Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 28.11.2024 esittänyt ELY-keskukselle määrältään 288 euron vahingonkorvausvaatimuksen. ELY-keskus on siirtänyt vaatimuksen käsittelyn Vantaan kaupungille 29.11.2024. Vantaan kaupunki on siirtänyt 11.12.2024 hakijan vahingonkorvausvaatimuksen Helsingin kaupungille, koska vahinko on tapahtunut Helsingin kaupungin katuverkolla. Hakija on toimittanut vahingonkärsijän valtuutuksen kaupungille vaatimuksen täydennykseksi 16.5.2025. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijän auton oikeanpuolimmainen eturengas rikkoutui kuoppaan ajon seurauksena 28.11.2024 klo 7.45 Länsimäentie hieman ennen Varhelankujan alkua. Vahingon tapahtuessa tien pinta oli märkä, ja meneillään oli vesisade. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kartta, johon on merkitty vahinkopaikka, sekä kuva vahingon aiheuttaneesta kuopasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Länsimäentie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo vahinkopäivänä vahingon tapahtumisen jälkeen 28.11.2024 klo 9.51, ja tuolloin ei ole havaittu vaarallista kuoppaa. Kunnossapito ei ollut havainnut vahinkopaikalla kuoppaa, koska meneillään oli jo pidempään jatkunut vesisade, ja kadulla oli tarkastusajon aikaan vettä. Kunnossapito on saanut ilmoituksen vahinkopaikalla olevasta kuopasta katupäivystyksen kautta samana iltana, 28.11.2024 klo 19.02, ja kuoppa on korjattu 28.11.2024 klo 20.11. Kuoppa on sijainnut ajoradan reunassa, ja se on ollut kooltaan noin 30 x 30 cm. Vahinkopaikalla on ollut aiemmin kuoppa, joka on korjattu 25.7.2024.

Kaupungille on saapunut kolme muuta vahingonkorvausvaatimusta samalta vahinkoajankohdalta samasta vahinkopaikasta. Muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia koskevat vahingot ovat tapahtuneet 27.11.2024 klo 20, 28.11.2024 noin klo 16 ja 28.11.2024 klo 18.55. Kaupungille on annettu vahinkopaikalla olevasta kuopasta kaksi palautetta. Palautteet on annettu 28.11.2024 klo 7.52 ja 30.11.2024 klo 10.14. 30.11.2024 annettu palaute koskee vahinkopaikalla olleesta kuopasta 28.11.2024 klo 7.30 tehtyä havaintoa.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on vuoden 2019 laskennan mukaan noin 11 900 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on kääntynyt vahinkoa edeltäneenä sunnuntaina 24.11.2024 pakkaselta plussan puolelle. Sunnuntaina 24.11.2024 klo 8 lumen syvyydeksi on havaintoaseman mittauksissa mitattu 6 cm. Lämpötila on pysynyt plussan puolella vahinkopäivään 28.11.2024 saakka, ja päivittäin vahinkopäivään saakka on esiintynyt sateita. Maanantaina 25.11.2024 aamulla on esiintynyt vielä lumi- ja räntäsateita, ja muut sateet ovat sataneet vetenä. Lumi on sulanut Kumpulan havaintoaseman mittausten mukaan maanantain 25.11.2024 aikana pois. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 27.11.2024 klo 9 ja klo 21 välisenä aikana sademäärä on ollut yhteensä 3,6 mm. Vahinkopäivänä 28.11.2024 vesisade on alkanut klo 7.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Päällystevaurio alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, tieliikennelain säännökset silti velvoittavat ajoneuvojen kuljettajia. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kunnossapito on tehnyt tarkkailuajon vahinkopaikalla vahinkopäivän aamuna vahingon tapahtumisen jälkeen, mutta kuoppaa ei ole havaittu, koska ajoradalla on ollut jo useamman päivän jatkuneen vesisateen takia vettä. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Kuoppa on paikattu viivytyksettä, kun siitä on saapunut ilmoitus kunnossapidon tietoon. Kuoppa olisi sijaintinsa puolesta ollut myös väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.