärille tulee tiloja alueen lähipalveluille, jotka palvelevat tulevien lisäksi myös alueen nykyisiä asukkaita. Myös tehokkain ja korkein rakentaminen sijoittuu aukion laidoille. Tavoitteena on korkeatasoinen julkinen kaupunkitila, jonka suunnittelussa on huomioitu erityisesti jalankulku.

Katusuunnitelmat pohjautuvat voimassa olevaan asemakaavan nro 12790. Suunnittelussa on myös otettu huomioon asemakaavan liitteenä olleen liikennesuunnitelman nro 7307 mukaiset periaatteet. Katusuunnitelmissa on tarkennettu liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja.

Katusuunnitelmilla mahdollistetaan Pikitehtaankorttelien asemakaavassa kaduiksi osoitettujen alueiden rakentaminen ja näin edesautetaan asuin- ja palvelurakentamisen rakentaminen Malmin kaupunkiuudistusalueella. Yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut kävelyn edistäminen Helsingin kävelyn edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitetty jalankulun ympäristöön ja yhteyksiin. Tavoitteena on tehdä ympäristöstä käveltävä ja tukea jalankulkua arjen liikkumismuotona.

Nyt hyväksyttävien Pikitehtaankatu ja Vanhanradanaukio kanssa samaan aikaan suunniteltuja ja vuorovaikutettuja Huopakatonkuja, Katontekijänaukio, Katontekijänkatu, Katontekijänkuja, Kattotervankuja, Ormuspellonraitio, Ormuspellontie, Teerisuonkuja, Teerisuonkulma koskevat katusuunnitelmat päätetään erikseen maankäyttöjohtajan toimesta.

Suunnittelualue sijaitsee Longinojan valuma-alueella, joka on kunnostettu taimenpuro. Kadun suunnittelussa on otettu huomioon rakentamisen ja kaupunkirakenteen toiminnan vaikutus Longinojaan.

Suunnitelma

Pikitehtaankatu välillä Huopanaulankatu–Longinojanpuisto katusuunnitelman piirustus nro 32110/1 (liite 2)

Pikitehtaankatu on nykyään kokoojakatu ja tulevaisuudessa alueellinen kokoojakatu, johon liittyvät nykyiset tonttikadut Katontekijänkuja ja Ormuspellontie, sekä uudet tonttikadut Katontekijänkatu ja Huopakatonkuja. Kadun itäpäässä Ormuspellonraition raitiotie liittyy Pikitehtaankatuun. Suunnittelualueelle rakennetaan kaksi linja-autopysäkkiä. Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät. Kadun itäpäässä Ormuspellonraitiolta tuleva raitiotie ylittää ajoradan ja jatkuu itään Pikitehtaankadun keskialueella, missä raitiotien molemmin puolin on puurivit. Pyöräliikenne on toteutettu kolmitasoratkaisuna.

Vanhanradanaukio katusuunnitelman piirustus nro 32113/1 (liite 5)

Vanhanradanaukio on aukio, jolla on sallittu ainoastaan jalankulku ja polkupyöräliikenne, sekä mahdollisesti tietyin rajoituksin kiinteistöjen huoltoliikenne. Katu liittyy etelässä kiinteästi Teerisuontien uuteen linjaukseen ja pohjoisessa uuteen Kattotervankujaan. Aukion pohjois-etelä-suuntainen pyörätie kulkee aukion läpi Teerisuontieltä Kattotervankujalle. Aukion läpi kulkee raitiotie Teerisuontieltä Ormuspellonraitiolle ja aukion pohjoisreunaan sijoittuvat raitiopysäkit.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 32110/1 (liite 1) ja nro 32113/1 (liite 4). Koostepiirustus on liitteenä 3.

Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 20.3.−7.4.2024 välisen ajan. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus asukkaille pidettiin 26.3.2024 Teams-live verkkotilaisuudessa. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Koillis-Helsingin Lähitieto sanomalehdessä. Lisäksi alueen talouksiin jaettiin tiedotekirje postilaatikkojakeluna.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 6.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 22.5.−4.6.2024 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Muistutuksen käsittely

Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia.

Suunnitelmista on jätetty yksi mielipide, mikä on käsitelty aihepiireittäin.

Mielipide

Mielipiteessä esitetään, että katusuunnitelmissa lähes kaikki esitetyt pensaat on merkitty mataliksi ja näitä voisi tarkastella suurempina hiljaisemman liikenteen paikoilla lintujen elinympäristöksi. Lisäksi mielipiteessä esitetään katuja reunustavia viheralueita niityiksi tai vähemmän hoidetuiksi nurmen ja niityn välimuodoiksi.

Vastaus

Korkeampia pensaita ja niittyjä tarkastellaan lisättäväksi suunnitelmaan rakennussuunnittelussa. Liikenteen kannalta korkeamman kasvillisuuden osalta on huomioitava näkemäalueet. Kasvuolosuhteiden ja kunnossapidettävyyden kannalta on turvattava riittävän laaja kasvualusta korkeammille kasveille, jolloin kaikille kapeammille katuviheralueille ei voida esittää korkeita pensaita.

Mielipide

Valaistussuunnitelma on ylimalkainen, ja ylivalaisu ilmeisesti vedetään jostain välttämättömyyden hatusta. Valosaastetta on vähennettävä. Valaistus toteutettava lämminsävyisenä 2000 K, ja valoteho pitää pienempänä. Alue reunustaa laajoja viheralueita ja vehreitä kortteleita, valosaaste on kauttaaltaan eliöille haitallista.

Vastaus

Valaistussuunnitelma on katusuunnitelmassa esitetty karkealla tasolla koska suunnittelu on vielä kesken. Katusuunnitelmavaiheessa on kuitenkin valaistuksen suunnittelussa tarkasteltu jo valaistustasoja. Valaistuksen uusimistarpeen määrittelee nykyisen valaistuksen ikä ja se onko valaistus led -valaisimia. Valaistuksen suunnittelussa huomioidaan mm. riittävä valaistusteho. Riittävä valaistus on myös turvallinen käyttäjille. Kaupunkiympäristössä käytetään yleensä 3000–4000 K värilämpötilaa. Saapunut mielipide on välitetty myös valaistuksen suunnittelijalle, joka tarkentaa valaistussuunnitelmaa rakennussuunnittelun yhteydessä.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmanien rakennuskustannukset ovat noin 3 320 000 euroa, 270 euroa/m² (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 53 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 35 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 09 02 02 kadut uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

This decision was published on 29.11.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.