Valtuustoaloite, Tove Janssonin puistoon Muumipeikon näköispatsas

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että Tove Jansson oli kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, monipuolinen kirjailija ja taiteilija. Hänen luomansa Muumi-hahmot ovat tulleet yhä uudestaan uusille sukupolville rakkaiksi. Yhtenä taiteilijan merkityksen osoituksena onkin se, että kaupunki on nimennyt hänen mukaansa puiston Katajanokalla.

Tove Janssonin puiston kunnostussuunnittelun yhteydessä kaupunkiympäristön toimiala on käynyt keskusteluja Tove Janssonin läheisten ja Muumi-tuotemerkin oikeudet omistavan Moomin Chararacters Oy Ltd:n kanssa.

Tarkoituksena on, että Katajanokalla sijaitseva Tove Janssonin puisto saa teemansa mukaisen ilmeen peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjauksen yksityiskohtien suunnittelu on vielä kesken, mutta tavoitteena on, että uudistunut puisto avataan 80 vuotta täyttävän Muumin kunniaksi keväällä 2026.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää myönteisenä, että kaupunkitilaan aikaansaadaan taideteoksia ja muistomerkkejä, jotka ilmentävät helsinkiläistä kulttuurihistoriaa. Kaupunki on kuitenkin linjannut periaatteena, että se ei itse ole aloitteellinen tai toimeenpanija muistomerkki- tai patsashankkeissa henkilömuistomerkkien osalta eikä toteuta niitä itse osana kaupungin taidekokoelman kartuttamista.

Mikäli nyt valmisteilla oleva teos lahjoitettaisiin kaupungille ja patsashanke toteutuisi nyt suunnitelulla tavalla, teoksen liittämistä kaupungin taidekokoelmaan tulee arvioida erikseen. Jos teosta ei liitetä kaupungin taidekokoelmaan sen ylläpidosta vastaa yksinomaisesti kaupunkiympäristön toimiala.

Aloitteessa mainitaan lisäksi Tampereen Muumi-teoksen toisintaminen yhtenä patsashankkeen toteuttamisen mahdollisuutena. Tällainen vaihtoehto olisi mutkikas myös tekijänoikeussyistä, sillä teoksen muoto perustuu Tuulikki Pietilän 1980-luvulla valmistamaan kuvaelmahahmoon, jonka kuvanveistäjä Matti Kalkamo on valanut pronssiin. Niin rakastettu kuin Tampereen Muumipeikko-veistos onkin, se on myös kohdannut paljon ilkivaltaa ja teos on tämän vuoksi jouduttu siirtämään alkuperäiseltä paikaltaan Metso-kirjaston edustalta valvotumpaan ympäristöön Tampere-talon lähistölle. Tämäkin näkökulma on syytä tiedostaa osana patsashankkeen kokonaisharkintaa