Toivomusponsi, pientaloalueille sijoittuvien kerrostalojen kaavoituksessa huomioitava pientaloalueiden viihtyvyys

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 6.11.2024 (227 §) hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Asemakaavoituksessa huomioidaan aina tapauskohtaisesti eri suunnittelualueiden yksilölliset lähtökohdat sekä suunnittelulle asetetut tavoitteet. Helsingin kaupunkirakenne on tiivistymässä yleiskaavan mukaisesti, ja uutta nykyistä tehokkaampaa rakentamista on mahdollistettu myös olemassa olevilla pientaloalueilla ja niiden läheisyydessä. Kerrostalorakentamisen osoittaminen pientaloalueille tai niiden läheisyyteen asettaa suunnittelulle lähtökohtaisesti tavoitteen sopeuttaa uuden rakentamisen mittakaava olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaupunkistrategian 2025 - 2029 mukaisesti "toteutamme täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät."

Asemakaavatasolla pientaloalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvan kerrostalorakentamisen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä eri tavoin, kuten esimerkiksi osoittamalla pientalojen puoleisten rakennusten tai rakennusten osien kerrosluvut muuta rakentamista matalammaksi, määrittelemällä uudisrakennusten räystäskorot ympäristöön sopiviksi, käyttämällä näkyviä kattomuotoja, kuten harjakattoja, tai jatkamalla uuden rakentamisen edustalla alueelle ominaisia kadunvarren istutuksia. Kooltaan suuremman rakennuksen mittakaavaa on mahdollista sopeuttaa ympäristöönsä myös esimerkiksi jakamalla rakennuksen julkisivu pienempiin osiin julkisivumateriaalin, -värin tai muodon keinoin. Rakennusten sijaintia, korkeutta ja massoittelua määriteltässä voidaan samaten huomioida, ettei uusista rakennuksista avaudu liian suoria näkymiä pientaloalueiden oleskelu- ja pihatilojen suuntaan. Tässä keinona voidaan käyttää myös esimerkiksi talousrakennuksia tai kasvillisuutta luomaan tarvittavaa näköestettä.

Edellä mainittuja keinoja, joita on käytetty omakotialueen luonteen huomioonottamisen ratkaisuna Suurmetsän Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavamuutoksessa, voidaan käyttää vastaavissa asemakaavakohteissa.

Asemakaavojen laatimisen yhteydessä huomioidaan lisäksi, että alueen katuverkostossa on varauduttu uuden rakentamisen alueella aiheuttamiin muutoksiin esimerkiksi ajoneuvoliikenteen määrissä. Niissä tapauksissa, joissa uusi asemakaavaratkaisu muuttaisi olemassa olevia liikennejärjestelyjä, laaditaan asemakaavaan liittyvä liikennesuunnitelma. Liikennesuunnitelmassa voidaan osoittaa esimerkiksi uusia järjestelyjä eri kulkumuotojen tilavarauksiin kaduilla tai risteysalueilla, ja liikkumisen turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi suojatiejärjestelyjä parantamalla.

Asemakaavoissa osoitettavat julkisten ja kaupallisten palveluiden määrät perustuvat alueen väestömäärään ja -ennusteeseen sekä sijainnin luomiin edellytyksiin. Jos asemakaavaratkaisu lisää merkittävästi alueen asukasmäärää, saattaa syntyä tarvetta esimerkiksi uusille päiväkodeille ja kouluille. Myös kaupallisille palveluille voidaan mahdollistaa uutta toimitilaa, jos kysynnän arvioidaan lisääntyvän riittävissä määrin. Uusien palveluiden osoittaminen riippuu aina alueellisesta kokonaisuudesta. Uusi rakentaminen ei aina luo uusia palveluita, mikäli uuden rakentamisen määrä on suhteessa vähäinen laajemman alueen palvelutarpeeseen nähden.

Ponsista on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunnot. Selvitys on lautakunnan lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.