Valtuustoaloite, pysyvää varjoa leikkipuistoihin

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että kaupungin leikkipuistoihin ja -paikkoihin lisättäisiin pysyviä varjopaikkoja erityisesti niillä alueilla, joilla varjoa on tällä hetkellä erityisen vähän.

Leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen suunnittelu ja toteutus on kaupunkiympäristön toimialan vastuulla. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa turvallisia, leikkiin ja liikkumaan innostavia sekä kaikkina vuodenaikoina toimivia leikin ympäristöjä, ja näissä ulkotiloissa on monipuolisia leikkivälineitä. Ulkotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon mikroilmasto kaikkina vuodenaikoina, olemassa oleva kasvillisuus ja maaston muodot.

Kaupunkiympäristön toimiala varautuu ilmaston muutokseen sopeutumiseen, ja yhtenä keinona on sekä säilyttää että lisätä varjostavaa kasvillisuutta tai rakenteita, kuten pergoloita ja katoksia. Hellejaksot toistuvat tulevaisuudessa useammin. Tämäkin vuoksi kaupunkiympäristön toimialan hankkeissa säilytetään olemassa olevaa puustoa niin paljon kuin mahdollista tai istutetaan puita luonnollisiksi auringonsuojiksi. Katosten ja varjojen lisäämistä leikkialueille tutkitaan sekä peruskunnostusten että uusien leikkialueiden suunnittelun yhteydessä. Myös pergolat suojaavat auringolta, ja niiden yhteyteen on mahdollista istuttaa köynnöskasveja. Sen sijaan nykymallisten purjekankaiden kunnossapito on vaikeaa niihin kohdistuneen ilkivallan lisäksi.

Pienimpien lasten ulkotilojen sekä ruokailualueiden osalta uusilla leikkialueilla on aina suunnittelussa tavoitteena varjostava rakenne. Kaikkiin kohteisiin pyritään löytämään jonkinlainen ratkaisu yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkiksi leikkipuistoissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustaja on suunnittelussa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ohjeistaa leikkipuistorakennusten yhteyteen toteutettavaksi noin 30-35 m² laajuisia, ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia rakenteellisia katoksia, jotka toimivat sade- ja aurinkosuojina sekä asiakkaiden lastenvaunujen säilytyspaikkoina ja leikkipuiston ulkoruokailupaikkana.

Viime vuosikymmeniä on vältetty leikkipaikoilla ja -puistoissa katoksia, koska ne ovat usein tuoneet leikkialueille häiriökäyttäytymistä. Vielä pari vuosikymmentä sitten suunnittelijoiden koulutuksessa opetettiin, että leikkipaikkojen tulisi olla kesäpäivänä kahdeksan tuntia auringossa, minkä takia monet leikkiympäristöt on suunniteltu hyvin valoisiksi.

Helsingin kaupungilla on yhteensä noin 300 leikkipuistoa ja leikkipaikkaa. Näissä kohteissa on korjausvelkaa ja kohteiden järjestelmällinen kunnostaminen voi viedä vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Kunnossapito vastaa erityisesti leikkialueiden turvallisuudesta ja kasvillisuuden hoitamisesta. Suunnittelussa on jouduttu keskittymään kokonaan uusien ja peruskorjattavien kohteiden suunnitteluun. Pienten ja suunnittelua vaativien muutosten toteuttaminen on edellä kuvatun takia hidastunut aikaisemmasta. Tällä hetkellä kaupunkiympäristön toimialalla on menossa hanke, jossa pienten korjaus- ja kunnostushankkeiden suunnittelua ja toteutusta sujuvoitetaan.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa helleselvityksen, jossa mallinnetaan Helsingin helteitä nykytilanteessa ja niiden kehittymistä ilmastonmuutoksen myötä. Lisäksi Helsingin kaupunki seuraa tiiviisti Suomen ympäristökeskuksen HEATWISE-projektia, jossa hyödynnetään satelliittidataa lämpösaarekeilmiön monitoroinnissa. Helsingistä on jo olemassa vuonna 2022 tehty lämpöhaavoittuvuusindeksi. Lämpöhaavoittuvuus muodostuu altistumisen, herkkyyden ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutuksesta. Jo tässä vaiheessa on ilmeistä, että herkimmiksi tunnistetuille alueille kohdistetaan suunnitteluun ja kunnossapitoon lisää resursseja helteisiin sopeutumisen toimien – esimerkiksi leikkialueiden katoksien – toteuttamiseksi.

Kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialat kehittävät yhdessä leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen varjopaikkojen kartoitusta ja seurantaa. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää leikkipuistojen, leikkipaikkojen ja päiväkotien pihojen varjostustilanteen ja suunnittelee toimenpiteet varjostuksen lisäämiseksi paikkoihin joissa sitä tarvitaan. Kaupunkiuudistusalueiden osalta määrärahatarpeet esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle budjettilausuntoon 2026 mennessä. ja koko kaupungin osalta kahden seuraavan vuoden aikana.

Tämä lausunto on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Nina Miettisen liitteenä olevasta valtuustoaloitteesta leikkipuistojen ja -paikkojen pysyvistä varjopaikoista seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Nina Miettinen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan leikkipuistojen- ja paikkojen pysyvien varjopaikkojen lisäämistä kasvillisuuden, katosten ja muiden mahdollisten keinojen avulla.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ohjeistaa leikkipuistorakennusten yhteyteen toteutettavaksi noin 30–35 m² ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia rakenteellisia katoksia, jotka toimivat sade- ja aurinkosuojina sekä asiakkaiden lastenvaunujen säilytyspaikkoina ja leikkipuiston ulkoruokailupaikkana. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala hyödyntää toiminnassaan leikkipuistojen ulkotiloja ja osaa leikkipaikoista päiväkotien ulkoiluun. Toimialojen välisellä yhteistyöllä sovitaan, mitä leikkipaikkoja käytetään päiväkotien säännölliseen ulkoiluun.

Kaupunkiympäristön toimiala on vastuussa leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa turvallisia, leikkiin ja liikkumaan innostavia sekä kaikkina vuodenaikoina toimivia leikkipaikkoja ja leikkipuistojen ulkotiloja, jotka varustetaan monipuolisin leikkivälinein tarvittavine turva-alustoineen. Ulkotilojen toteutuksessa on tavoitteena huomioida mikroilmasto kaikkina vuodenaikoina, olemassa oleva kasvillisuus ja maaston muodot. Kaupunkiympäristön toimiala pyrkii varautumaan hellejaksoihin säilyttämällä olemassa olevaa puustoa tai istuttamalla puita luonnollisiksi auringonsuojiksi. Pienimpien lasten ulkotilojen ja uusilla leikkialueilla on aina suunnittelussa tavoitteena varjostava rakenne.

Helsingin kaupungilla on yhteensä noin 300 leikkipuistoa ja leikkipaikkaa. Kaupunkiympäristön toimiala arvioi, että näissä kohteissa on korjausvelkaa ja että nykyisten määrärahojen ja resurssien puitteissa kohteiden järjestelmällinen kunnostaminen voi viedä kymmeniä vuosia. Toimialan mukaan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun resurssit kohdistuvat pääosin uusien kohteiden suunnitteluun, joten leikkipaikkojen turvallisuutta edistetään ensisijaisesti kunnossa pidolla, esimerkiksi puuston hoitamisella.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa aloitetta ja toteaa, että toimiala edistää yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa varjopaikkoja puistorakennusten yhteyteen. Lautakunta esittää, että toimialat yhdessä kehittävät leikkipuistojen ja -paikkojen ulkotilojen varjopaikkojen kartoitusta ja seurantaa sekä, että kaupunkiympäristön toimiala jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti päiväkotien ulkoilukäytössä olevien leikkipaikkojen varjopaikkojen toteutukseen. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä ilmastomuutoksen edetessä, että määrärahoja suunnataan myös leikkipuistojen ja leikkipaikkojen varjopaikkojen rakentamiseen. Varjopaikkojen rakentamista ja varjostavien puiden istuttamista tulee priorisoida ensisijaisesti alueille, joiden leikkipuistoissa ja -paikoilla on tällä hetkellä vähiten varjopaikkoja.