A technical disturbance has downed the City of Helsinki's switchboard, causing calls to drop or not go through. We are working to resolve the problem. We apologize for the inconvenience.

Poikkeaminen, Laajasalo

HEL 2024-016510
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
More recent handlings
Other decisions for the policymaker
§ 11

Laajasalo, Laajasalonkaari 30, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49102 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:

  • Poikkeaminen asemakaavassa nro 7415 osoitetusta pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeudesta:
    • tonttitehokkuus e = 20 nousee tonttitehokkuuteen e = 0.25
  • Poikkeaminen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennuksen tulee sijaita 4 m vähimmäisetäisyydellä naapuritontin tai puiston rajasta.
    • Tontille suunnittelun tonttijaon mukaan nykyinen asuinrakennus sijaitsisi naapuritontin kirveenvarsiosuudesta alle metrin etäisyydellä. Poikkeaminen on mahdollista, kun viereiselle tonttiosuudelle ei voi osoittaa asuinrakennusta.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49102 tontti 5 (tonttijako vireillä)

Hakemus

Hakija hakee poikkeamispäätöstä rakennusoikeuden korotukselle. Tonttitehokkuus e= 0,20 nousisi e = 0,25.

Toimenpide on tarkoitus toteuttaa siten, että tonttikokonaisuus (1261 m²) jaetaan kahteen osaan (alueen 1 pinta-ala on 761 m² ja alueen 2 pinta-ala on 500 m²) tonttijakoluonnoksen mukaisesti. Haettaessa tonttijakoa ja rakennuslupaa alueelle 2 haetaan samalla purkamislupaa alueen 1 rakennuksen osittaiselle purkamiselle.

Haetun poikkeamispäätöksen mukainen ratkaisu poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta nro 7415 siten, että asemakaavan sallima pääkäyttötarkoituksen mukainen enimmäiskerrosala kasvaa seuraavasti: Koko tontin (alueet 1 ja 2) kerrosala 252 m² kasvaa 63 m²:llä eli on yhteensä 315 m². Alueen 1 kerrosala on yhteensä 190 m². Alueen 2 kerrosala on yhteensä 125 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että korotettu rakennusoikeus vastaa useimmilla kaupungin uusilla pientaloalueilla olevaa tonttitehokkuutta e = 0,25. Kyseisellä asemakaava-alueella on myös jo aikaisemmin toteutettu vastaavanlaisia korotuksia, joista viimeisin on vastaavalla poikkeamispäätösmenettelyllä toteutettu rakentaminen osoitteessa Laajasalonkaari 16 a. Vastaavaa poikkeamista ollaan lisäksi hakemassa myös osoitteessa Laajasalonkaari 35. Perusteluiden mukaan korotus alustavan suunnitelman mukaisesti ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, koska uudisrakennustyyppi on suunniteltu mahdollisimman hyvin soveltuvaksi kyseiseen ympäristöön ja on rakennusoikeuden lisäyksen jälkeen kaikilta muilta osin asemakaavan mukainen.

Hakija hakee lisäksi poikkeamista lisärakennusoikeudesta, mikä hakemuksen mukaisesti muutettaisiin siten, että lisärakennusoikeus olisi 25 % asuntokerrosalasta. Tontin (1 + 2) lisäkerrosala olisi 0,25 x 315 m² = 79 m². Alueen 1 lisäkerrosala on 0,25 x 190 m² = 48 m². Alueen 2 lisäkerrosala on 0,25 x 125 m² = 31 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että lisärakennusoikeutta kasvatetaan, mutta lisäystä kohtuullistetaan, jotta rakentaminen ei muodostuisi merkittäväksi. Hakijan perustelun mukaan lisärakennusoikeuden toteuttaminen asemakaavan mahdollistamalla tavalla olisi poikkeamispäätöksen jälkeen paljon merkittävämpi kuin haettu muutos. Hakijan mukaan nykyinen lisärakennusoikeus kasvaa vain 3 m²:llä. Hakija muistuttaa, että mainitulla kaava-alueella aikaisemmin myönnetyssä poikkeamispäätöksessä (osoite 16a) lisärakennusoikeus pidettiin asemakaavan mukaisena ja kyseinen rakentaminen on johtanut huomattavasti tiiviimpään rakentamiseen kuin mitä nyt haetaan. Hakija muistuttaa lisäksi, että myös pienellä kaava-alueella (no. 11788 v. 2008) Repossaarentien varressa on mahdollistettu kaavamuutoksella usealle tontille huomattavasti enemmän rakentamista kuin mitä nyt haetaan.

Hakija hakee lisäksi vähäistä poikkeamista ratkaisulle missä alueen 1 vanha rakennus sijoittuu eteläisimmästä nurkastaan vähäiseltä osin alle 2 m:n etäisyydelle tulevan uuden tontin (alue 2) ”kirvesvarsiosuuden” rajasta ja samalla alle 6 m:n etäisyydelle tontin 6 rajasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakentamisen etäisyys vastaavien 4 m:n levyisten kirvesvarsitonttien tai rasitealueiden rajasta on yleinen käytäntö ja useissa uudemmissa asemakaavoissa on myös erillinen määräys asiasta. Vastaava ratkaisu on toteutettu tälläkin asemakaava-alueella mm. osoitteen 16a/16b kohdalla ja useissa muissa kohteissa hakijan mukaan ilman poikkeamismainintaa tai -menettelyä. Rakentaminen kirvesvarteen on hakijan mukaan mahdotonta ja riittävä etäisyys kirvesvarren takaisen tontin rakentamiseen toteutuu.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.2.1977 vahvistettu asemakaava nro 7415. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa erillisiä enintään kahden asunnon pientaloja. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa asuntokerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto- autosuoja- huolto- ja virkistystä palvelevia tiloja enintään 15% tontin asuntokerrosalasta. Tämän lisäksi saa rakentaa autokatoksia, joiden kerrosala on enintään 15m²/asunto, kuitenkin enintään 15% asuntokerrosalasta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 pientaloaluekokonaisuus, jolla rakennuspaikka sijaitsee, on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3 sekä A4 joita kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on A4 alueella pääasiassa alle e = 0,4 ja A3 alueella pääasiassa e = 0,4 – 1,2.

Rakennuspaikalla sijaitsee nykyisin vuonna 1953 rakennettu omakotitalo, jota on laajennettu vuonna 1964 rakennetulla matalalla olohuoneosalla.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl.

Muistutusten aihepiirit:

  • tonttitehokkuuden nostaminen ja uudisrakennuksen rakentaminen eivät saa johtaa palosuojausvelvoitteisiin naapureiden osalta
  • uudisrakennuksen sijoittamisessa tulisi tutkia ratkaisua missä autokatos ei sijoitu 4 m lähemmäs naapuritontin rajaa
  • naapureiden ja uudisrakennuksen pääikkunoiden väliin tulisi jäädä vähintään 8 m etäisyys
  • maata ei saa nostaa uudisrakennuksen eikä ajotien yhteydessä, jotta kiinteistöjen väliset tasoerot eivät kasva, ja vältetään turha varjostus sekä hulevesien virtaaminen naapuritonteille
  • suunnitelmia pidetään hyvinä ja alueen olemassa olevaa rakennustyyliä kunnioittavina

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista.

Hakija ilmoittaa vastineissaan, että:

  • Suunniteltu alueen 2 uudisrakennus sijaitsee kokonaisuudessaan reilusti rakennusalan sisällä. Uudisrakennuksen etäisyys naapuritonttien rajasta on joka tapauksessa enemmän kuin asemakaavan edellyttämä 4 m:n vähimmäisetäisyys.
  • Suunniteltu matalan autokatoksen (+ ehkä varasto) sijoitus ”vähäiseltä osin” alle 4 m tonttien välisestä rajasta ei ole poikkeaminen, koska asemakaava sallii, että talousrakennus ja myös autokatos, voi sijaita alle 4 m:n etäisyydellä – toki sillä edellytyksellä, että sijoitukselle on saatu naapurin suostumus.
  • Suunnitteluratkaisu riippuu lopullisesta rakennussuunnitelmasta ja mahdollisesti tarvittava suostumus pyydetään aikanaan erikseen rakennuslupahakemuksen yhteydessä samalla, kun kaikki naapurit joka tapauksessa kuullaan uudelleen.
  • Suunnitelmaa tarkistetaan rakennuslupavaiheessa niin, että joko a) suostumus autokatoksen sijoitukseen saadaan tai b) autokatos poistetaan kokonaan tai c) suunnitelma muutetaan niin, että rakennusalan ylitystä ei ole.
  • Huomautuskirjeissä mainitut muutkin asiat (maaston korkeusasema erityisesti tonttien välisen rajan läheisyydessä, hulevesijärjestelyt, rakennusten ja niiden pääikkunoiden yli 8 m:n etäisyydet sekä palo-osastoinnit) ovat erityisesti rakennussuunnitteluun liittyviä asioita, jotka huomioidaan aikanaan rakennuslupavaiheessa.

Päätöksen perustelut

Haettu poikkeaminen tonttitehokkuuden korottamiseksi ja rakennusoikeuden kasvamiseksi pääkäyttötarkoituksen mukaisen kerrosalan osalta voidaan toteuttaa, koska maankäytön tehostaminen alueella on yleiskaavan tavoitteiden mukaista ja mahdollistaa maakäytön tehostamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.

Haettu poikkeaminen ratkaisulle missä rakennus sijoittuu lähemmäs tontin ”kirvesvarsiosuuden” rajaa kuin kaavamääräyksissä on sallittu, on tavanomainen poikkeama ja siten toimenpide mikä voidaan toteuttaa.

Em. toimenpiteet eivät aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eivätkä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haetut toimenpiteet eivät myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eivätkä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamista lisärakennusoikeuden määräksi 25 % asuntokerrosalasta ei voida myöntää, vaan lisärakennusoikeuden osalta noudatetaan nykyisiä kaavamääräyksiä, jotka selkeästi jyvittävät lisärakennusoikeuden määrän varasto-, autosuoja-, huolto- ja virkistystä palvelevien tilojen sekä erikseen laskettavien autokatosten osalta. Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Hakemuksesta poiketen, lisärakennusoikeuden osalta noudatetaan nykyistä kaavamääräystä, missä tontille saa asuntokerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto- ja virkistystä palvelevia tiloja enintään 15 % tontin asuntokerrosalasta, jonka lisäksi saa rakentaa autokatoksia, joiden kerrosala on enintään 15 m²/asunto, kuitenkin enintään 15 % asuntokerrosalasta. Lisärakennusoikeuden määrä lasketaan poikkeamispäätöksen mukaisesta korotetusta rakennusoikeudesta.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Ask for more info

Pekka Tainio, arkkitehti, puhelin: 09 310 70632

pekka.tainio@hel.fi

Decisionmaker

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja
Download decision (pdf)

Attachments

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
2. Ympäristöselvitys
3. Asemakaavaote