Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta, joka koskee omakotialueiden luonteen huomioonottamista Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavanmuutosta nro 12825 vastaavissa asemakaavoissa

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Björn Månssonin Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutoksen yhteydessä tekemässä toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta ottaa huomioon omakotialueiden luonne vastaavissa asemakaavatöissä.

Asemakaavoituksessa huomioidaan aina tapauskohtaisesti eri suunnittelualueiden yksilölliset lähtökohdat sekä suunnittelulle asetetut tavoitteet. Helsingin kaupunkirakenne on tiivistymässä Yleiskaava 2016:n asettamien tavoitteiden mukaisesti, ja uutta nykyistä tehokkaampaa rakentamista on mahdollistettu myös olemassa olevilla pientaloalueilla ja niiden läheisyydessä. Kerrostalorakentamisen osoittaminen pientaloalueille tai niiden läheisyyteen asettaa suunnittelulle lähtökohtaisesti tavoitteen sopeuttaa uuden rakentamisen mittakaava olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.

Täydentyvien pientaloalueiden osalta on keskeistä, että täydentäminen tapahtuu tasapainoisesti ympäristön suunnittelulle asettamat reunaehdot huomioiden, ja että yksityisten pientalotonttien omistajia kohdellaan tasapuolisesti. Useassa tapauksessa tämä on varmistettu siten, että ratkaisuiltaan yleispiirteistä yleiskaavaa on tarkennettu laajaa aluekokonaisuutta koskevilla suunnitteluperiaatteilla ennen asemakaavojen laatimista. Esimerkkinä pientaloalueiden täydennysrakentamisen ohjaamisesta ovat Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudun kaupunkiympäristölautakunnassa 4.4.2023 hyväksytyt suunnitteluperiaatteet, joissa on osoitettu miten ja missä kohdin täydentämistä on mahdollista tehdä alueella yleiskaavaan perustuen. Kyseisissä periaatteissa on mm. määritelty kartalle erilaisia rakentamisen vyöhykkeitä, jotka ohjaavat rakentamisen korkeuden ja tehokkuuden hallittuun laskemiseen pientalojen suuntaan.

Asemakaavatasolla pientaloalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvan kerrostalorakentamisen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä usein eri tavoin, kuten esimerkiksi osoittamalla pientalojen puoleisten rakennusten tai rakennusten osien kerrosluvut muuta rakentamista matalammaksi, määrittelemällä uudisrakennusten räystäskorot ympäristöön sopiviksi, käyttämällä näkyviä kattomuotoja, kuten harjakattoja, tai jatkamalla uuden rakentamisen edustalla alueelle ominaisia kadunvarren istutuksia. Kooltaan suuremman rakennuksen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä myös esimerkiksi jakamalla rakennuksen julkisivu pienempiin osiin julkisivumateriaalin, -värin tai muodon keinoin. Rakennusten sijaintia, korkeutta ja massoittelua määritellessä voidaan samaten huomioida, ettei uusista rakennuksista avaudu liian suoria näkymiä pientaloalueiden oleskelu- ja pihatilojen suuntaan. Tässä keinona voidaan käyttää myös esimerkiksi talousrakennuksia tai kasvillisuutta luomaan tarvittavaa näköestettä.

Edellä mainittuja keinoja, joita on käytetty omakotialueen luonteen huomioonottamisen ratkaisuna Suurmetsän Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavamuutoksessa ja mm. Tapanilan asemanseudun eteläosan asemakaavamuutoksessa, jossa on osoitettu kerrostalorakentamista maakunnallisesti arvokkaan pientaloalueen viereen, voidaan käyttää vastaavissa asemakaavakohteissa.