Opetussuunnitelman muutos, perusopetus, luku 9.2. toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmamuutoksesta lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kieltenopiskelun mahdollisuudet 1.8.2025 alkaen
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä muutoksen Helsingin paikallisen opetussuunnitelman lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet, jonka myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 13 oppilasta (liite 1).
Liite 1 korjattu päätöksen mukaisesti.
Suomenkielinen jaosto esitti, että toimialan tulee etsiä keinoja, joilla nykyistä useampi oppilas opiskelee kotimaisten kielten lisäksi kahta kieltä eri puolilla Helsinkiä sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Erityisesti pyritään huolehtimaan monipuolisesta A-kielivalikoimasta ja kehittämään toimintamalleja, joilla kieliryhmien oppilasmäärät yläasteelle siirryttäessä eivät vähene.
Jaosto kehotti virkakuntaa etsimään myös yläkouluissa pienentyneisiin ryhmäkokoihin ratkaisuja, kuten esimerkiksi koulun sisäisiä yhteisiä ryhmiä ja lähikoulujen välistä yhteistyötä.
Viestinnän saavutettavuutta on kehitettävä mm. monikielisillä materiaaleilla ja useita tiedotuskanavia hyödyntäen. Viestinnässä on myös tuotava esiin kielten opiskelusta saadut hyödyt lapsen kognitiiviselle kyvykkyydelle.
Suomenkielinen jaosto esitti myös, että ensi valtuustokaudella valmistellaan kielipoliittinen strategia toimialalle, jolla varmistetaan tasokas ja yhdenvertainen kielten opetus koko kaupungin alueella sekä ala- että yläkouluissa. Tavoitteena on, että Helsinki on jatkossakin kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä tukeva kaupunki. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan ja kehittämään asukaslähtöisesti mm. Helsingissä yleisemmin puhuttuihin kieliin.
Käsittely
Asian aikana oli kutsuttuna asiantuntijana päätöksenteon tuen yksikön päällikkö Kati Laaksonen, joka poistui asian käsittelyn jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Marika Koski: Suomenkielinen jaosto esittää, että toimialan tulee etsiä keinoja, joilla nykyistä useampi oppilas opiskelee kotimaisten kielten lisäksi kahta kieltä eri puolilla Helsinkiä sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Erityisesti pyritään huolehtimaan monipuolisesta A-kielivalikoimasta ja kehittämään toimintamalleja, joilla kieliryhmien oppilasmäärät yläasteelle siirryttäessä eivät vähene.
Jaosto kehottaa virkakuntaa etsimään myös yläkouluissa pienentyneisiin ryhmäkokoihin ratkaisuja, kuten esimerkiksi koulun sisäisiä yhteisiä ryhmiä ja lähikoulujen välistä yhteistyötä.
Viestinnän saavutettavuutta on kehitettävä mm. monikielisillä materiaaleilla ja useita tiedotuskanavia hyödyntäen. Viestinnässä on myös tuotava esiin kielten opiskelusta saadut hyödyt lapsen kognitiiviselle kyvykkyydelle.
Suomenkielinen jaosto esittää myös, että ensi valtuustokaudella valmistellaan kielipoliittinen strategia toimialalle, jolla varmistetaan tasokas ja yhdenvertainen kielten opetus koko kaupungin alueella sekä ala- että yläkouluissa. Tavoitteena on, että Helsinki on jatkossakin kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä tukeva kaupunki. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan ja kehittämään asukaslähtöisesti mm. Helsingissä yleisemmin puhuttuihin kieliin.
Kannattaja: Annica Moore
Vastaehdotus:
Marika Koski: Päätösesitys muutetaan seuraavaan muotoon:
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä muutoksen Helsingin paikallisen opetussuunnitelman lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet, jonka myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 13 oppilasta.
Liitteet korjataan päätöksen mukaisesti.
Kannattaja: Annica Moore
Hylkäysehdotus:
Mika Ebeling: Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hylätä päätösesityksen.
Mika Ebelingin hylkäysehdotus raukesi kannattamattomana.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Päätösesitys muutetaan seuraavaan muotoon: Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä muutoksen Helsingin paikallisen opetussuunnitelman lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet, jonka myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 13 oppilasta.
Liitteet korjataan päätöksen mukaisesti.
Jaa-äänet: 2
Jeremias Nurmela, Seida Sohrabi
Ei-äänet: 7
Mika Ebeling, Sandra Hagman, Mari Holopainen, Marika Koski, Annica Moore, Sami Säynevirta, Ozan Yanar
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä Marika Kosken vastaehdotuksen äänin 7 – 2.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Suomenkielinen jaosto esittää, että toimialan tulee etsiä keinoja, joilla nykyistä useampi oppilas opiskelee kotimaisten kielten lisäksi kahta kieltä eri puolilla Helsinkiä sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Erityisesti pyritään huolehtimaan monipuolisesta A-kielivalikoimasta ja kehittämään toimintamalleja, joilla kieliryhmien oppilasmäärät yläasteelle siirryttäessä eivät vähene. Jaosto kehottaa virkakuntaa etsimään myös yläkouluissa pienentyneisiin ryhmäkokoihin ratkaisuja, kuten esimerkiksi koulun sisäisiä yhteisiä ryhmiä ja lähikoulujen välistä yhteistyötä. Viestinnän saavutettavuutta on kehitettävä mm. monikielisillä materiaaleilla ja useita tiedotuskanavia hyödyntäen. Viestinnässä on myös tuotava esiin kielten opiskelusta saadut hyödyt lapsen kognitiiviselle kyvykkyydelle. Suomenkielinen jaosto esittää myös, että ensi valtuustokaudella valmistellaan kielipoliittinen strategia toimialalle, jolla varmistetaan tasokas ja yhdenvertainen kielten opetus koko kaupungin alueella sekä ala- että yläkouluissa. Tavoitteena on, että Helsinki on jatkossakin kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä tukeva kaupunki. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan ja kehittämään asukaslähtöisesti mm. Helsingissä yleisemmin puhuttuihin kieliin.
Jaa-äänet: 1
Seida Sohrabi
Ei-äänet: 8
Mika Ebeling, Sandra Hagman, Mari Holopainen, Marika Koski, Annica Moore, Jeremias Nurmela, Sami Säynevirta, Ozan Yanar
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä Marika Kosken vastaehdotuksen äänin 8 – 1.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä muutoksen Helsingin paikallisen opetussuunnitelman lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet, jonka myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 15 oppilasta (liite 1).
Kaupungin peruskouluissa kielten ryhmien aloituskoko vaihtelee kouluittain. Muutoksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ryhmän aloituskoko. Ryhmän aloituskoko tulee olla riittävän suuri, jotta ryhmän koko ei pienene vuosiluokilla 7- 9 liian pieneksi. Tällä hetkellä osassa kielten ryhmissä oppilasmäärän koko on alle 6. Tällöin resursseja kohdistuu hyvin pienelle ryhmälle, mikä vaikuttaa opetuksen järjestämiseen kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksen mukaista tehdä hyvin pieniä ryhmiä. Päätösesitys ei vaikuta jo alkaneiden kielten ryhmien jatkoon ylemmillä vuosiluokilla.
Muutoksen myötä A1- ja A2-kielten ryhmän perustaminen edellyttää, että kielen on valinnut vähintään 15 oppilasta nykyisen 12-15 sijaan (liite 2). Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti A1-kielen opiskelu alkaa ensimmäiseltä luokalta ja A2-kielen opiskelu kolmannelta luokalta.
Taloudelliset vaikutukset
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tavoitteiden mukaisesti opetuksen resurssien käyttöä suunnataan siten, että opetusta voidaan tarjota mahdollisimman laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikille. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 10.9. käsitellyssä TAE2025-esitykseen on kirjattu yhdeksi tuottavuustavoitteeksi ryhmäkoon kasvattaminen. Tuottavuustavoite on kokonaisuudessaan suomenkielisessä perusopetuksessa 2,5 miljoonaa euroa.
Esitetty muutos on tuottavuustavoitteen mukainen. Ryhmäkoon kasvattaminen voisi vähentää A1-kielten ryhmiä arvioilta 2% ja A2-kielten ryhmiä 15%. Ryhmäkoon kasvattaminen toisi arvioilta noin 40 000 euron säästön syyslukukautena 2025. Ryhmäkoon kasvattamisen taloudellinen vaikutus näkyisi vaiheittain. Laskennallinen vaikutus yhdeksän vuoden jälkeen olisi 1 170 000 euroa.
Koulujen johtokunnat
Kouluilta on pyydetty lausuntoa asiasta huhtikuussa 2024 (liite 3). Koulujen johtokunnista 34 puoltaa esitettyä muutosta, 39 vastustaa ja 16 ei ole lausunut asiasta. Koulujen johtokuntien lausunnot päätöksen liitteenä (liite 4).
Lapsivaikutusten arviointi
Alkavan A1- ja A2-kielten ryhmien aloituskoon yhtenäistäminen kohtelee eri koulujen oppilaita nykyistä yhdenvertaisemmin. Lisäksi muutos voi johtaa siihen, että joidenkin toisten opetusryhmien kokoa ei tarvitse kasvattaa. Koulujen laskennallinen ryhmäkoko on vuosiluokilla 1-6 noin 21 ja vuosiluokilla 7-9 luokilla noin 18.
Muutos turvaa nykyistä paremmin kielten opinpolun jatkumon vuosiluokilla 7-9, kun opetusryhmien koko on tarpeeksi suuri, eikä kielipolkujen jatkumoa yhdistetä tiettyihin kouluihin vuosiluokille 7-9, mikä voi kasvattaa oppilaan koulumatkaa.
Muutoksen myötä eri kielten opiskelu Helsingin peruskouluissa voi vähentyä niissä kouluissa, joissa ryhmäkoko on nyt pienempi kuin 15.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2024 § 65
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Ozan Yanar: Pyydän pöydälle
Kannattaja: Mari Holopainen
Vastaehdotus:
Sandra Hagman: Päätösehdotuksen toiseksi kappaleeksi lisätään: "Samalla kuitenkin huolehditaan siitä, ettei kaupunkitasoinen kielivalikoima supistu, vaan Helsinki on jatkossakin kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä tukeva kaupunki. Harvinaisempien kielten opetuksen jatkumisen turvaamiseksi myös 12-15 oppijan aloittavat ryhmäkoot ovat mahdollisia. Helsinki pyrkii jatkossakin mahdollistamaan opiskeltavien kielten tarjontaa, esimerkiksi helsinkiläisten koululaisten yleisimmin puhumiin kieliin, sekä viestimään huoltajille monipuolisen kielten opiskelun hyödyistä lapsen kognitiiviselle kyvykkyydelle. Koulujen välistä yhteistyötä kehitetään edelleen, jotta kielitarjonta voi säilyä monipuolisena ja jotta ryhmäkoot eivät supistu liian pieniksi yläkouluvaiheessa. Kielivalikoima pidetään sellaisena, että yleisopetuksen ryhmäkoot eivät kasva kohtuuttomasti."
Liitettä 1 muokataan vastaavasti
Kannattaja: Seida Sohrabi
Sandra Hagmanin vastaehdotusta ei käsitelty, koska asia päätettiin panna pöydälle.
Hylkäysehdotus:
Mika Ebeling: Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hylätä päätösesityksen.
Mika Ebelingin hylkäysehdotusta ei käsitelty, koska asia päätettiin panna pöydälle.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Pyydän pöydälle
Jaa-äänet: 4
Sandra Hagman, Johanna Kuisma, Seida Sohrabi, Sami Säynevirta
Ei-äänet: 5
Mika Ebeling, Mari Holopainen, Marika Koski, Annica Moore, Ozan Yanar
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti panna asian pöydälle äänin 5 – 4.
24.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mervi Korhonen, toimialan kehittämisen tuen yksikön päällikkö, puhelin: 310 80498
This decision was published on 27.11.2024
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Presenter information
Ask for more info
Mervi Korhonen, toimialan kehittämisen tuen yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 80498