Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2025 § 146 (autovaurio)
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2025 § 146 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2025 (146 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 12.6.2025 (146 §) hylännyt 25.12.2024 Vanhalla Nurmijärventiellä tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 229,49 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 25.12.2024 kello 16.30 Vanhalla Nurmijärventiellä tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan ajoneuvon rengas vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen isoon, teräväreunaiseen kuoppaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kadun tarkastusväli ja kunnossapidon reagointiaika ei täytä kunnossapitolain vaatimuksia ottaen huomioon sääolosuhteet ja vahinkopaikan liikennemäärän (yli 10 000 ajoneuvoa/vrk). Kuopan paikkaus 30.12.2024, viisi päivää hakijalle tapahtuneen vahingon jälkeen, ei täytä vaadittavaa ripeyttä varsinkaan, kun vaaratilanne on aiheuttanut toistuvia vahinkoja.
Väite siitä, ettei kaupungilla ollut tietoa kuopasta ennen vahinkoa, ei pidä paikkaansa. Kaupungille on annettu palaute kuopasta kaksi päivää ennen vahinkoa 23.12.2024, ja kaupunki ei voi irrottautua vastuusta vedoten siihen, ettei kunnossapito ollut käsitellyt palautetta, sillä palautejärjestelmä on kaupungin hallinnassa.
Kyseessä oli teräväreunainen kuoppa, joka aiheutti välittömän vaurion ja hakijan mukaan sen väistäminen sateessa iltahämärässä voi olla mahdotonta. Ottaen huomioon, että kaupungille on tehty useita ilmoituksia ja ainakin kaksi muuta vahingonkorvausvaatimusta, on kyseinen kuoppa ollut poikkeuksellisen vaarallinen ja sen olisi pitänyt laukaista nopeamman reaktion kunnossapidolta.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 12.6.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 16.6.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan kunnossapito on saanut tiedon vahingon aiheuttaneesta kuopasta perjantaina 27.12.2024 ja kuoppa on paikattu seuraavana arkipäivänä maanantaina 30.12.2024 aamulla. Edellisen 23.12.2024 aamulla tehdyn tarkastusajon yhteydessä vahinkopaikalla ei ole havaittu kuoppaa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan kadun tarkkailuväli ja kunnossapidon reagointiaika eivät täytä kunnossapitolain vaatimuksia. Kunnossapitolaissa ei ole säädetty tarkkoja ajallisia tai mittayksiköllisiä vaatimuksia siihen, miten kunnossapitoa tulisi toteuttaa. Kaupungin velvollisuutena on kunnossapitolain mukaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus asettaa vastuullaan olevat kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävät tärkeysjärjestykseen ja kaduittain kiireellisyysjärjestykseen, ja korkeampaa tasoa ja kiireellisempiä toimia vaaditaan liikenteellisesti keskeisissä paikoissa. Kunnossapitotoimenpiteiden pääpaino kohdistetaan palvelemaan liikenteellisesti vilkkainta aikaa. (HE 281/2004).
Vanha Nurmijärventie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin. Kunnossapidon selvityksessä olevien tietojen perusteella kunnossapito on tehnyt tarkastusajoa Vanhan Nurmijärventiellä vahinkoa edeltäneen seitsemän päivän aikana joka arkipäivä. Vahinko on tapahtunut viikolla, jolla joulusta johtuen on ollut vain kaksi arkipäivää, maanantai ja perjantai.
Kaupungin palautejärjestelmään on annettu vahinkoalueella olleesta kuopasta seitsemän palautetta. Ensimmäinen palaute on annettu 23.12.2024, toinen 25.12.2024, kolmas 26.12.2024 ja loput neljä palautetta on annettu 27.12.2024. Ennen vahinkoa 23.12.2024 annettu palaute on kirjattu kaupungin palautejärjestelmään iltapäivällä. Kuopasta annetut palautteet eivät olleet tulleet kunnossapidosta huolehtivan urakoitsijan tietoon ennen vahinkoa, koska kaupungin palautejärjestelmään annetut palautteet käsitellään vain arkipäivisin. Kunnossapidosta vastaava urakoitsija on saanut tiedon asiasta vasta seuraavana arkipäivänä eli perjantaina 27.12.2024.
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Ilmatieteen laitoksen Kumpulan havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan sekä vahinkoa edeltänyt että vahinkoviikko ovat olleet lauhoja ja sateisia. Lämpötila on vaihdellut nollan molemmin puolin, ja on satanut sekä lunta, räntää että vettä. Lumi on sulanut kokonaan pois vahinkopäivän 25.12.2024 aikana.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Kuoppa on sijainnut ajoradan oikeassa reunassa. Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungille on ilmoitettu vahinkopaikalta yhteensä kolme vahinkoa, joista yksi, eli hakijalle tapahtunut, on tapahtunut 25.12.2024 ja kaksi muuta 26.12.2024. Ottaen huomioon vahinkopaikan varsin suuren keskimääräisen liikennemäärän suhteutettuna ilmoitettuihin vahinkoihin, on kuoppa kaupungin näkemyksen mukaan ollut huolellista ajotapaa noudattaen sekä havaittavissa että väistettävissä.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan kuntoa on tarkkailtu säännöllisesti ja kuoppa on paikattu kohtuullisessa ajassa siitä, kun kunnossapito on saanut siitä tiedon. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään ja ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 12.06.2025 § 146
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 27.12.2024 esittänyt kaupungille määrältään 229,49 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi tiellä olleeseen isoon, teräväreunaiseen reikään 25.12.2024 klo 16.30 osoitteessa Vanha Nurmijärventie, ja hakijan ajoneuvon rengas vaurioitui. Vahinkohetkellä satoi vettä. Hakijan tapahtumakuvauksen mukaan vahinkopaikalla ei ollut liikennemerkkiä kelirikosta tai varoitusta kuopasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vanha Nurmijärventie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan ajoradan oikeassa reunassa on ollut kuoppa, joka on korjattu kylmämassalla 30.12.2024 noin klo 9.40. Vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo 23.12.2024 klo 6.46. Tällöin ei ole havaittu korjaustarvetta. Kunnossapidosta vastaava on saanut tiedon kuopasta 27.12.2024.
Kaupunki ei tavallisesti merkitse lyhytaikaisia päällystevaurioita liikennemerkeillä. Jos päällystevaurion korjaaminen vaatii pitkäkestoisia toimenpiteitä, viedään paikalle liikennemerkki varoittamaan päällystevauriosta tai ilmoittamaan työmaasta.
Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungin palautejärjestelmään on annettu alueella olleista kuopista seitsemän palautetta. Ensimmäinen palaute on annettu 23.12.2024, toinen 25.12.2024, kolmas 26.12.2024 ja loput neljä palautetta on annettu 27.12.2024. Kaupungin palautejärjestelmään annettuihin palautteisiin vastataan viikon kuluessa. Kaupungille on esitetty kaksi muuta vastaavaa vahingonkorvausvaatimusta, joissa molemmissa vahinkopäivänä on 26.12.2024.
Joulukuu 2024 oli Suomessa laajalti keskimääräistä lauhempi. Varsinkin jouluviikko oli hyvin lauha. Välillä pakkanen pääsi kuitenkin kiristymään sekä kuun alussa että kuun puolivälin jälkeen. Joulukuun sademäärät olivat tavanomaista suurempia etenkin etelässä. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta lumet hupenivat juuri jouluviikon lauhassa säässä varsinkin paikoin maan etelä- ja lounaisosasta. Kuukauden lopussa etelässä oli lunta 0–10 senttimetriä.
Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on vahinkopäivänä 25.12.2024 vaihdellut 2,1 °C ja 5,2 °C välillä. Klo 16 lämpötila on ollut 5,0 °C ja sää on ollut pilvinen ja poutainen. Vuorokauden aikana esiintyi vähäisiä sateita. Lumensyvyys on ollut vuorokauden alussa 3 cm ja vuorokauden lopussa 0 cm. 13.–22.12.2024 lämpötila vaihteli plussan ja miinuksen välillä, ja tällöin esiintyi sateita päivittäin. Myös 23.–24.12.2024 esiintyi sateita säätilan pysytellessä hieman plussan puolella.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta annetut palautteet eivät olleet tulleet kunnossapidon tietoon ennen vahinkoa, koska palautejärjestelmään annetut palautteet käsitellään arkipäivisin ja viikon kuluessa palautteen antamisesta. Kunnossapito on saanut tiedon kuopasta 27.12.2024, ja kuoppa on paikattu tämän jälkeen seuraavana työpäivänä 30.12.2024.
Ajoneuvon kuljettajaa sitoo tieliikennelain säännökset. Kyseistä ajoväylää käyttää mittausten mukaan noin 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä määrä suhteutettuna tapahtuneisiin vahinkoihin ja palautteisiin puoltaa sitä, että kuoppa on ollut väistettävissä.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
This decision was published on 19.08.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794