Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Heimo Laaksosen toivomusponnesta, joka koskee pientaloalueille sijoittuvien kerrostalojen kaavoituksessa huomioitavasta pientaloalueiden viihtyisyydestä, palveluista ja liikenteestä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuutettu Heimo Laaksosen Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutoksen yhteydessä tekemässä toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta huomioida pientaloalueille sijoittuvien kerrostalojen kaavoituksessa ja sijoituksessa mahdollisimman huolellisesti naapurustossa pientaloasukkaiden viihtyvyys ja intimiteetti. Tehokkuuden lisääntyessä alueella kaupungin halutaan myös etupainotteisesti takaavan kasvavan väestömäärän palvelutarpeet alueella, ja varmistavan toimivat liikenneyhteydet.

Asemakaavoituksessa huomioidaan aina tapauskohtaisesti eri suunnittelualueiden yksilölliset lähtökohdat sekä suunnittelulle asetetut tavoitteet. Helsingin kaupunkirakenne on tiivistymässä Yleiskaava 2016:n asettamien tavoitteiden mukaisesti, ja uutta nykyistä tehokkaampaa rakentamista on mahdollistettu myös olemassa olevilla pientaloalueilla ja niiden läheisyydessä. Kerrostalorakentamisen osoittaminen pientaloalueille tai niiden läheisyyteen asettaa suunnittelulle lähtökohtaisesti tavoitteen sopeuttaa uuden rakentamisen mittakaava olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.

Täydentyvien pientaloalueiden osalta on keskeistä, että täydentäminen tapahtuu tasapainoisesti ympäristön suunnittelulle asettamat reunaehdot huomioiden, ja että yksityisten pientalotonttien omistajia kohdellaan tasapuolisesti. Useassa tapauksessa tämä on varmistettu siten, että ratkaisuiltaan yleispiirteistä yleiskaavaa on tarkennettu laajaa aluekokonaisuutta koskevilla suunnitteluperiaatteilla ennen asemakaavojen laatimista. Esimerkkejä pientaloalueiden täydennysrakentamisen ohjaamisesta ovat Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudun kaupunkiympäristölautakunnassa 4.4.2023 hyväksytyt suunnitteluperiaatteet, joissa on osoitettu miten ja missä kohdin täydentämistä on mahdollista tehdä alueella yleiskaavaan perustuen. Kyseisissä periaatteissa on esimerkiksi määritelty kartalle erilaisia rakentamisen vyöhykkeitä, jotka ohjaavat rakentamisen korkeuden ja tehokkuuden hallittuun laskemiseen pientalojen suuntaan.

Asemakaavatasolla pientaloalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvan kerrostalorakentamisen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä eri tavoin, kuten esimerkiksi osoittamalla pientalojen puoleisten rakennusten tai rakennusten osien kerrosluvut muuta rakentamista matalammaksi, määrittelemällä uudisrakennusten räystäskorot ympäristöön sopiviksi, käyttämällä näkyviä kattomuotoja, kuten harjakattoja, tai jatkamalla uuden rakentamisen edustalla alueelle ominaisia kadunvarren istutuksia. Kooltaan suuremman rakennuksen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä myös esimerkiksi jakamalla rakennuksen julkisivu pienempiin osiin julkisivumateriaalin, -värin tai muodon keinoin. Rakennusten sijaintia, korkeutta ja massoittelua määriteltässä voidaan samaten huomioida, ettei uusista rakennuksista avaudu liian suoria näkymiä pientaloalueiden oleskelu- ja pihatilojen suuntaan. Tässä keinona voidaan käyttää myös esimerkiksi talousrakennuksia tai kasvillisuutta luomaan tarvittavaa näköestettä.

Edellä mainittuja keinoja, joita on käytetty omakotialueen luonteen huomioonottamisen ratkaisuna Suurmetsän Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavamuutoksessa ja esimerkiksi Tapanilan asemanseudun eteläosan asemakaavamuutoksessa, jossa on osoitettu kerrostalorakentamista maakunnallisesti arvokkaan pientaloalueen viereen, voidaan käyttää vastaavissa asemakaavakohteissa.

Asemakaavojen laatimisen yhteydessä huomioidaan lisäksi, että alueen katuverkostossa on varauduttu uuden rakentamisen alueella aiheuttamiin muutoksiin esimerkiksi ajoneuvoliikenteen määrissä. Niissä tapauksissa, joissa uusi asemakaavaratkaisu muuttaisi olemassa olevia liikennejärjestelyjä, laaditaan asemakaavaan liittyvä liikennesuunnitelma. Liikennesuunnitelmassa voidaan osoittaa esimerkiksi uusia järjestelyjä eri kulkumuotojen tilavarauksiin kaduilla tai risteysalueilla, ja liikkumisen turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi suojatiejärjestelyjä parantamalla.

Asemakaavoissa osoitettavat julkisten ja kaupallisten palveluiden määrät perustuvat alueen väestömäärään ja -ennusteeseen sekä sijainnin luomiin edellytyksiin. Siltä osin kuin asemakaavaratkaisu lisää merkittävästi alueen asukasmäärää, saattaa syntyä tarvetta esimerkiksi uusille päiväkodeille ja kouluille. Myös kaupallisille palveluille voidaan mahdollistaa uutta toimitilaa, jos kysynnän arvioidaan lisääntyvän riittävissä määrin. Uusien palveluiden osoittaminen riippuu aina alueellisesta kokonaisuudesta. Kaikissa tapauksissa uusi rakentaminen ei luo uusia palveluita, mikäli uuden rakentamisen määrä on suhteessa vähäinen laajemman alueen palvelutarpeeseen nähden.