Valtuustoaloite, lisää viherraiteita Helsinkiin

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että viherraiteiden tulisi olla ensisijainen ratkaisu raitioteillä aina, kun toiminnallisuus sen mahdollistaa. Kaupunkiympäristön toimiala suhtautuu tähän myönteisesti ja huomioi tavoitteen raitioteiden suunnitteluohjeiden tulevien päivitysten yhteydessä. Kaupunki myös seuraa viimeaikaisten raitiotiehankkeiden yhteydessä toteutettujen uudenlaisten viherraideratkaisujen toimivuutta, kunnossapidettävyyttä ja kestävyyttä ja kehittää ohjeistusta tämän tiedon pohjalta.

Nykytilanne

Tällä hetkellä viherratarakenteita ei pääsääntöisesti ole eteläisessä kantakaupungissa (Helsinginkadun eteläpuolella), vaan raitiotiet ovat kovapintaisia, asvaltilla, betonilla tai kiveyksellä päällystettyjä. Tällä alueella ei pääsääntöisesti myöskään ole erotuskaistoja raitiotien ja ajoradan välissä.

Viherratarakenteet ovat osa raitiotien rakenteita ja kuuluvat siten radanpitäjänä toimivan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteutus- ja ylläpitovastuulle. Radan päällysteet suunnitellaan kuitenkin yhteistyössä katu- ja raitiotiesuunnittelun kesken, eikä sitä voi tehdä muusta kadusta irrallaan. Viherrata ei ole raitiotien toiminnalle välttämätön ratkaisu, mutta se on tapa sovittaa raitiotie kaupunkiympäristöön ja siten osa toimivan joukkoliikennejärjestelmän infrastruktuuria.

Viherratatyypit

Viherrataa on kahta päätyyppiä: nurmirataa ja nurmikivirataa.

Nurmirata on rakenne, jossa kiskojen ympärillä ei ole kovaa pintaa vaan kasvualustaa nurmikolle tai muulle kasvillisuudelle, kuten maksaruohosammal tai paahdekasvillisuus. Nurmiradalla voi ajaa ainoastaan kiskopyöräkalustolla.

Nurmikiviradassa taas kiskojen ympärillä on yleensä betoninen aukkorakenne, joka mahdollistaa sekä ei-jatkuvan päältä ajamisen kumipyörillä että nurmen ym. kasvillisuuden kasvamisen rakenteen läpi. Nurmikiviradalla kasvuolosuhteet ovat kuitenkin heikompia sekä päältä ajamisen että rakenteen vuoksi.

Toiminnalliset ja tekniset reunaehdot

Viherraide on lähtökohtaisesti mahdollinen muusta liikenteestä erotellulla radalla.

Nurmiradalla on mahdollista ajaa vain kiskopyörillä, kumipyörien varassa ei nurmiradalla voi liikkua. Nurmirata on siis poissuljettu ratkaisu, jos esimerkiksi pelastuslaitoksella on tarve käyttää rataosuutta ajoreittinään. Nurmirata on Helsingin seudulla suhteellisen uusi rakenne, jota on käytetty pikaraitiotie 15:n reitillä, Kalasataman raitiotiellä Vallilanlaaksossa ja Kruunusillat-raitiotiellä Hakaniemessä.

Nurmikivirata mahdollistaa satunnaisen ajamisen rata-alueella, esim. hälytysajossa ja kunnossapidon osalta. Rakenne ei mahdollista jatkuvaa ja säännöllistä ajamista radan päällä. Nurmikivirata rajautuu tyypillisesti istutuskaistaan, mutta se voi rajautua myös korotettuna alueena suoraan ajorataan. Nurmikivirataa on toteutettu mm. Paciuksenkadulle, Mäkelänkadulle, Hämeentielle Paavalinkirkolta pohjoiseen ja Pasilaan. Kalasataman raitiotiellä on nurmikivirataosuuksia Vallilanlaaksossa, Hermannin rantatiellä ja Sompasaaressa. Kruunusillat-raitiotielle on rakennettu runsaasti nurmikivirataa, sillä yhteys tulee toimimaan hälytysajoreittinä Hakaniemen ja Laajasalon välillä.

Helsingissä raitiotiet toimivat usein hälytysajoreitteinä pelastuslaitokselle ja poliisille. Rata-alueen käytön tarve tulee sopia uutta tai uusittavaa rataa suunnitellessa tapauskohtaisesti, jos vaihtoehtona on myös päältä ajamiseen sopimaton ratarakenne. Tyypillisesti näitä keskusteluja ei kuitenkaan ole käyty, jos kovapintaista rataa uusitaan samanlaiseksi. Nyrkkisääntönä on ollut, että yksikaistaisen ajoradan vierellä raitiotien tulee olla päältä ajettava, jotta sitä voidaan tarvittaessa käyttää ruuhkan ohittamiseen hälytysajossa. Kaksikaistaisen ajoradan vieressä tarve voi riippua muista tekijöistä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi pelastusaseman läheinen sijainti tai usein käytetty ja ruuhkainen hälytysajoreitti. Nurmikivirata on tällaiseen käyttöön soveltuva.

Raitiotien selkeä erottelu muista kadun osista parantaa sekä liikenneturvallisuutta että raitioliikenteen sujuvuutta. Viherrata toimii visuaalisesti rata-aluetta erottelevana tekijänä, nurmi- tai nurmikivipinta erottuu selkeästi kovapintaisista kaduista.

Visuaalisen ilmeen lisäksi ratkaisulla on myös ekologinen sekä mikroilmastoon ja hulevesien hallintaan liittyvä merkitys. Nurmirata toimii läpäisevänä pintana, nurmikivirata ns. puoliläpäisevänä. Nurmi tai muu matala kasvillisuus vaatii kasvukaudella erillistä kunnossapitoa. Nurmipintaisilla radoilla lumitilan riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Viherradan kunnossapito vaatii kovapintaista rataa enemmän huomiota ja myös viheralan osaamista. Nurmiradalla ei voida käyttää radan ja rata-alueen kunnossapitoon kumipyöräajoneuvoja, vaan ajoneuvojen tulee olla varustettu kiskopyörillä voidakseen liikkua radalla. Tästä on seurannut tarve hankkia uutta kunnossapitokalustoa nurmiratojen hoitoon. Nurmikiviradalla voidaan käyttää ja myös käytetään kumipyöräajoneuvoja erilaisiin kunnossapitotehtäviin. Uudet raitiotiet ja nykyisten raitioteiden pintarakenteiden uusiminen voivat vaikuttaa kunnossapitokaluston tarpeisiin ja tuoda siten lisäkustannuksia radanpitäjälle.

Pysäkkialueet toteutetaan aina kovalla pinnalla, jotta niiden kunnossapitotöitä, erityisesti lumitöitä, voidaan tehdä kumipyörätraktoreilla. Pysäkin yhteydessä tulee olla myös kovapintainen ajoreitti laitureiden kohdille.

Nurmirata ja nurmikivirata vaativat radan rakenteeseen riittävästi tilaa kasvualustalle, jotta lopputulos saadaan vihertämään. Kantakaupungin nykyinen ratarakenne on viherradan kannalta ongelmallinen, koska rakenteessa on heikosti tilaa kasvualustalle. Pikaraitioteillä ja Kalasataman raitiotiellä on käytetty erilaista ratarakennetta (puolipölkyt), mutta se ei juurikaan paranna tilannetta nurmikiviradalla. Tähän ratarakenteeseen liittyy myös mm. kunnossapitoon liittyviä teknisiä rajoitteita, joiden takia se ei välttämättä sovellu kantakaupunkiin.

Nurmikiviratoja on Helsingissä ollut jo pidempään. Etenkin vanhemmissa toteutuksissa on usein ollut ongelmana vihertämisen vähäisyys. Haasteita tuottavat vähäinen kasvualusta, kuivuus, talvikunnossapito ja radan päältä ajaminen. Nurmikiviradat ovat edellyttäneet kastelua toimiakseen kunnolla ja pysyäkseen vihertävänä. Ilmastonmuutoksesta johtuva kuivien jaksojen lisääntyminen lisää myös viherratojen kunnossapidon haastetta. Usein lopputuloksena on ollut pölyävä betonikivipinta kuivuneella nurmella.

Kaupunkikuva

Kaupunkikuvallisista syistä raitiotien pintamateriaaliksi on suositeltu yleisesti samaa pintamateriaalia kuin viereisille ajoradoille, sillä katutilan yhtenäinen ilme on nähty tärkeänä. Kivipintaisilla kaduilla siis kiveä, asvaltoiduilla kaduilla asvalttia. Kuitenkin monilla rataosuuksilla myös keskustassa kiskojen välinen alue on betonipintainen.

Nurmikiviradat on yleensä tehty betonikivestä, jota ei ole pidetty sopivana kantakaupunkiin, jossa katurakenteissa on käytetty vain luonnonkiveä. Kantakaupungin luonnonkivipintaisilla katuosuuksilla on sekä kulttuurihistoriallisia että kaupunkikuvallisia arvoja, joiden reunaehdot tulee huomioida suunnittelussa. Toimivaa luonnonkivirakenteeseen perustuvaa viherrataratkaisua ei tällä hetkellä ole tiedossa.

Kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu viherradaksi kantakaupunkiin on istutuskaistojen välissä oleva nurmirata, jossa on käytetty joko samaa kasvillisuutta kuin istutuskaistoilla tai selkeästi ympäristöstä eroavaa ja uuden kerrostuman luovaa monilajista kasvillisuutta. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa päältä ajettavana ratkaisuna.

Kustannusvaikutukset

Viherraitioteiden rakentaminen ja kunnossapito, erityisesti vihreyden ylläpito, on kalliimpaa kuin kovapintaisen raitiotien. Kaupunkiliikenne Oy on käynnistämässä keväällä 2025 selvitystyötä erilaisten viherrataratkaisujen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista. Työn tulokset ovat käytettävissä arviolta syksyllä 2025 ja saatua tietoa tullaan hyödyntämään tulevan raitiotiesuunnittelun tukena.

Viimeaikainen kehitys

Viherratarakenteita ja niiden yhteydessä käytettävää kasvillisuutta on viime aikoina kehitetty Raide-Jokeri-, Kruunusillat- ja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeissa. Näiden hankkeiden yhteydessä on rakennettu ja tullaan rakentamaan merkittäviä määriä uutta viherrataa erilaisin toteutuksin.

Raide-Jokeri-hankkeessa on toteutettu pikaraitiotielle 15 nurmikkopintaista nurmirataa. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa toteutetun Kalasataman raitiotien nurmiratatyyppiset avoimet viherrataosuudet ovat maksaruohosammalta tai paahdekasvillisuutta. Nurmikiviradalla on käytetty ns. riimukivikuvioitua betonikiveystä, jossa on saumauksessa kukkasiemeniä ja suojaheinäsiemeniä. Uusilla viherrataosuuksilla on suosittu kasvillisuusratkaisuita, jotka ovat visuaalisesti näyttäviä, monimuotoisia ja elinvoimaisia sekä lisäksi helppohoitoisia, eivät vaadi kastelua tai leikkuuta. Myös Kruunusillat-hankkeessa on toteutettu riimukivimallista nurmikivirataa.

Toteutetuista rakenteista tullaan keräämään kokemuksia niin toimivuuden, kestävyyden, vihertävyyden kuin kustannustenkin suhteen ja tätä tietoa tullaan jatkossa hyödyntämään viherratojen suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa.

Viherrakenteiden lisäämistä katutilassa on tarkasteltu myös laajemmin kuin raitiotierakenteiden osalta, esimerkiksi Hernesaaren ja Kalasataman suunnittelun yhteydessä. Uudistettavia katuja tulisikin tarkastella tästä näkökulmasta kokonaisuutena parhaiden ja toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi.

Yhteenveto

Viherrataratkaisut voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä kuten auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mikroilmaston säätelyssä, hiilen sitomisessa, luoda uuselinympäristöjä ja siten vähentää luontokatoa, vähentää liikenteen meluhaittoja, hallita hulevesiä, ja toimia kohteesta riippuen myös kaupunkikuvan miellyttävyyttä ja viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä.

Edellä kuvattujen toiminnallisten, teknisten ja kaupunkikuvallisten reunaehtojen puitteissa ja uusista ratkaisuista saatavien kokemusten myötä kaupungin on mahdollista kehittää suunnitteluohjeistusta suosimaan viherrataratkaisuja mahdollisuuksien mukaan myös eteläisessä kantakaupungissa. Potentiaaliset kohteet etukäteen tunnistamalla voidaan viherratanäkökulma paremmin huomioida muussakin katualueen suunnittelussa.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 28 muuta valtuutettua ovat tehneet 27.11.2024 seuraavan valtuustoaloitteen:

”Lisää viherraiteita Helsinkiin!

Helsingin kantakaupungin kaupunginosayhdistykset ovat ottaneet kantaa raitioteiden viherryttämiseksi. Kasvillisuuden lisääminen kantakaupungissa auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sitoessaan hulevesiä ja viilentäessään pintalämpötiloja. Lisäksi kasvillisuus sitoo pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia, vaimentaa melua ja tukee myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta paikallisesti, kun kasvillisuus toteutetaan moninaisesti eri lajeja hyödyntäen. Esimerkiksi Kalasatama-Pasila raitiotiellä viherrataa on toteutettu niittykasvillisuuteen pohjaten.

Me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että kaupunki aloittaa selvitystyön viherraiteiden lisäämisestä Helsinkiin kaupunginosayhdistysten toiveiden mukaisesti ja että uusissa katusuunnitelmissa viherraide otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi raitioteille aina kun toiminnallisuus sen mahdollistaa.”

Valtuustoaloitteessa viitataan 20 kaupunginosayhdistyksen 22.11.2024 tekemään seuraavan sisältöiseen kannanottoon:

”RAIDEVIHREÄÄ MYÖS KANTAKAUPUNKIIN

Helsingin kaupunki kehittää raitiotieliikennettä, hyvä niin. Suunnittelussa otetaan huomioon myös tarve reagoida muuttuvaan ilmastoon ja todetaan, että vihreän pinnan hiilijalanjälki on nolla ja kasvillisuus on hiilinielu. Samanaikaisesti vastoin tätä tavoitetta kaupungin suunnitteluohjeissa lukee, että kantakaupungin alueella raiteille suunnitellaan vain kovia pinnoitteita, "koska suunnitteluratkaisut ovat melko vakiintuneet".

Viherraiteet tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja lisäävät viherpinta-alaa, vaikuttavat viilentävästi mikroilmastoon, sitovat katupölyä ja epäpuhtauksia, vaimentavat melua ja viivyttävät hulevesiä. Kaikki tämä olisi tervetullutta myös kantakaupunkiin. Lämpötilan nousu kesäkuumilla vaikuttaa eniten kantakaupungissa, jossa on vähän kasvustoa ja paljon kovaa pintaa.

On selvää, ettei kaikkialle kantakaupungin alueella ole mahdollista tai mielekästä tehdä viherraiteita. Historiallisessa keskustassa kivetyt kadut ja kivetyt raiteet ovat kaunis yhdistelmä. Sen sijaan ydinkeskustanulkopuolella kantakaupungissa suunnittelun pääsääntö tulisi olla raidevihreä. Kaikkien rakenteilla ja uudistuksen alla olevien osuuksien - kuten Mannerheimintie - tulisi olla pääsääntöisesti viherraiteita, ja sen tulisi olla suunnittelun lähtökohta uusissa hankkeissa ja jatkossa raiteita korjattaessa.

Aivan keskustassakaan historia tuskin panee pahakseen, jos ratikkapysäkit saavat viherkatteen. Eihän näitä pysäkkejä ja ratikoita ollut olemassa silloin kun Helsinkiä rakennettiin. Kaupunki ja ilmasto muuttuu ja suunnitteluperiaatteita on tarpeen muokata olosuhteiden muuttuessa.”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 5.3.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

This decision was published on 28.02.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §