Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2024, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten liikkumistottumuksia vuonna 2024. Tutkimuksessa tarkasteltiin helsinkiläisten tekemien kaupungin sisäisten matkojen kulkutapajakaumaa, määrää ja tarkoitusta.

Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten tekemiä Helsingin sisäisiä matkoja yhden vuorokauden aikana. Tutkimus antaa käsityksen siitä, kuinka paljon helsinkiläiset liikkuvat ja kuinka suuri osuus kaupungin sisäisistä matkoista tehdään jalan, pyöräillen, joukkoliikennevälineillä, henkilöautolla ja muilla kulkuvälineillä.

Tutkimusajankohtana syys-lokakuussa 2024 helsinkiläiset tekivät yhteensä noin 2,1 miljoonaa Helsingin sisäistä matkaa vuorokaudessa. Matkojen absoluuttinen määrä Helsingissä oli tulosten perusteella selvästi suurempi kuin vuonna 2023. Keskimäärin helsinkiläiset tekivät 3,4 Helsingin sisäistä matkaa vuorokaudessa, kun vuonna 2023 se oli 3,0.

Matkaluku ja sen seurauksena myös tehtyjen matkojen kokonaismäärä kasvoivat edellisten vuosien tuloksista epätavallisen paljon, ja tämän takia kyseisiin tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Tutkimuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa täydentävää tiedonkeruumenetelmää (internet-paneeli), mikä on voinut yhtenä tekijänä vaikuttaa eri vuosien ja ikäryhmien tulosten vertailtavuuteen. Tulevien kyselytutkimuksien kohdalla tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tiedonkeruun toteutukseen ja epävarmuuksien poistamiseen.

Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (41 % tehdyistä matkoista). Joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli 25 %, henkilöauton 21 % ja polkupyörän 11 %. Kävelyn kulkutapaosuus laski 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna, mutta oli edelleen korkeampi kuin koronaa edeltävänä aikana vuonna 2019 (39 %). Sekä pyöräilyn että henkilöautoilun kulkutapaosuus pysyi edellisen vuoden tasolla, joukkoliikenteen osuus puolestaan kasvoi hieman.

Tarkasteltaessa vain henkilöautolla ja joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja, oli joukkoliikenteen osuus suurempi (55 %) kuin henkilöautomatkojen osuus (45 %).

Vapaa-ajan matkat olivat selvästi yleisimpiä matkoja (35 %). Toiseksi eniten tehtiin työ-, koulu- ja opiskelumatkoja (28 %). Molempien osuus laski jonkin verran edellisvuodesta. Monien muiden matkatyyppien osuudet kasvoivat hieman, suurinta kasvu oli ostosmatkojen (18 %) osalta (+3 %-yks).

Taustaa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisten liikkumistottumuksia. Tutkimus tehtiin nyt neljännentoista kerran. Ensimmäisen kerran se toteutettiin vuonna 2010. Vuodesta 2012 alkaen tutkimus on tehty joka vuosi.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen aineisto kerättiin suurimmaksi osin puhelinhaastatteluilla syys-lokakuussa 2024. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin kaupungin 7–79-vuotias väestö. Vastauksia kerättiin yhteensä 3129 kpl. Otos muodostettiin satunnaispoimintana Helsingin asukkaiden puhelinnumeroista ja haastateltavien valinnassa noudatettiin sukupuoli-, ikä- ja aluekiintiöintiä. 7–14-vuotiaita tavoiteltiin heidän vanhempiensa kautta. Nuorimpien kohderyhmissä puhelinnumeroiden löytämisessä ja heidän vastaamaan saamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi otosta jouduttiin täydentämään ja keräämään osa vastauksista internet-paneelitutkimuksena. Paneelivastauksia kerättiin 7–17- ja 18–29-vuotiaiden ikäryhmistä. Erityisesti 18–29-vuotiaiden osalta suurin osa vastauksista on kerätty paneelin avulla.

Vastaajia pyydettiin kertomaan edellisen vuorokauden aikana tekemänsä matkat aamusta kello 4:00:sta yöhön kello 3:59 asti pääasiallisen kulkutavan mukaan (kulkutapa, jolla tehtiin kilometreissä pisin matka). Mukaan otettiin vain Helsingin sisällä tapahtuvat matkat. Tutkimuksessa matkalla tarkoitettiin siirtymistä kävellen tai jollain kulkuneuvolla paikasta toiseen. Samasta paikasta alkavat ja päättyvät matkat laskettiin kahdeksi matkaksi siten, että toinen päätepiste oli lenkin etäisin piste. Lisäksi kysyttiin kysymyksiä mm. matkakortin käytöstä, auton ja polkupyörän omistuksesta sekä auton ja joukkoliikenteen käytöstä. Vuoden 2024 tutkimuksessa kysyttiin vuoden 2023 tavoin etätyön ja -opiskelun useutta tutkimusajankohtana sekä sitä edeltävän kuukauden ajalta. Uutena kysymyksenä kysyttiin myös, onko haastateltava tehnyt Helsingin sisäisten matkojen lisäksi seudun sisäisiä matkoja sekä niiden määrää.

Tutkimuksen päätulosten (n=3129) virhemarginaali on enimmillään noin ±1,8 %-yksikköä. Vuoden 2024 tuloksia tarkastellessa ja vuosivertailuja tehdessä on hyvä huomioida, että tiedonkeruussa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa myös internet-paneelia täydentävänä menetelmänä. Paneelikysely toteutettiin sähköisesti kyselylomakkeella, jossa kysyttiin samat kysymykset kuin puhelinhaastattelussa. Vastaajaa ohjeistettiin vastaamaan tehtyjä matkoja koskeviin kysymyksiin edellisen arkipäivän (ma-to) liikkumisen pohjalta. Jotta vastaukset jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri viikonpäiville puhelinhaastatteluiden tapaan, lähetettiin kutsuja paneelivastauksiin eri ajankohtina. Vaikka internet-paneelikyselyt on pyritty toteuttamaan mahdollisimman samalla tavalla kuin puhelinhaastattelut esimerkiksi huomioimalla otoksen kriteerit, on uudella menetelmällä voinut olla vaikutusta muun muassa eri vuosien ja eri ikäryhmien tulosten vertailtavuuteen.

Seuraavan, vuoden 2025 matkoja koskevan kyselytutkimuksen tiedonkeruun suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota tiedonkeruumenetelmien valintaan. Vuosien saatossa tiedonkeruun toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia ja erityisesti nuorempien ikäryhmien edustajien tavoittaminen puhelimitse on selvästi vaikeutunut. Tämän takia myös tulevaisuudessa tiedonkeruussa tullaan todennäköisesti hyödyntämään useampaa eri menetelmää. Puhelinhaastattelujen rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi niin sanottua push-to-web -menetelmää, jossa kohdejoukon henkilöitä lähestytään postitse kirjeellä, joka sisältää kutsun nettipohjaiseen kyselylomakkeeseen. Tavoitteena tulevaisuuden tiedonkeruumenetelmän valinnassa on, että kerätty otos kuvastaa mahdollisimman hyvin tavoiteltua otoskehikkoa ja että eri menetelmillä kerätyt tulokset ovat keskenään mahdollisimman vertailukelpoisia. Lisäksi menetelmien valinnassa kiinnitetään huomiota kustannustehokkuuteen.

Tutkimusajankohtana syksyllä 2024 koronaepidemian alkamisesta oli kulunut noin 4,5 vuotta. Epidemian myötä yleistynyt etätyöskentely ja sen myötä muuttuneet liikkumistottumukset ovat kuitenkin edelleen nähtävissä tuloksista.

Tutkimuksen raporttiluonnos löytyy liitteenä.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimusajankohtana vuoden 2024 syys–lokakuussa Helsingin sisäisiä matkoja tehtiin yhteensä 2 101 664 vuorokaudessa. Määrä oli 14 % enemmän kuin vuonna 2023. Tehtyjen matkojen määrän säännöllisen kasvun taustalla yhtenä tekijänä on Helsingin väestönkasvu. Tulosten perusteella matkaluvut sekä sen myötä tehtyjen matkojen absoluuttinen määrä kasvoivat kuitenkin poikkeuksellisen paljon vuonna 2024 ja tuloksia on tämän takia syytä tarkastella varauksella. Tulevien vuosien tuloksista saadaan mahdollisesti varmistusta siihen, mihin suuntaan matkaluvut ja kokonaismatkamäärä kehittyvät. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvoi tulosten perusteella 22 % ja henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä 15 %. Pyörällä tehtyjen matkojen määrä kasvoi 14 %, sähköpotkulaudoilla tehtyjen matkojen määrä kasvoi 142 %. Kävellen tehtyjen matkojen määrä väheni 8 %.

Keskimäärin helsinkiläinen teki 3,4 kaupungin sisäistä matkaa vuorokaudessa, määrä kasvoi 0,4 matkalla edellisvuoden tuloksesta. Yleisimmin tehtiin joko kaksi tai neljä matkaa päivässä. Kantakaupungissa asuvat tekivät hieman enemmän matkoja (3,6) kuin esikaupungissa asuvat (3,3) henkilöä kohden. Aikaisempien vuosien tavoin kantakaupungissa asuvat liikkuvat esikaupunkilaisia selvästi yleisemmin kävellen. Esikaupungissa asuvat käyttävät henkilöautoa puolestaan matkoihin kantakaupungissa asuvia useammin. Vuoden 2024 tulosten perusteella eniten liikkuvat 18–29-vuotiaat (3,78 matkaa vuorokaudessa) sekä lapset ja nuoret eli 7–17-vuotiaat (3,75 matkaa vuorokaudessa). Matkaluku oli pienin yli 65-vuotiaiden ryhmässä (2,89 matkaa vuorokaudessa). Matkaluvut kasvoivat poikkeuksellisen paljon aikaisempien tutkimusten tuloksista kaikkien ikäryhmien osalta. Kasvu oli suurinta 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä ja on mahdollista, että aikaisemmasta poikkeavalla tiedonkeruumenetelmällä (internet-paneeli) on ollut vaikutusta alle 30-vuotiaiden tuloksiin. Matkaluvut nousivat kuitenkin poikkeuksellisen paljon myös tätä vanhempien ikäryhmissä, joiden kohdalla tiedonkeruu toteutettiin pelkästään puhelinhaastatteluin.

Yleisin matkojen kulkutapa oli kävely (41 % tehdyistä matkoista). Kävellen tehtyjen matkojen osuus laski 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Seuraavaksi eniten matkoja tehtiin henkilöautolla kuljettajana (16 %), bussilla (11 %) ja polkupyörällä (11 %). Kyseiset osuudet olivat samat kuin edellisenä vuotena. Matkoista 6 % tehtiin metrolla, 5 % raitiovaunulla (mukaan lukien pikaraitiolinja 15) ja 5 % henkilöautolla matkustajana. Junamatkoja oli 3 % matkoista. Joukkoliikenteen kulkutapaosuudet eri kulkumuotojen osalta ovat suurimmalta osin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Raitiovaunulla tehtyjen matkojen osuus kuitenkin kasvoi prosenttiyksikön. Kasvun taustalla on pikaraitiolinjan 15 liikennöinnin alkaminen vuoden 2023 lopulla sekä ja uuden raitiolinjan 13 liikennöinnin alkaminen elokuussa 2024. Koronaepidemiaa edeltävään aikaan verrattuna joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli edelleen alhaisemmalla tasolla, vaikkakin se on viime vuosina ollut loivassa kasvussa.

Henkilöautomatkojen (kuljettajana, matkustajana ja taksi) yhteenlaskettu osuus oli sama kuin vuonna 2023 (21 %). Joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkutapaosuus nousi prosenttiyksikön ja oli 25 %. Kestävien kulkutapojen yhteenlaskettu osuus laski hieman, 78,6 %:sta 78,2 %:iin. Tarkasteltaessa vain joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehtyjä matkoja, oli joukkoliikenteen osuus 55 % ja henkilöautoilla tehtyjen matkojen osuus 45 %, joukkoliikenteen osuus oli nyt hieman suurempi kuin vuonna 2023. Henkilöautolla tehtyjen matkojen suhteellinen osuus verrattuna joukkoliikenteeseen on kuitenkin edelleen suurempi kuin mitä se oli ennen koronatilannetta.

Sähköpotkulaudoilla tehtyjen matkojen osuus kasvoi edellisvuodesta ja oli nyt lähellä vuoden 2022 tasolla. Sähköpotkulaudoilla tehtiin yhteensä 0,6 % kaikista helsinkiläisten matkoista, osuus oli lähes yhtä suuri kuin taksilla tehtyjen matkojen osuus. Vuonna 2023 vastaava luku oli 0,3 %. Edellisen vuoden alhaisen osuuden taustalla vaikutti mahdollisesti yhtenä tekijänä sähköpotkulautojen operointiin ja pysäköintiin liittyvät, vuonna 2023 voimaan tulleet uudistukset. Samat uudistukset olivat voimassa myös vuonna 2024, mutta niihin oli jo totuttu. Sähköpotkulaudat on raportoinnissa erotettu omaksi kulkumuodokseen vuodesta 2021 alkaen. Aikaisempina vuosina sähköpotkulaudalla tehdyt matkat on luettu mukaan kävellen tehtyihin matkoihin. Jos kulkumuoto-osuuksien kuvaajassa ei ole sähköpotkulaudat omana kulkumuotona, ne ovat kohdassa muu kulkumuoto.

Suurimmat muutokset kulkutapaosuuksissa edellisvuoteen verrattuna tapahtuivat nuorimpien ikäryhmissä. Joukkoliikenteen osuus kasvoi sekä 7–17- että 18–29-vuotiaiden osalta. Kyseisten ikäryhmien kohdalla kävelyn kulkutapaosuus puolestaan laski. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus laski erityisesti 45–64-vuotiaiden naisten keskuudessa. Sähköpotkulaudan käyttö on yleisintä 18–29-vuotiailla miehillä (4 % kyseisen ryhmän tekemistä matkoista). Alle 18-vuotiaiden osalta sähköpotkulaudan kulkutapaosuus on pieni, noin puoli prosenttia.

Kävely kulkumuotona korostuu erityisesti kantakaupungissa asuvien keskuudessa. Osuus (50 %) on hieman pienempi kuin vuonna 2023, mutta edelleen koronaepidemiaa edeltävää aikaa suurempi. Kantakaupungissa asuvilla kävelyn jälkeen seuraavaksi yleisin kulkutapa oli raitiovaunu (12 %) ja kolmanneksi yleisin polkupyörä (9 %) sekä henkilöautolla kuljettajana liikkuminen (9 %). Kyseisten kulkutapojen osuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuodesta 2023. Metron, raitiovaunun, sähköpotkulautojen ja henkilöauton (kuljettajana ja matkustajana) osuudet kasvoivat hieman. Kyselyn ajankohtana metro jälleen liikennöi normaalisti Helsingin keskustassa. Kävelyn lisäksi bussin, polkupyörän ja taksin kulkutapaosuudet puolestaan laskivat hieman. Kestävien kulkumuotojen osuus kantakaupungissa asuvilla laski vajaat 2 %-yksikköä vuoden takaisesta ja on nyt 86,9 % (vuonna 2023 88,5 %).

Esikaupungissa asuvilla kävelyn (36 % tehdyistä matkoista) jälkeen toiseksi yleisin kulkutapa oli henkilöauton käyttö kuljettajana (20 %) ja kolmanneksi bussin käyttö (13 %). Näistä kävely on vähentynyt vajaa 3 %-yksikköä ja henkilöauton käyttö kuljettajana prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Kulkutapaosuudet kasvoivat sekä raitiovaunun että bussin osalta noin prosenttiyksikön. Noin puolet esikaupunkialueilla asuvien tekemistä raitiovaunumatkoista tehtiin pikaraitiolinjalla (linja 15). Kestävien kulkumuotojen osuus esikaupunkialueilla asuvilla laski hieman ja on nyt 73,4 % (vuonna 2023 73,5 %).

Suurin osa tehdyistä matkoista oli tarkoitukseltaan vapaa-ajan matkoja (35 %). Työ-, koulu- ja opiskelumatkojen osuus oli yhteensä 28 %. Tästä eriteltynä työmatkoja oli 18 % ja koulu- tai opiskelumatkoja 10 %. Ostosmatkojen osuus oli 18 %, asiointimatkojen osuus (lääkäri, pankki yms.) 8 % ja työhön liittyvien asiointimatkojen osuus 5 %. Työmatkojen osalta osuus laski vajaa 5 %-yksikköä edellisvuodesta ja vapaa-ajan matkojen osalta 3 %-yksikköä. Työmatkojen osalta osuus oli vuoden 2022 tasolla, vuonna 2023 osuudessa tapahtui poikkeava kasvu. Yhtenä syynä vuoden 2023 työmatkojen korkeaan osuuteen on mahdollisesti ollut vastaajajoukon korkea työllisten osuus (pääasiallisena toimena työssäkäynti 61 %:lla vastaajista). Vuonna 2024 vastaava osuus oli 58 %. Eniten kasvua tapahtui ostosmatkojen (+3 %-yks), toisen henkilön kyyditsemisen (+2 %-yks) sekä työasiamatkojen (+2 %-yks) osalta.

Vapaa-ajan matkoissa kävelyn osuus oli selvästi suurin: 54 % matkoista tehtiin kävellen. Joukkoliikenteen osalta osuus oli 18 %, henkilöauton 17 % ja pyörän 10 %. Kävelyn kulkutapaosuus vapaa-ajan matkoilla on ollut loivassa laskussa koronaepidemian alkamisvuoden (2020) jälkeen. Työmatkoista 42 % tehtiin joukkoliikenteen kulkuvälineillä, 25 % henkilöautolla, 18 % pyörällä ja 14 % kävellen. Koulu- ja opiskelumatkat tehtiin pääasiassa joukkoliikenteellä (43 %), kävellen (38 %) ja pyörällä (14 %). Joukkoliikenteen osuus koulu- ja opiskelumatkojen kulkumuotona kasvoi selvästi edellisestä vuodesta (2023: 32 %), kävelyn osuus sen sijaan laski (2023: 49 %).

Syksyllä 2024 vapaa-ajanmatkat olivat yleisin matkojen tarkoitus kaikissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria (7–17-vuotiaat) lukuun ottamatta. 7–17-vuotiaat tekivät eniten koulu- ja opiskelumatkoja. Työmatkojen osuus laski kaikissa yli 18-vuotta täyttäneiden ikäryhmissä edellisvuodesta, jolloin vastaava osuus kasvoi voimakkaasti. Ostosmatkojen osuus puolestaan kasvoi nyt vuoden takaisesta kaikissa ikäryhmissä, suurinta kasvu oli yli 45-vuotiaiden osalta.

HSL:n lipputuotteiden käyttö kasvoi hieman sekä kantakaupungissa että esikaupungissa asuvilla. Vastaajista yhteensä 93 % kertoi käyttävänsä HSL-sovelluksen lipputuotteita tai HSL:n matkakorttia. Yleisin lipputuote on kertalippujen käyttö HSL-sovelluksessa (46 %). Osuus on ollut tasaisessa kasvussa. Toiseksi yleisin lipputuote on arvon lataaminen kortille (26 %), tämän osuus puolestaan selvästi laskenut HSL:n sovelluksen käytön lisääntymisen myötä. Yhteensä 39 % vastaajista kertoi käyttävänsä AB-vyöhykkeen kausilippua tai jotain muuta kausilippua joko sovelluksella tai matkakortilla. Osuus kasvoi jonkin verran vuodesta 2023.

Vastaajista 65 %:lla on taloudessaan käytössä vähintään yksi henkilöauto, 35 %:lla autoa ei ole käytössä. Autollisten talouksien osuus kasvoi yhteensä 4 %-yksikköä vuodesta 2023, kasvua tapahtui sekä kanta- että esikaupunkialueiden osalta. Kantakaupungissa asuvista asukkaista hieman yli puolet (51 %) kertoi, että taloudessa on käytössä vähintään yksi auto. Esikaupungissa asuvien osalta vastaava osuus oli 71 %. Käytettävien autojen määrän kasvusta huolimatta vastaajat kertoivat omakohtaisen auton käytön vähentyneen jonkin verran edellisvuodesta. 76 % helsinkiläisistä on käytössään polkupyörä vähintään silloin tällöin. Polkupyörättömien osuus on laskenut hieman. Yleisimmin talouksista löytyy kaksi tai useampia aikuisten pyöriä ja lasten pyöriä.

Vastaajilta kysyttiin vuoden 2023 kyselyn tavoin etätyöskentelyn ja -opiskelun useudesta viimeisen kuukauden aikana. 58 % työssäkäyvistä tai opiskelijoista kertoi työskennelleen tai opiskelleen etänä vähintään yhtenä päivänä viikossa. Tätä harvemmin etänä työskenteli tai opiskeli 12 %. 29 % ei työskennellyt tai opiskellut lainkaan etänä, osuus on 9 %-yksikköä pienempi kuin vuonna 2023. Kantakaupungissa asuvat tekivät etätöitä/opiskelivat etänä jonkin verran enemmän kuin esikaupunkialueilla asuvat.