V 18.6.2025, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite hankintojen ja yhteistyön rajoittamiseksi sellaisten tahojen kanssa, jotka tukevat laitonta miehitystä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että Helsinki ei osta tavaroita tai palveluita yrityksiltä, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ja, että Helsinki ei osta laittomasti miehitetyllä alueella tuotettuja tavaroita tai palveluja. Aloitteessa esitetään lisäksi, että hankintojen rajoittamisen tulisi koskea myös kaupungin käyttämiä alihankkijoita sekä kuntayhtymiä, joissa kaupunki on osallisena eikä kaupungin sekä sen tukemien organisaatioiden ja hankkeiden tule toimia yhteistyössä laitonta miehitystä harjoittavien valtioiden kanssa. Aloite on liitteenä 1.

Hankinnan rajoittaminen hankintalain mukaan

Euroopan unionin hankintadirektiivi (2014/24/EU) on Suomessa implementoitu osaksi kansallista oikeutta säätämällä 1.1.2017 voimaan tullut laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016; hankintalaki). Asian arvioinnin kannalta keskeisessä asemassa on siten kansallinen hankintalaki.

Hankintalaissa asetetun kansallisen kynnysarvon ylittävät tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisessa menettelyssä. Hankintalaissa on tyhjentävästi lueteltu kilpailutuksissa sovellettavat tarjoajien pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet. Tarjoajan osallistuminen suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ei ole hankintalain mukainen pakollinen eikä harkinnanvarainen poissulkemisperuste.

Tarjoaja voidaan poissulkea, jos tarjoajaa koskee jokin poissulkemisperuste taikka jos tarjoaja ei täytä tarjouspyynnössä esitettyjä soveltuvuusvaatimuksia. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö voi asettaa tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia soveltuvuusvaatimuksia (tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset). Soveltuvuusvaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen siten, että ne osoittavat ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuudet toteuttaa hankinta. Vaatimusten tulee olla objektiivisia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia.

Tarjoajan osallistuminen suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ei liity tarjoajan rekisteröitymiseen, taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen eikä sen tekniseen tai ammatilliseen pätevyyteen, minkä vuoksi se ei ole hankintalain sallima tarjoajalle asetettava soveltuvuusvaatimus.

Edellä todetun perusteella kaupunki ei hankintalaista johtuen voi poissulkea eikä hylätä tarjousta sen perusteella, että tarjoaja osallistuu suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen.

Hankinnan kohteen määrittelyn osalta hankintayksiköllä on suhteellisen laaja harkintavalta. Kaupunki voi asettaa hankinnoille vastuullisuutta koskevia, hankinnan kohteeseen liittyviä erityisehtoja. Ehdot voivat liittyä esimerkiksi sosiaalisiin näkökohtiin. Hankintalaissa ei kuitenkaan sallita viittauksia tavaroiden alkuperään tavalla, joka syrjii tarjoajia. Hankintalain mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin.

Hankintalain soveltamisalan ulkopuoliset hankinnat ns. pienhankinnat

Hankintalaissa määritelty kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille on
60 000 euroa. Kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia.

Mikäli kynnysarvon alittava hankinta kuitenkin kilpailutetaan, on niidenkin osalta asetettava tarjoajien valinnalle objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita. Huomioon on otettava myös hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, kuten tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Ottaen huomioon mitä jäljempänä todetaan kunnan toimialasta, ei aloitteessa mainittuja perusteita voida soveltaa tarjoajan valintaa ohjaavaksi perusteeksi myöskään ns. pienhankintojen kilpailuttamisessa.

Kunnan toimiala ja ulkopolitiikan harjoittaminen

Kunnan toiminnan lähtökohtana on toiminnan paikallisuus ja keskittyminen kunnan omalle alueelle. Kunnat harjoittavat nykyisin laajasti kansainvälistä yhteistyötä, ja sillä voidaan katsoa olevan vakiintunut paikka kunnan toiminnassa. Kansainvälisen yhteistyön kuulumista kunnan toimialaan arvioidaan samoilla periaatteilla kuin kunnan toimialan rajoja yleisestikin.

Kunnan toimialaan kuuluvana on pidetty esimerkiksi ystävyyskuntatoimintaa (KHO 1982 II 18). Myös humanitaarisen avun antamista on pidetty sallittuna (KHO 1983 II 35), kun päätös ei ollut sisältänyt kannanottoa ulkopoliittisiin kysymyksiin tai toisen valtion sisäisiin asioihin.

Aloitteen mukaan kaupungeilla on merkittävinä hankintojen tekijöinä sekä kansallista että globaalia valtaa ja vastuuta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että Helsingin tulee noudattaa kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen linjauksia ja pyrkiä olla tekemättä hankintoja, jotka tukevat laitonta miehitystä.

Kunnan harjoittamasta kansainvälisestä yhteistyöstä on erotettava ulkopoliittisten kannanottojen tekeminen, joihin oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti (KHO 1983 II 28). Oikeuskirjallisuudessa pidättyvää suhtautumista on perusteltu sillä, että kunnan ei tule harjoittaa ulkopolitiikkaa eikä sitoa kunnan jäseniä kannanottoihin, joita he eivät mahdollisesti pidä aatteellisesti tai muutoin hyväksyttävinä.

Aloite sisältää kannanoton vieraan valtion toimintaan. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan tällaiseen toimintaan liittyviä sanktioluonteisia toimenpiteitä. Niiden ulkopoliittisesta luonteesta johtuen aloitteen ja sen mukaisten toimenpiteiden ei siten voida katsoa kuuluvan kunnan toimialaan.

Yhteistyön rajoittaminen

Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin, kaupungin kulttuuri-instituutioiden tai kaupungin rahoittamien toimijoiden ja hankkeiden ei pidä toimia yhteistyössä laitonta miehitystä harjoittavien valtioiden kanssa tai miehitystä harjoittavien instituutioiden rahoittamissa projekteissa.

Kunnan itsehallintoon perustuvaa laaja harkintavaltaa ei-lakisääteisissä tehtävissä rajoittavat hallinnossa yleisesti noudatettavat harkintavallan käyttöä rajoittavat periaatteet, kuten yhdenvertaisuuden periaate ja tasapuolisen kohtelun vaatimus.

Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että harkinnan perusteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Tapausten samankaltaisuutta arvioitaessa merkitystä on muun ohella asian ratkaisemiseen liittyvän harkintavallan luonteella ja sillä, mihin päämääriin viranomaisen toiminnalla on tarkoitus pyrkiä.

Arvioinnin tulee perustua seikkoihin, jotka ovat oikeudellisesti merkityksellisiä käsiteltävänä olevaa asiaa ratkaistaessa. Viranomaisen velvollisuudesta käyttää toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin johtuu, ettei harkintavallan käyttö voi perustua seikkoihin, joiden huomioimisella pyritään edistämään viranomaisen tehtäväpiiriin kuulumattomia tarkoitusperiä.

Aloitteessa esitetty yhteistyöstä kieltäytyminen vaikuttaa tavoittelevan samankaltaisten päämäärien edistämistä kuin ulkopolitiikan alaan kuuluvat kansainväliset pakotteet. Kaupunki noudattaa sitä velvoittavia kansainvälisiä pakotteita, mukaan lukien Euroopan unionin ja YK:n asettamat pakotteet. Kaupunki ei kuitenkaan voi ryhtyä omiin, pakoteluonteisiin toimenpiteisiin, koska kannan ottaminen ulkopoliittisiin kysymyksiin ja muu ulkopolitiikan harjoittaminen eivät edellä todetusti kuulu kunnan toimialaan.

Helsingin kaupungin hankintastrategia ja eettiset ohjeet sopimustoimittajille

Helsingin kaupungin hankintastrategian (kaupunginhallitus 14.12.2020 § 880)(Link leads to external service)  mukaan Helsinki edistää hankinnoilla sosiaalisen vastuun eli ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutumista. Sosiaalisen vastuun edistäminen kaupungin hankinnoissa tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa huomioon hankinnan vaikutukset yhteiskuntaan paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. Lisäksi kaupunki edellyttää sen kumppaneilta toimintaa, jossa työntekijän ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan.

Hankintatoimessa on mahdollista ottaa huomioon ihmisoikeudet siltä osin kuin ne liittyvät hankinnan kohteeseen. Sosiaalisen vastuun edistäminen hankinnoissa ei kuitenkaan laajenna kunnan mahdollisuuksia ottaa kantaa vieraiden valtioiden välisiin tai vieraiden valtioiden sisällä vallitseviin konflikteihin. Tämä ei edellä kuvatulla tavalla kuulu kunnan toimialaan.

Hankintalainsäädännön mukaisesti hankinnassa käytettävien ehtojen
tulee liittyä hankintasopimuksen kohteeseen, toisin sanoen valmistettavaan tavaraan, suoritettavaan palveluun tai toteutettavaan rakennusurakkaan. Esimerkiksi hankittavan tavaran tai palvelun toimittajien työntekijöiden ihmisoikeudet sekä työelämän perusoikeudet voivat olla hankinnassa käytettäviä ehtoja, sillä tavaran tai palvelun tuotantoprosessiin suoraan vaikuttavina niillä on välitön liityntä hankinnan kohteeseen.

Kaupunginhallitus on (13.6.2022 § 450)(Link leads to external service)  käsitellessään valtuutettu Said Ahmed Suldaanin valtuustoaloitetta koskien palestiinalaisalueiden laitonta miehitystä ja Helsingin kaupungin hankintoja kannustanut tarkastelemaan kaikissa kunnan hankinnoissa ihmisoikeusnäkökulmaa kaupungin hankintastrategian puitteissa. Lisäksi kaupunginhallitus on kehottanut harkitsemaan erityisehtojen käyttöä hankintasopimuksissa vastuullisuuden varmistamiseksi silloin, kun se on hankintalain näkökulmasta mahdollista.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hankinnat ja kilpailuttaminen yksikkö valmistelee eettistä ohjeistusta Helsingin kaupungin sopimustoimittajille. Ohjeistus velvoittaa kaupungin sopimustoimittajia kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia läpi hankintaketjujen. Ohjeistus on tarkoitus tuoda päätöksentekoon loppukeväästä 2025.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä hallintosäännön 30 luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.

This decision was published on 03.06.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §